Page 15 - Alueviesti_48_2005

Torstai joulukuun 1. 2005 15
maisemissa. Pitemmälle
ulottuvia matkoja ei nykyi-
sin harrasteta. - Kerran vuo-
dessa käydään merkkipäivä-
uinnilla Edenissä. Jenny Mä-
kipään seurassa Kolulla
haastetteluiltana oli mm. Pet-
tiina Penttilä. Molemmat ty-
töt kuuluvat Kolu-toimikun-
taan.
Nuorisovaltuutettujakin
talosta löytyy, mm. Juho
Laurila ja Sami Ristimäki.
Juho Laurila on myös nuori-
soparlamentin puheenjohta-
ja.
Kolulla poikkeaa vieläkin
Pekka Suontausta, joka on
nyt 20-vuotias. Hän tuli Ko-
lulle ensi kerran nelivuoti-
aana. - Viimeisen vuoden hän
käynyt harvakseltaan, sillä
”seurustelu haittaa harrastuk-
sia”. Pekka kertoo, miten tär-
keä paikka Kolu on hänelle
ollut.
- Täältä sai tukea itseään
vanhemmilta kavereilta.
Paikalla poikkesi myös
Petri Voittomäki, poliisimies
koulutukseltaan, joka opet-
taa yleistä poliisioppia Her-
vannassa poliisikoulussa.
Hän tapasi tulevan puolison-
sakin, Johannan, Kolulla.
Pariskunnan esikoinen syn-
tyi marraskuun puolivälissä.
Petrin pitkää kolulaisuutta
kuvastaa se, että on kolulai-
nen numero 45, tullut mu-
kaan talon ensimmäisenä tai
toisena toimintavuonna.
Kolun juhlia vietetään
ensi sunnuntaina kello 12-20.
Otetaan vanhoja kuvia esiin
ja muistellaan menneitä. Il-
meisesti nukketeatteriakin on
luvassa, sillä yläkerran toi-
sessa huoneessa Veera Ha-
kanen ja Saara Sillanpää val-
mistelevat Maija Koivun
kanssa esityksen tarvitsemaa
rekvisiittaa.
Samaan aikaan talon joka
kolkka elää nuorten harras-
tuksille.
- Järjestysongelmia ei ole,
sanoo Markku Kärki. - Ei
näitä tartte vahtia, säännöt on
selvät.
Yläkerrassa Veera Hakanen ja Saara Sillanpää valmistelevat Maija Koivun kanssa
nukketeatteriesityksen tarvitsemaa rekvisiittaa.
Mannerheimin Lasten-
suojeluliitto korosti lap-
sen oikeuksien päivänä
20. marraskuuta lapsen
oikeutta kasvaa ja itse-
näistyä vanhempiensa ra-
kastamana ja ohjaamana.
Äiti ja isä ovat lapsen
merkittävimmät ihmiset ja
ensisijaiset kasvattajat. On
hyvä, jos heidän rinnallaan
on myös muita lapsesta vä-
littäviä aikuisia. Suomalais-
lasten arjesta kuuluu kui-
tenkin huolestuttavia vies-
tejä. MLL:n auttavat puhe-
limet ja netit kertovat, että
lasten ja vanhempien suh-
de on usein valitettavan
ohut. Pohjoismainen vertai-
lututkimus osoittaa, että
Lapsella oikeus saada
kasvatusta vanhemmiltaan
suomalaislasten aikuissuhteet
niin omiin vanhempiinsa kuin
myös muihin aikuisiin ovat
hauraammat kuin ruotsalais- ja
norjalaislasten aikuissuhteet.
Lapsen oikeuksien yleisso-
pimuksen keskeisinä lähtökoh-
tina on, että vanhemmat vas-
taavat yhteisesti lapsen kasva-
tuksesta ja kehityksestä ja että
yhteiskunta turvaa myös lap-
sille hyvinvoinnin riittävät ra-
kennuspuut. Sopimus edellyt-
tää, että julkisen sektorin on
annettava tukea vanhemmille
heidän kasvatustehtävässään.
Myös Suomen perustuslain
mukaan julkisen vallan on tu-
ettava vanhempien mahdolli-
suuksia turvata lapsen hyvin-
vointi ja yksilöllinen kasvu.
Lasten palveluissa ja van-
hemmuuden tuessa on tällä
hetkellä puutteita. Julkinen
valta on tinkinyt monista las-
ten hyvinvointipalveluista eikä
lasten pahoinvointia huomata
ajoissa. Perheneuvoloihin on
pitkät jonot, lapsiperheiden
kunnallista kotipalvelua on lä-
hes mahdoton saada, terveys-
ja kasvatusneuvonta ohenee.
Lasten ja perheiden tuesta
tinkiminen on lyhytnäköistä
politiikkaa. Lasten ja nuorten
huolenpidon laiminlyöminen
sekä psykososiaalisen pahoin-
voinnin ohittaminen johtavat
helposti ongelmakierteisiin;
päihteiden käyttöön, sairasta-
miseen sekä koulutuksesta ja
työelämästä syrjäytymiseen.
Lapsen kasvu itsenäisek-
si ja itseään toteuttavaksi ih-
miseksi vaatii paljon oppi-
mista ja yhdessäoloa aikui-
sen kanssa. Pienen lapsen
vanhemmat ohjaavatkin
lasta aivan luonnostaan.
Lapsi oppii pukemisen ja
puurolusikan käytön kädes-
tä pitäen.
Opettamiseen kuuluvat
myös vanhempien asetta-
mat rajat niin alkoholin-
käyttöön kuin nettimaail-
maankin. Rajat ovat välttä-
mätön tuki kasvun mutkai-
silla poluilla. Jämäkkä ja
johdonmukainen kasvatus
auttaa lasta kohtaaman it-
senäisen elämän. Kun van-
hempi kasvattaa ja opettaa
lastaan, hän myös koko ajan
kasvaa ja oppii itse.
Vanhemmuus on ihana
elämänmittainen haaste,
vaikka meistä kenestäkään
ei tule tällä saralla mesta-
ria.
Maailman aids-päivää
vietetään tänään 1. joulu-
kuuta. Suomen Punainen
Risti korostaa, että suoma-
laisten ulkomailta saadut
tartunnat ovat peräisin
pääosinVenäjältä jaViros-
ta sekä Thaimaasta ja Ete-
lä-Euroopan maista. Suo-
malaiset saavat hiv-tartun-
nan pääsääntöisesti suojaa-
mattomassa yhdynnässä.
- Suurimmat riskitekijät
liittyvät Viroon ja Venäjälle
suuntautuvaan seksimatkai-
luun, kertoo Suomen Punai-
Suomalaisten aids-tartunnat
saadaan Virosta ja Venäjältä
sen Ristin hiv/aids-ohjelman
koordinaattori Eija Ikonen.
Baltian maista Virossa hiv-
tartuntoja on ennätysmäärä suh-
teessa väkilukuun. Kaikista tar-
tunnan saaneista 65 prosenttia
on alle 25-vuotiaita.
- Suomalaiset miehet osta-
vat Virossa 15-19-vuotiailta ty-
töiltä seksiä. Miehet maksavat
tytöille enemmän suojaamatto-
masta seksistä. Tiedot perustu-
vat virolaisiin asiantuntijalau-
suntoihin, Ikonen jatkaa.
Suomen Punaisen Ristin ta-
voitteena on kiinnittää huomiota
Viron kasvaviin hiv-lukuihin ja
muistuttaa kondomin käytöstä
yhdynnässä.
LähialueyhteistyötäVenäjällä
Myös Venäjällä hiv leviää
nopeasti. Rekisteröityjä tartun-
toja on 300 000, mutta todelli-
nen luku on mahdollisesti yli
miljoona. Suomen Punaisen
Ristin Savo-Karjalan piiri ja
Venäjän Punainen Risti tekevät
hiv-tartunnan ehkäisyyn liitty-
vää yhteistyötä Karjalan jaMur-
manskin alueella.Alueella kou-
lutetaan Venäjän Punaisen Ris-
tin vapaaehtoisia ja työntekijöitä
hiv-tartunnan ehkäisevään työ-
hön. Lisäksi Murmanskissa
koulutetaan hiv/aids-vertais-
valistajia (peer educators).
Maailman aids-päivänä
Suomen Punainen Risti jär-
jestää tapahtumia eri puolil-
la Suomea. Tapahtumissa
jaetaan kondomeja ja tietoa
hiv-tartunnan ehkäisystä ja
keskustellaan matkailuun
liittyvästä hiv-tartunnan ris-
kistä. Suomen Punaisen Ris-
tin Pluspisteissä järjestetään
Maailman aids-päivänä
Avoimet Ovet – tapahtumia,
joilla tehdään tunnetuksi
Pluspisteiden toimintaa, hiv-
testausta ja sen merkitystä.
Hiv-tartunnalle on tyypillis-
tä, että tartunnan saanut on
oireeton ja saattaa olla hiv-
tartunnastaan tietämätön
useitakin vuosia. Varman tie-
don tartunnasta antaa vain
hiv-testi.