Page 4 - Alueviesti_18

Torstai toukokuun 4. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

18

Antti Rajakorpi päätti puheensa nostattamalla kolminker-

taisen eläköön -huudon, yhden keväälle, yhden ihanille

naisille ja yhden erityisesti Mantalle.

Manta sai jälleen lakkinsa, nyt rehtori Antti Rajakorvelta. Vasemmalla saksofonin takana

Pentti Tammiaho ja trumpetin takana Timo Lahti.

Yleisöä kertyi keväiselle sairaala-aukiolle paljon.

Sairaalan pihan reunassa

sijaitseva Amanda Jokisen

patsas lakitettiin jälleen vap-

puaattona. Nyt Manta sai

lakkinsa Vammalan Lukion

rehtorin, filosofian tohtori

Antti Rajakorven kädestä.

Kauniissa kevätsäässä seisoi

noin 200 henkeä seuraamassa

lyhyttä ohjelmaa ja kuulemas-

sa Rajakorven puhetta kevääl-

le, naisille ja Mantalle. Puoli-

sen tuntia kestäneeseessä tilai-

suudessa kuultiin myös Pentti

Tammiahon ja Timo Lahden

saksofonilla ja trumperilla esit-

tämiä keväisiä säveliä.

Näin kuului rehtori Rajakor-

ven puhe:

"Kevään karnevaalissa on

tapana puhua keväälle, mutta

ehdottomasti myös naiselle!

Kevät ja nainen ovat lähteitä,

joista runoilijat, säveltäjät, ku-

vataiteilijat, kirjailijat ja ihan

me tavallisetkin tallaajat tun-

numme alati löytävän ammen-

nettavaa.

Aloitan keväästä! Nainen ja

erityisesti Manta jää ikään kuin

sokerina pohjalla ja tärkeim-

pänä aihepiirinä puheeni lop-

puun.

Kevättä, tätä ihmeellistä,

kaikkia aistejamme stimu-

loivaa vuodenaikaa voitaisiin

määritellä monin tavoin. Ku-

vaan seuraavassa kevättä vält-

täen turhaa tieteellisyyttä:

Mikael Agricola lausui 462

vuotta sitten kirjassaan Ru-

kouskiria Bibliasta:

Mantan lakitus kokosi taas väkeä

”Koko loondo nyt wircopi.

Meri maa ja taivas ihastupi.

Iloitkam siis vanha ja nuori.

Linnut laulavat ja maa on too-

re.”

Maapallomme on radallaan

tähän vuodenaikaan ehtinyt

asemaan, jossa Aurinko, tuo

taivaallinen ydinreaktori, nou-

see päivittäin jo niin korkeal-

le, että luonto ikään kuin vil-

liintyy. Riittää, että Aurinko

edes joskus kurkistaa pilven

repaleiden välistä ja jo hetkes-

sä maan pinnalla häivähtää

ikään kuin suuri onnellinen

hymy.

Auringon säteilyn lisäänty-

essä talven on niin maalla kuin

vesilläkin ruvettava purkamaan

rakennelmiaan. Lumet häviä-

vät kohisten ja jäät väistyvät.

Jäiden lähtiessä kuulemme en-

sin murtuvien kahleiden heli-

nää ja sitten vain tuttua lois-

ketta ja liplatusta.

Puissa virtaa mahla ja pai-

suttaa silmuja, koivunvarvut

ikään kuin punastelevat, tuuli

puhisee ja soittelee oksastois-

sa ja yht’äkkiä aurinkoinen leh-

torinne on sinisenään ja val-

koisenaan vuokkoja. Tienvar-

ret koristautuvat keltaisin my-

kerökasvein, leskenlehdin.

Kevät on vapauden laulua,

vanhaa ja siltikin uutta. Katu-

jen varsilta paljastuvat koiran-

kikkarat. Maalta höyrähtää

sonnanhaju ja sulavan lumen

tuoksu, kukko pelehtii kanoi-

neen ja kiekaisee röyhkeästi.

Oravat ajavat takaa toisiaan,

uros naarasta ja uros toista

urosta, kilpailijaansa. Jänikset

säntäävät kuin mielettömät sin-

ne ja tänne. Västäräkit keik-

kuvat juuri paljastuneilla pi-

hoilla ja pelloilla. Koko metsä

soi lintujen laulusta. Vesissä-

kin näkyy päitä kaksittain: lem-

piviä sammakkopareja, jotka

ovat jo ehtineet mädin laskuun.

Vietit vievät omia teitään. Ih-

minenkin hullaantuu. On ke-

vät!

Nainen

Tulen sitten puheeni päätee-

maan. Miehelle, ainakin mi-

nulle, nainen on edelleen suu-

ri mysteeri, ratkaisematon yh-

tälö, kovin vaikeasti ymmär-

rettävä, mutta yhtä kaikki kieh-

tova. Pelkään, etten osaa vali-

ta niin kauniita ja kunnioitta-

via sanoja kuin tahtoisin. On-

kin turvallisinta lainata mui-

den kuvauksia luonnon taide-

teoksesta!

Tietokirjatyylinen kuvaus

alkaisi näin: Nainen on toinen

ihmisen sukupuolista. Muiden

nisäkäsnaaraiden tapaan naisen

biologisina tunnusmerkkeinä

ovat muiden muassa kromo-

somipari XX ja maitorauhaset

imettämistä varten.

Tällainen kuvailu ei vetele

Vapun aattona! Otetaanpa len-

nokkaampaa tekstiä. Tässä

muutamia poimintoja Interne-

tistä:

Nainen, olet kaunein maan

kamaralla vaeltavista ilmestyk-

sistä ja jokainen mies, joka ei

sinua ihaillen katsele, on jo si-

säisesti kuollut.

Sinulle ei vedä vertoja kau-

neinkaan taideteos, punaisin-

kaan Ferrari, söpöinkään kis-

sanpentu.

Joka kevät tulen hulluksi

kun näen Sinun taas puhkea-

van kukkaasi. Auringon alka-

essa paistaa saat jokaisen ter-

veen miehen hormonit hyrrää-

mään ja kehräämään Sinulle.

Nössöinkin insinööri herää tal-

viunestaan ja muistaa olevan-

sa myös ihminen. Olet aistilli-

nen kuin puutarha, etkä voi,

saati haluakaan kätkeä sitä, sil-

lä se antaa Sinulle suuren val-

lan minun ylitseni.

Nainen, niin monet pienet

ihanat yksityiskohdat Sinussa

sulostuttavat olivatpa hiuksesi

sitten tummat, vaaleat, har-

maat, punaiset tai kullan lailla

auringossa kimaltavat. Ne ovat

maailman kauneinta silkkiä,

joiden silittämistä varten mie-

hen käsi on yleensä olemassa.

Niiden uskomattomaan peh-

meyteen ja mietoon tuoksuun

haluaa jokainen mies haudata

kasvonsa.

Nainen, kauneutesi saa niin

uskomattoman monia muoto-

ja ja tapoja, enkä nyt tarkoita

vain missejä ja malleja, sillä

olen ihaillut Sinua pitkänä ja

lyhyenä, urheilullisen hoikka-

na ja naisellisen muodokkaa-

na.

Kuitenkin Te kaikki olette

poikkeuksetta jalokiviä, kaik-

ki keskenään erikokoisia, muo-

toisia ja värisiä, mutta silti yhtä

lailla kaikki mittaamattoman

arvokkaita.

Eino Leinon säkein ja sa-

noin:

”Jes siunatkoon, miten sievä

hän on,

kun näin häntä katselen!

Miten silmänsä säihky on sam-

mumaton,

miten kaulansa valkea, kaare-

va on,

ja alla sen kaarevan kaulan

povi aaltoo armahinen.”

Mutta palatkaamme varsi-

naiseen asiaan, entisen Tyrvään

alueen merkittävään naiseen.

Tyrvään Manta eli Amanda

Jokinen (1853–1922), kuului-

sa rohdoilla parantaja, keksi jo

varhain antibioottien terveh-

dyttävän voiman. Näin täällä

Vammalan seudulla on oltu

edelläkävijöitä lääketieteessä.

Kevään ja vappuilottelun

merkeissä olemme kokoontu-

neet tänne Mantan patsaalle

julistamaan ja juhlistamaan

Vapun vieton alkamista. Jat-

kamme Vammalan omaa vap-

puperinnettä pukemalla Man-

ta vappuasuunsa.

Tänään olemme siten edel-

läkävijöitä Vapun vieton aloit-

tamisessa. Helsinkiläisillä on

HavisAmandansa, Turkulaisil-

la Liljansa. Nämä neitokaiset

saavat lakkinsa vasta kello 18.

Meillä on Manta ja hänet me

nyt lakitamme.

Kohottakaamme kolminker-

tainen eläköön-huuto, yksi elä-

köön keväälle, yksi meidän

ihanille naisillemme ja yksi

erityisesti Mantalle!

Eläköön! Eläköön! Eläköön!

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05 /pmm

!

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26 /pmm

!

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36 /pmm

!

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

Vammalan kaupunginsihteerin valinta ensim-

mäiseksi vuoden tiedottajaksi oli Pirkanmaan

Journalisteilta hieno teko. Nikkilä on vuosikau-

det osoittanut tiedottamisessaan suuntaa, josta

olisi opiksi monelle muulle kunnalle tai yhteisöl-

le.

Uskallan ymmärtää palkinnon myös niin, että

Nikkilä ei Vammalan virkamiesten joukossa ole

ainoa lajissaan tiedottajana vaan että vastaavan-

laista auliutta tai alttiutta on monissa muissa-

kin.

Tiedottaminen ei aina ole helppoa. Jos tiedot-

taa luottamuksella tulevista asioista ja niiden taus-

toista, yleensä aina löytyy toimittaja, joka uuti-

soi asian malttamattomana ennen sovittua ai-

kaa.

Hannu Nikkilä on nähdäkseni kuitenkin ”opet-

tanut” tutut toimittajansa siihen, että kesken-

eräisistä asioista ei höpistä. Jos höpistään, tietoa

ei jatkossa tihku.

Se Nikkilästä ja myönteisestä tiedottamisesta

ja tiedottamisesta. Onnea vaan Hannulle.

Tämänkin kokoiseen lehteen tulee valtava mää-

rä tietoa päivässä. Sitä ei enää juuri pakata pa-

perille ja kirjekuoreen. Väline on sähköposti. Kun

sellainen on keksitty, toivottavaa olisi, että tiedo-

tuksesta vastaavat käyttäisivät sitä tehokkaam-

min. Siinä missä lähettää kutsun noin kuuden-

nen luokan tiedotustilaisuuteen, voisi samalla laa-

tia tiedotteen, josta sen melko turhan tilaisuu-

den anti käy ilmi. - Eli että se ja se yhdistys

järjestää sellaisen ja sellaisen tilaisuuden silloin

ja silloin ja että tilaisuudessa puhuu se ja se.

Säästyisi aikaa ja vaivaa niin tiedottajilta kuin

toimittajilta.

Asiassa on tapahtunut paljon hyvää kehitystä

vuosien varrella. Saisi vieläkin tapahtua, sillä

ihmisten elinpiirin kasvaessa myös tiedon nälkä

kasvaa. Lehdet, paikallisetkaan, eivät voi enää

jäädä suppean piirin äänitorviksi, vaan yleisem-

pää, kansallista ja jopa kansainvälistä tietoa on

jatkossa tarjottava, jotta lukijoitten mielenkiin-

to säilyy.

Tämä muutos vaatii myös yhdistyksiltä, niin

kylä- kuin muilta, uutta otetta tiedotusvälineitä

lähestyttäessä. Valmis juttu(runko) ja muutama

kuva takaavat näkymisen julkisuudessa parem-

min kuin kutsu saapua seuraamaan puolen tai

kokonaisen päivän mittaista tilaisuutta.

Erkki Petman

Oikein palkittu

Page 4 - Alueviesti_18_2006