Page 27 - Alueviesti_28

Radio

Vammala 101,2 MHz

Kokemäki 98,7 MHz

Nokia 107,4 MHz

STT:n ääniuutiset Radio Mantassa

Ma-pe 6.00,10.00,13.00,19.00,20.00

La

7.00,13.00,18.00,19.00,20.00

Su

9.00,12.00,15.00,18.00,20.00

Kaapelitaajuudet:

Vammala 103,6 MHz,

Kokemäki 106,5 MHz

Huittinen,Harjavalta,

Kankaanpää,Nakkila,

Pori ja Ulvila 97,1 MHz

Palvelunumero studioon

0700-94433

(1,33 e/min+pvm)

Torstai heinäkuun 14. 2005

27

Soita ja voita?

Turpakäräjien palkintona perjantaina 15.7.:

LAHJAKORTTI

Oripään Kangas- ja kudetaloon,

arvo 40 e

Iloisen palvelun

Vuotavantie 16, 32500Oripää p. 02-7668236

Palkinnon

lahjoittaa

TORSTAI 14.7.

Aliisa. Alisa

Uutiset tasatunnein 6.00-17.00,

19.00 ja 20.00. 7.10 Huomenta

Mantasta. 8.10 Aamuhartaus.

8.20 Päivän hengellinen levy.

8.30-8.40 Musaa muksuille.

9.05Aamupäivänsäveliä.11.05

Ajankohtaista. 11.30 Lääketie-

teen uutisia. 12.05 Tahdikkaas-

ti iltapäivään. 13.05 Levyläm-

pimäisiä. 14.05 Tänään torstai-

na. 15.05 Kevyesti iltapäivällä.

16.30 Alue- ja paikallisuutiset.

17.00-7.00 Illasta aamuun:

17.30-17.35 Lääketieteen uuti-

sia. Alue- ja paikallisuutiset

19.30,21.30 ja23.30.Levyläm-

pimäisiä 20.00 ja 2.00.

PERJANTAI 15.7.

Rauni, Rauna

Uutiset tasatunnein 6.00-16.00.

7.10Turpakäräjät. Numero stu-

dioon0700-94433.Lähetykseen

soittaneiden kesken arvotaan

palkintoja. 8.10 Aamuhartaus.

8.20 Päivän hengellinen levy.

8.30-8.40 Mantan satutuokio.

9.05Aamupäivänsäveliä.11.05

Ajankohtaista. 11.30 Lääketie-

teen uutisia. 12.05 Tahdikkaas-

ti iltapäivään. 13.05 Radio Top

20.Paikallisradioidensoitetuim-

mat levyt. 14.05 Tänään per-

jantaina.15.05Kevyesti iltapäi-

vällä. 16.30 Alue- ja paikalli-

suutiset. 17.00 Muistojen sä-

velet. Studiossa Teuski. 18.00-

7.00 Illasta aamuun: 18.00-

18.05 Lääketieteen uutisia.

18.30 Pekan pakina. 19.00-

20.30 Morjensta Manta. Studi-

ossa Reijo Salminen. Alue- ja

paikallisuutiset 21.30 ja 23.30.

LAUANTAI 16.7.

Reino

Uutiset tasatunnein 7.00-11.00,

13.00, 18.00, 19.00 ja 20.00.

8.10Aamuhartaus. 8.20 Päivän

hengellinen levy. 8.30-8.40

Musaa muksuille. 9.05 Radio

Top 20. 10.05 Totta vai tarua?

Numero studioon 0700-94433.

10.30 Aamupäivän säveliä.

11.05 Viikon varrelta. 12.00

Muistojen sävelet. 13.05 Lau-

antailevyt. 15.00 Lääketieteen

uutistenviikkokooste.16.00Le-

vylämpimäisiä.17.00TätäSuo-

mi tanssii. 18.03 Listakiikari.

19.03 Listasuosikit. 20.03 Ra-

dio Top 20. 21.00 Muistojen

sävelet. 22.00 Viikon varrelta.

24.00 Morjensta Manta -uusin-

ta. Studiossa Reijo Salminen.

1.30 Illasta aamuun.

SUNNUNTAI 17.7.

Ossi, Ossian

Uutiset9.00,12.00,15.00,18.00

ja 20.00. 9.30 Hengellinen mu-

siikki soi ennen jumalanpalve-

lusta. 10.00 Jumalanpalvelus

Tyrvään kirkossa. Uusintalähe-

tyksiä viikolta: 12.03 Pekan pa-

kina 13.00 Viikon varrelta.

15.03 Morjensta Manta. Studi-

ossaReijoSalminen.17.00Lis-

tasuosikit.19.00.RadioTop20.

21.00 TätäSuomi tanssii.22.00

Muistojen sävelet. 23.00 -7.00

Illasta aamuun. Musiikkia.

MAANANTAI 18.7.

Riikka

Uutiset ja sää tasatunnein 7.00-

17.00 7.10 Huomenta Mantas-

ta.8.10Aamuhartaus. 8.20Päi-

vän hengellinen levy. 8.30-

8.40 Musaa muksuille. 9.05

Aamupäivän säveliä. 11.05

Ajankohtaista. 11.30 Lääke-

tieteen uutisia. 12.05 Tahdik-

kaasti iltapäivään. 13.05 Lis-

takiikari. Paikallisradioiden

TOP20 -listalle pyrkivät esit-

täytyvät. 14.05 Tänään maa-

nantaina. 15.05 Kevyesti ilta-

päivällä. 16.30 Alue- ja pai-

kallisuutiset. 17.00-7.00 Il-

lasta aamuun: 17.30-17.35

Lääketieteen uutisia. Alue- ja

paikallisuutiset 19.30, 21.30

ja 23.30. Tätä Suomi tanssii -

lista 20.00 ja 2.00. Listakii-

kari 22.00.

TIISTAI 19.7.

Sari, Saara, Sara,

Salla, Salli

Uutiset tasatunnein 6.00-

17.00, 19.00 ja 20.00. 6.03

Muistojen sävelet. 7.10 Huo-

menta Mantasta. 8.10 Aamu-

hartaus. 8.20 Päivän hengel-

linen levy. 8.30-8.40 Musaa

muksuille. 9.05 Aamupäivän

säveliä. 11.05 Ajankohtaista.

11.30 Lääketieteen uutisia.

12.00 Uutiset. 12.05 Tahdik-

kaasti iltapäivään. 13.05 Lis-

tasuosikit. 14.05 Tänään tiis-

taina. 15.05 Kevyesti iltapäi-

vällä. 16.30Alue- ja paikalli-

suutiset. 17.00-7.00 Illasta

aamuun:Alue- ja paikallisuu-

tiset19.30,21.30 ja23.30.Lis-

tasuosikit 20.00 ja 2.00.

KESKIVIIKKO 20.7.

Marketta, Maarit,

Reetta, Reeta,

Maaret, Margareeta

Uutiset tasatunnein6.00-17.00

ja20.00.7.10HuomentaMan-

tasta. 8.10Aamuhartaus. 8.20

Päivänhengellinen levy.8.30-

8.40 Musaa muksuille. 9.05-

11.00 Aamupäivän säveliä.

9.40 Pekan pakina. 11.05

Ajankohtaista. 11.30 Lääke-

tieteen uutisia. 12.05 Tahdik-

kaasti iltapäivään. 13.05Tätä

Suomi tanssii. 14.05 Tänään

keskiviikkona.15.05Kevyesti

iltapäivällä.16.30Alue- japai-

kallisuutiset.17.00-7.00Illasta

aamuun: 17.30-17.35 Lääke-

tieteenuutisia.18.00Morjens-

ta Manta -uusinta. Studiossa

Reijo Salminen.Alue- ja pai-

kallisuutiset 19.30, 21.30 ja

23.30.Muistojensävelet20.00

ja 2.00.

TORSTAI 21.7.

Johanna, Hanna,

Jenni, Jenna,

Jonna, Hannele,

Hanne, Joanna

Uutiset tasatunnein 6.00-

17.00, 19.00 ja 20.00. 7.10

HuomentaMantasta.8.10Aa-

muhartaus. 8.20 Päivän hen-

gellinen levy. 8.30-8.40 Mu-

saa muksuille. 9.05Aamupäi-

vän säveliä. 11.05 Ajankoh-

taista. 11.30 Lääketieteen uu-

tisia. 12.05 Tahdikkaasti ilta-

päivään.13.05Levylämpimäi-

siä. 14.05 Tänään torstaina.

14.30. 15.05 Kevyesti iltapäi-

vällä. 16.30Alue- ja paikalli-

suutiset.17.00-7.00 Illastaaa-

muun: 17.30-17.35 Lääketie-

teen uutisia.Alue- ja paikalli-

suutiset19.30,21.30 ja23.30.

Levylämpimäisiä 20.00 ja

2.00.

Suomeen on vuosien varrel-

la tuotu monia ulkomaisia laje-

ja puutarhojemme koristekas-

veiksi. Näistä tulokkaista eten-

kin jättiputki, lupiini, jättipal-

sami ja kurtturuusu ovat levit-

täytymässä yhä vankempina

kasvustoina ja laajemmallealu-

eelleSuomessa.Samallanesyr-

jäyttävät alkuperäistä kasvistoa

ja eläimistöä, ja ovat täten uhka

luontommemonimuotoisuudel-

le. Vieraiden lajien leviäminen

tuleekin pikaisesti pysäyttää,

sanoo Suomen Ympäristökes-

kus.

Ihmisenkannaltavaarallisim-

piin tulokkaisiin kuuluvat jätti-

putket (kaukasianjättiputki He-

racleum mantegazzianum sekä

persianjättiputkiHeracleumper-

sicum), joidenerittämänestevoi

auringon uv-säteilyn vaikutuk-

sesta aiheuttaa iholle palohaa-

van kaltaisia rakkuloita ja jopa

pysyviä jälkiä. Jättiputket ky-

kenevät suuren siementuotan-

tonsa, vahvan kasvullisen li-

sääntymisensä sekä kemiallis-

ten ominaisuuksiensa avulla

muodostamaan nopeasti laajo-

ja kasvustoja, joiden hävittämi-

nen on vaikeaa.

Luonnontieteellisen keskus-

museonkasvimuseo jaSuomen

ympäristökeskusSYKEn luon-

toyksikkö ovat tehneet ympä-

ristöministeriölle aloitteen jät-

tiputkien leviämisenestämises-

tä. Luonnonsuojelulaissa on

kielletty vieraiden kasvilajien

istutus tai kylvö luontoon.Ym-

päristöministeriö voi myös an-

taa määräyksiä ja rajoittaa sel-

laisten vierasperäisten eläin- ja

kasvilajien leviämistä, joiden

tiedetään leviävänhelposti luon-

toon ja aiheuttavan vahinkoa

alkuperäiselle lajistolle tai hait-

taa ihmisten terveydelle.

Tärkeintäolisipikaisestikiel-

tää ja lopettaa jättiputkien

myynti, istutus ja levittäminen

koko maassa. Avainasemassa

vieraidenkasvilajien leviämisen

ehkäisyssä ovat Puutarhaliitto,

Viherympäristöliitto ja muut

puutarha-alanvaikuttajat ja toi-

mijat.Jättiputkentaimiaonedel-

leen myynnissä, ja niitä käyte-

tään puutarhasuunnittelussa is-

tutusten kookkaina taustakas-

veina. Tiedottamista jättiputki-

en haitallisuudesta tuleekin te-

hostaa sekä puutarha-alan am-

mattilaisille että harrastajille.

Julkisillealueillekutenpuis-

toihin ja tienvarsille jo levittäy-

tyneiden jättiputkikasvustojen

torjunnassa tarvitaan ammatti-

Jättiputki uhka luonnolle ja ihmiselle

taitoa ja kunnollisia välineitä,

joita löytyy lähinnä kunnilta ja

tiehallinnolta.Esimerkiksipää-

kaupunkiseudunmonet jättiput-

kikasvustot muodostavat jo

merkittävän uhan ihmiselle ja

luonnolle. Suurten kasvustojen

poisto tulisi aina jättää ammat-

tilaisille, ja pienempiäkin kas-

vustoja käsiteltäessä ovat suo-

javarusteet tarpeen. Aurinkoi-

sella säällä käsittelyä ei kanna-

ta tehdä, ja lapset tulisi pitää

poissa jättiputkien läheltä.Mitä

aikaisemmin torjuntaaloitetaan,

sitä varmemmin ja halvemmal-

la tuloksia saavutetaan.

Kasvimuseo ja SYKE aiko-

vat kerätä tietoa jättiputken

esiintymisestä, kasvustojen

koosta ja leviämisestä. Kasvi-

harrastajien lehdessä Lutukas-

sa tehdään aiheesta kysely sekä

kootaan tietoja Internetin väli-

tyksellä. Kun tarvittavat lakiin

perustuvatmääräykset, jättiput-

kien tarkemman esiintymisku-

van selvitys, tiedotus ja ohjeis-

tus saadaan kuntoon, voidaan

toivottavasti jo ensi vuonna

käynnistää valtakunnallinen

kampanja jättiputkien hävittä-

miseksiSuomestasamaanmal-

liin kuin Ruotsissa ja muissa

maissa on tehty.

Pienen kasvuston hävittä-

minen

Pienet jättiputkikasvustotvoi

hävittää kitkemällä. On erittäin

tärkeää estää kasvin kukkimi-

nen. Kukkineen kasvin sieme-

net leviävät ympäristöön, mis-

sä ne muodostavat ns. siemen-

pankin.Siemenetsäilyttävät itä-

vyytensä siemenpankissa vuo-

sia. Kaikissa vanhoissa kukki-

neissa kasvustoissa on siemen-

pankki.Tällaisenkasvustonhä-

vittämien vie vuosia.

Laajemman kasvuston

hävittämien

Laajemmassakasvustossaon

siemeniä maan siemenpankis-

sa, erikokoisia kasvinalkuja,

vanhoja, pienikokoisia kasve-

ja, joilla on paksut juuret, suu-

ria, kukkivia kasveja ja suuria,

kukkimattomiakasvejaaukois-

sa tai reunoissa.

Jättiputketkestäväthyvinniit-

tämistä, joten niitä ei voi hävit-

tää niittämällä. Kun laajaa kas-

vustoa hävitetään niittämällä,

alistetut yksilöt ja taimet val-

taavatvapautuneen tilan jamuo-

dostavatuudenkasvuston.Niit-

toonvainesikäsittely, jokaedel-

lyttää lisätoimia kasvien hävit-

tämiseksi.

Kukintaa edeltää usein vai-

he, jolloin taimet muodostavat

laajan mattomaisen kasvuston.

Jotkut yksilöt kasvustosta vah-

vistuvat ja muodostavat kukin-

toja. Kemiallinen käsittely on

tehokkain tässä vaiheessa en-

nen kukintaa, jos kyseessä on

Suurten kasvustojen torjun-

taa on jatkettava pitkään. On

laadittava laaja torjuntasuunni-

telma, johon kirjataan käytetyt

torjuntamenetelmät ja toteute-

tut torjuntatoimet. Kasvustojen

poistoononhankittavariittävästi

voimavaroja, jotta torjuntaavoi-

daan tarvittaessa jatkaa vuosia.

Laajojen kasvustojen torjunta

edellyttää usein suurempaa pa-

nostusta, esimerkiksi kunnan

osallistumista.

Ennen torjunnan aloittamis-

ta kannattaa kartoittaa jättiput-

kiesiintymä.Kartoituksessasel-

vitetään, kuinka laajalti laji on

levinnut, kannan suuruus, yk-

silömäärä tai pinta-ala, jossa

kukkivia yksilöitä ja taimia

esiintyy. Kartoituksessa on

myösselvitettäväsiemenpankin

koko.

Torjunta kannattaa aloittaa

katkaisemalla suurten yksilöi-

den varret ja juuret 20–25 cm

maanpinnan alta. Jäljellä ole-

vat pikkutaimet, noin 30– 50

cm korkeat yksilöt, kannattaa

tuhotakemiallisinkeinoin.Kas-

vinkukkiminenonestettävä.Jos

jättiputkionkukkinut jasensie-

menet ovat levinneet ympäris-

töön, taimien poistoa on jatket-

tava kunnes kaikki taimet on

hävitetty. Tämä kestää usein

vuosia.

Kemiallinen torjunta

Jos jättiputkikasvustoon laa-

ja, voidaan käyttää kemiallista

torjuntaa. Yksi käytetty mene-

telmä on kasviston "leimaami-

nen" (kemiallinen torjunta var-

rellisella sienellä). On kuiten-

kin muistettava, että kemialli-

seen torjuntaan turvaudutaan

vasta viimeiseksi. Torjunnassa

voi käyttää muun muassa gly-

fosaattia sisältäviä valmisteita.

Torjuntaan voi käyttää aino-

astaan sellaisia valmisteita, jot-

ka ovat torjunta-ainelautakun-

nan hyväksymiä, esimerkiksi

rikkakasvien torjuntaan viljele-

mättömillä alueilla. Tietoja hy-

väksytyistä torjunta-ainevalmis-

teista ja niiden käytöstä saa

maatalouskaupoista, torjunta-

ainetuottajilta,Kasvintuotannon

tarkastuskeskuksesta tai Maa-

jaelintarviketalouden tutkimus-

keskuksesta.

Torjunta-ainekäsittelyssä

noudatetaan valitun valmisteen

myyntipakkauksen ohjeita, joi-

hin tulee tutustua huolellisesti

ennenkäyttöä.Esimerkiksigly-

fosaattikäsittely voidaan tehdä

pyyhkimällä kasvit varrellisel-

la sienellä, sivelemällä pensse-

lillä tai lehtiruiskutuksena.

Erityisesti ruiskutuksessa on

muistettava,ettäglyfosaattivau-

rioittaa myös muita kasveja.

Kasvinosien hävittäminen

Katkottuja kasvinosia tulee

aina käsitellä varoen. Kaikki

kasvimateriaali, joka sisältää

kypsiä siemeniä, on tuhottava

paikanpäällä,koskakypsätsie-

menet voivat irrota kuljetuksen

aikana. Kasviaineksen voi tu-

hota polttamalla, kompostoi-

malla, kaivamalla maahan tai

peittämällä. Siemeniä ja juuria

ei kannata kompostoida, koska

ne voivat säilyttää itävyytensä.

Jättiputkien taimet on poistet-

tava niin, etteivät ne juurru uu-

destaan.

Juuret on katkaistava noin

20 senttiä maanpinnan alapuo-

lelta, jossa juurivaihtuuvarrek-

si. On myös varmistettava, et-

tei maahan jää juuria, jotka

muodostavat uusia yksilöitä.

Käteviä työkaluja ovat kuokka

tai keskikokoinen lapio.

On toimittavavaroenkaivet-

taessa maata, jossa esiintyy tai

onesiintynyt jättiputkia.Erityi-

sen varovainen on oltava nii-

den kasvustojen kanssa, joihin

onmuodostunutsiemenpankki.

Jättiputken siemeniä ja juu-

riasisältäviämaamassojaeisaa

siirtää pois alueelta, ellei voida

varmistaa, etteivät siemenet le-

viäuudellakasvupaikalla.Maa-

massat tuleepeittäämaalla,(25–

30 senttiä paksun maakerrok-

senpitäisiriittää) taiuusienkas-

vien muodostuminen juurten

paloista tai siemenistä on estet-

tävä muilla tavoin.

Lupiini on karannut kukkapenkeistä tienvarsille lähes koko maahan. Sekin on alun perin

tuotu kasvi.

Jättiukonputki kasvattaa ensin lehdistön, kukkavarrte sie-

menpankkeineen syntyvät heinäkuun puolivälin paikkeil-

la.

Jättiputkien kasvustoja on käsiteltävä varoen, koska kasvin erittämä neste saattaa aiheuttaa ihovaurioita. Kasvi sisältää ja erittää kasvinestettä, jonka

kemialliset aineet – furokumariinit – vaikuttavat ihon valonherkkyyteen (Kuva Suomen Ympäristökeskus).

Page 27 - Alueviesti_28_2005