Page 7 - Alueviesti_35

JAKELU POSTIN VÄLITYKSELLÄ

Vammala • Huittinen • Äetsä • Punkalaidun • Vampula • Mouhijärvi • Suodenniemi • Kiikoinen • Kauvatsa • Kokemäki • Köyliö • Säkylä

Kaupunkilehtien

Liitto ry:n jäsen

Jakelu lähes

31.000

kpl

TRAKTORIT

Myös

vaihtuvat

vaihto-

traktorit

Työkoneet

Kongskilde

Taarup

EskoLukkala,p.02-5330342,0440-320654.

Keskiviikkoisin päivystys Huittisissa

Konekorjaamo Kaitaranta & Kaitasella.

Kysy tarjousta - se kannattaa

NEWHOLLAND

Pauli Ojala

AVOINNA: MA-PE 8-17, LA 9-13

Kaharilan teollisuusalue, p. 02-560 1660

Yrityksissä on edelleen

syytä olla valppaana, ett-

eivät laskulta näyttävät

tarjouskirjeet vahingossa

lipsahda maksuun. Polii-

sille on tullut taas viime

aikoina useita ilmoituk-

sia laskun näköisistä tar-

jouskirjeistä.

Helsingissä rikospoliisin

tutkinnassa on parhaillaan

kahdeksan tarjouskirjeiden

lähettäjää: 01080 Numero-

Yrityksiin satelee

yhä huijauslaskuja

palvelut Oy, AP-Transaction

Service Oy, Indicum Oy, Pri-

meCom Oy, Suomen Aika-

kausjulkaisut Oy, Suomen Lii-

kekustannus Oy, Suomen Yri-

tysmedia Oy, Suomen Yritys-

hakemisto - Xaton Oy.

Kaikki laskut ovat saman-

tyyppisiä: yrityksille markki-

noidaan internetin yrityshaku-

palvelua muutaman sadan eu-

ron hintaan. Internetissä haku-

palvelu on kuitenkin pelkkä

etusivu.

Tarjouslaskuja on lähetetty

eri puolille maata. Kesällä hui-

jareiden toiveissa on ollut, että

valelaskutmenisivätkesäloma-

sijaisilta helpommin maksuun.

Huijariyhtiöiden tileille on kui-

tenkin tullut vain joitakin tu-

hansia euroja, joten huijauk-

set näyttävät onnistuneen keh-

nosti. Markkinointikirjeet on

lähetetty Virosta. Suomen po-

liisi yrittääkin päästä epäilty-

jen jäljille Viron poliisin avus-

tuksella.

Ilmoitus vain

maksetusta laskusta

Poliisi on saanut tutkin-

taa varten tarpeeksi ilmoi-

tuksia kyseisten yritysten

lähettämistä tarjouskirjeis-

tä, joten pelkästä tarjous-

kirjeestä ei tarvitse kertoa

viranomaisille.

Ilmoituksen voi kuiten-

kin tehdä, jos vastaanottaja

onmaksanut tarjouksiin liit-

tyneen laskun ja tällä tavalla

tullut erehdytetyksi.

Poliisi muistuttaa, että

pelkän tarjouskirjeen perus-

teella laskua ei pidä mak-

saa. Sekä yritysten että yk-

sityisten henkilöiden kan-

nattaa aina tarkistaa saa-

miensa laskujen aiheelli-

suus.

Euroopan ulkomuseoit-

ten konferenssivieraat tu-

tustuivat viime perjantai-

na Punkalaitumella sijait-

sevaanTalonpoikaismuso

Yli-Kirraan. Viitisenkym-

mentä vapaaehtoista pun-

kalaitumelaista ja muse-

on ystävää olivat järjes-

täneet ulkomaiselle mu-

seoväelle unohtumatto-

Kamerat räpsyivät Yli-Kirralla

man vierailun ruokailuineen

ja työnäytöksineen.

Englantilainen Richard

Harris käytti vuolaasti ylis-

täviä sanoja kulkiessaan työ-

näytöksestä toiseen. -Erittäin

hieno paikka ja paljon mie-

lenkiintoista nähtävää, mies

tuumasi valokuvatessaan ja

videoidessaan kohteita.

Noin sadan hengen vie-

rasjoukko myös lounasti

Yli-Kirralla. Heille tarjot-

tiin lihakeittoa ja sen seu-

rana tummaa sekä vaale-

aa, kotitekoisen makuis-

ta leipää ja kutunjuustoa.

Lisää vierailusta sivul-

la 10.

Pirkanmaan

liitto

edellyttää, että verohal-

linnon toiminnot järjes-

tetään asukkaiden luon-

taisen päivittäisasiointi-

ja työssäkäyntisuuntau-

tumisen

mukaisesti

maakunta- ja seutukun-

tapohjalle. Erityisesti

todettakoon, että Luo-

teis-Pirkanmaan seutu-

kuntaan jää vain Ikaa-

listen toimipiste.

Luoteis-Pirkanmaan

seutukunnassa palvelutar-

peet edellyttävät kuiten-

kin, että vaihtoehtona sel-

vitetään, miten viran-

omaisten yhteistä palve-

lupistettä voidaan hyö-

dyntää.

Pirkanmaan liitto antoi

lausuntonsa Sisä-Suomen

verovirastolle Pirkanmaan

verotoimistojen yhdistä-

misestä.

Verohallinnon toiminnot

järjestettävä asukkaiden

tarpeiden mukaan

Verohallinnon strategisen

näkemyksen mukaan tulevai-

suuden

verotuskäytäntö

muodostuu automatisoidus-

ta verotusprosessista sekä ta-

pauskohtaisesta palvelu- ja

valvontaprosessista. Tämän

tavoitteen saavuttaminen

edellyttää verohallinnon toi-

minnan uudelleen järjestä-

mistä. Uudistamisprosessin

tavoitteet, verotuksen yhden-

mukaisuuden lisääminen ja

toiminnassa tarvittavan asi-

antuntemuksen riittävyyden

varmistaminen ovat kanna-

tettavia periaatteita.

Pirkanmaan vuoden 2020

tavoitteellisessa palvelukes-

kusverkossa on valtakunnan-

osakeskus Tampere ja 14

kaupunkikeskusta: Hämeen-

kyrö, Ikaalinen, Kangasala,

Lempäälä, Mänttä, Nokia,

Orivesi, Parkano, Pirkkala,

Toijala, Valkeakoski, Vam-

mala, Virrat ja Ylöjärvi. Pir-

kanmaalla toimivan pal-

velu- ja aluerakenteen ke-

hittämisen runkona kehi-

tetään Tampereen sekä

kaupunkikeskusten

ja

maaseudun

keskusten

muodostamaa verkostoa.

Pirkanmaan asiointi- ja

vaikutusaluetutkimuksen

2000 mukaan seutukunnan

kolmella kaupunkikeskuk-

sella Hämeenkyröllä, Ikaa-

lisilla ja Parkanolla on oma

selvä vaikutusalueensa,

jossa oma keskus on mer-

kittävin asiointikohde.

Ikaalisten toimipisteen

muodostamista puoltaa sen

maantieteellinen sijainti.

Liitto katsoo kuitenkin,

että Luoteis-Pirkanmaan

seutukunnassa palvelutar-

peet edellyttävät, että vaih-

toehtona selvitetään viran-

omaisten yhteisten palve-

lupisteiden hyödyntämi-

nen.

Pirkanmaan liitto edellyttää

Suomessa sytytetään tahal-

laan noin kaksituhatta tuli-

paloa vuodessa. Tuhopoltta-

jataiheuttavatvuosittainnoin

sadan miljoonan euron va-

hingot.

Tuhopolttoja on suhteellisen

helppoa torjuayksinkertaisin ja

edullisin keinoin niin asuinta-

loissa kuin yrityksissäkin. Tär-

keätäonestää tuhopolttajanpää-

sy kohteeseen ja säilyttää pala-

vat materiaalit turvallisissa pai-

koissa.Tuhopolttojen osuus tu-

lipaloista on pelastusviran-

Tuhopoltot uhkaavat ihmishenkiä

ja omaisuutta yhä useammin

omaisten tilastojenmukaansel-

västisuurempikuinkymme-nen

vuotta sitten. Suomessa sattuu

vuosittain yli 100 suuremmat

kuin 200.000 euron tuhot aihe-

uttavaa suurpaloa, joista noin

kolmasosaon tuhopolttoja.Niis-

tä aiheutuu vakuutusyhtiöille

yhteensänoin40–50miljoonan

euron korvausmeno vuodessa.

Kaikkiaan tuhopoltoista aiheu-

tuu vuosittain jopa sadan mil-

joonan euron kokonaiskustan-

nukset.

Tuhopoltot aiheuttavat talo-

udellisten menetysten lisäksi

pelkoa ja ahdistusta. Tuhopol-

toissa kuolee vuosittain keski-

määrin viisi ja loukkaantuu va-

kavasti yli kaksikymmentä ih-

mistä.

Tuhopolttaja toimii usein il-

man suunnitelmallisuutta het-

ken mielijohteesta.Tuhopoltta-

jan mieluisimpia kohteita ovat

ullakko- ja kellaritilat, varastot,

jätekatokset ja jäteastiat sekä

autiotalot. Useimmiten tuho-

polttaja iskee illan tai yön hä-

myssäpaikkaan, johononhelp-

po päästä ja jossa ei ole val-

vontaa.

Suurin osa tuhopoltoista ta-

pahtuu eteläisessä Suomessa,

yleensä kaupunkialueilla. Asu-

kaslukuun suhteutettuna eniten

tuhopolttoja on Uudellamaalla

ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Tuhopolton voi estää

yksinkertaisesti

Tuhopolttojen torjuntaanriit-

tävät useimmiten varsin yksin-

kertaiset keinot. Huolehditaan

lukituksesta, valaistuksesta, ai-

tauksesta ja kulunvalvonnasta.

Ei säilytetä lastauslaitureilla

mitään palavaa. Järjestetään

asuintalojen raput ja jätekatok-

set siten, että asiattomat eivät

pääse niihin.Varmistetaan, että

rappukäytävissä ja kellarikäy-

tävillä ei säilytetä tavaroita. –

Vakuutusyhtiöt ovat laatineet

tuhopolttojen torjuntaan tähtää-

vään omaisuuden suojeluoh-

jeen. Myös sillä pyritään estä-

mään tuhopolttojen sytyttämis-

mahdollisuudet.

Suomen Pelastusalan Kes-

kusjärjestö, sisäasianministeriö

ja Suomen Vakuutusyhtiöiden

Keskusliittoovat tuottaneetdvd-

ohjelman, jonka nimi on Tu-

hoApoltto - tuhopolttojen tor-

junta.Video on tarkoitettu ope-

tusväli-neeksikaikilleniille, jot-

ka välittävät tietoa tulipaloista,

tuhopoltoista ja niiden torjun-

nasta. Ohjelman on ohjannut

Kari Rissa.

Kansainväliseen Inter-

phone-hankkeeseen liit-

tyvän tutkimuksen mu-

kaan matkapuhelimen

käyttäjillä ei ole suuren-

tunutta kuulohermon

kasvainten vaaraa. Tut-

kimus julkaistiin tiistai-

na British Journal of

Cancer -lehdessä.

Tutkimuksessa ei todet-

tu yhteyttä kuulohermon

kasvaimien ja pisimmil-

lään 10 vuotta kestäneen

matkapuhelimen käytön

välillä.

-Tulokset osoittavat

varsin selvästi, että 1990-

luvulla matkapuhelimen

käytön aloittaneen ei tar-

vitse olla huolissaan kuu-

lohermon kasvaimesta.

Yli kymmenen vuotta kes-

täneeseen käyttöön liitty-

vää riskiä ei sen sijaan

tutkimuksessa pystytty

sulkemaan pois, toteaa

tutkimusprofessori Anssi

Matkapuhelimen käytöllä

ei ole yhteyttä

kuulohermon kasvaimiin

Auvinen Säteilyturvakeskuk-

sen Epidemiologia ja bios-

tatistiikka -laboratoriosta.

Matkapuhelimien sähkö-

magneettisen kentän on

epäilty aiheuttavan kallon

sisäisiä kasvaimia.

Kuulohermo sijaitsee pääs-

sä sillä alueella, johon mat-

kapuhelimen säteily kohdis-

tuu voimakkaimmin. Siksi

matkapuhelimen mahdolli-

sen vaikutuksen selvittämistä

kuulohermon kasvaimen syn-

tyyn on pidetty tärkeänä.

-Aiheesta on aiemmin jul-

kaistu pienempiä tutkimuk-

sia, mutta niiden tulokset ei-

vät ole olleet riittävän yksi-

selitteisiä, kertoo Auvinen.

Tutkimus toteutettiin Suo-

messa, Ruotsissa, Norjassa,

Tanskassa ja Isossa-Britan-

niassa. Näissä maissa mat-

kapuhelimia on käytetty pi-

dempään kuin useimmissa

muissa maissa, mikä edesaut-

taa terveyshaittojen tutkimis-

ta.

Tutkimuksessa haastatel-

tiin yli 650 kuulohermon kas-

vaimeen 20-69 vuoden iässä

sairastunutta potilasta ja yli

3500 vertailuhenkilöä. Heil-

tä kysyttiin aikaisempaa mat-

kapuhelimen käyttöä ja mui-

ta tekijöitä, jotka saattavat

vaikuttaa riskiin saada kuu-

lohermon kasvain.

Kasvaimet eivät olleet yh-

teydessä siihen, kuinka mon-

ta vuotta henkilö on puhe-

linta käyttänyt eivätkä puhe-

luiden yhteenlaskettuun kes-

toon.

Kuulohermon kasvaimet

ovat hyvänlaatuisia kasvai-

mia, jotka syntyvät kuuloais-

timuksia sisäkorvasta aivo-

runkoon välittävään her-

moon. Ne kasvavat hitaasti

eivätkä yleensä leviä muu-

alle elimistöön, mutta saat-

tavat aiheuttaa kuulon ale-

nemista ja tasapainovai-

keuksia. Suomessa tode-

taan vuosittain noin 70 ta-

pausta.

Tutkimus on osa

Interphone-hanketta

Suomessa tutkimuksen

toteutukseen osallistuivat

Säteilyturvakeskus, Tam-

pereen yliopisto ja kaik-

kien yliopistollisten sai-

raaloiden neurokirurgian

klinikat.

Tutkimus

on

osa

WHO:n kansainvälisen

syöväntutkimuskeskuksen

koordinoimaa Interphone-

hanketta, jossa tutkitaan

lisäksi matkapuhelimen

käytön yhteyttä aivokal-

von kasvaimiin sekä ai-

vosyöpään.

Uusia tuloksia hank-

keesta julkaistaneen vuo-

den kuluessa.

Page 7 - Alueviesti_35_2005