Page 29 - Alueviesti_23_2006

Keskiviikko kesäkuun 7. 2006 29
Yleisön osasto
Alueviestissä 31.5. 2006 ni-
mimerkki Työtön tyttö Tyrvääl-
tä esitti minulle kysymyksen,
jossa hän halusi tietää: ”Olen-
ko koskaan miettinyt, mitkä
vaikutukset saadaan aikaan pit-
käaikaistyöttömien sietokyvyl-
le, kun lehdessä koko ajan ke-
hutaan kuinka Vammalassakin
on työttömyys jo niin hirveäs-
sä laskussa, että kohta pitää
ottaa jo ulkomaisia työnteki-
jöitä, kun on jo pula työnteki-
jöistä ja kuinka hyvä työvoi-
matoimisto on ollut järjestä-
mään työtä.” Lisäksi nimimer-
kin takaa kysyvän henkilön
kirjoitus sisälsi muita lähinnä
hänen henkilökohtaiseen työl-
listymiseensä liittyviä kysy-
myksiä, joihin en tässä vasta-
uksessa voi enkä myöskään näe
tarkoituksenmukaisena ottaa
kantaa. Työtön tyttö Tyrväältä
voi halutessaan ottaa henkilö-
kohtaisesti minuun yhteyttä
näiden asioiden tiimoilta.
Suomen kaksi päähaastetta
ovat talouden kansainvälisty-
minen ja väestön ikääntymi-
nen. Näihin haasteisiin vastat-
taessa työpolitiikka on keskei-
sessä asemassa. Työvoiman
saatavuusongelmat uhkaavat
vaikeutua tulevaisuudessa.
Suomessa on parhaillaan ta-
pahtumassa historiallinen tai-
tekohta, kun työikäisen väes-
tön (15 – 64 -vuotiaat) määrä
ensimmäistä kertaa kääntyy
laskuun lähivuosina. Tilasto-
keskuksen väestöennusteen
mukaan työikäisen väestön
määrä kääntyy laskuun vuo-
den 2009 jälkeen ja supistuu
200 000 henkilöllä vuoteen
2020.
Työvoiman tarjonta on alen-
tumassa jo ennen tätä; ensim-
mäiset merkit työvoiman vä-
hentymisestä ovat näkyvissä jo
tänä vuonna ja saman kehityk-
sen odotetaan jatkuvan. Tiivis-
tetysti sanottuna voidaan to-
deta, että Suomessa eletään ti-
lanteessa, jossa lasten ja työ-
ikäisten määrä vähenee ja
ikääntyneiden määrä kasvaa.
Tämä muuttaa myös väestön
palvelutarpeita ja -rakenteita
vanhusväestön määrän kasva-
essa (esim. hoivatyön tarve li-
sääntyy). Samaan aikaan, kun
työikäisen väestön määrä las-
kee, työssä olevien määrän ar-
vioidaan kasvavan noin 48 000
henkilöllä. Eli uusia työpaik-
koja on syntymässä sekä yksi-
tyisellä että julkisella sektoril-
la.
Kansainvälisen työnjaon
rakennemuutos tulee jatku-
maan edelleen voimakkaana.
Työhön perustuva maahan-
muutto on jo nyt arkipäivää
Suomessa. Vammalan seudul-
la on tällä hetkellä n. 200 maa-
hanmuuttajaa, joista suurin osa
on työssä ja maksaa siten ve-
ronsa seudulle. Työperusteisen
maahanmuuton mahdollistaa
mm. Euroopan sisäinen vapaa
liikkuvuus. Käytännössä tämä
tarkoittaa, että Euroopan alu-
eelta voi tulla Suomeen työ-
hön ilman erillistä työlupaa.
Viimeiset siirtymäsäännökset
tämän osalta poistuivat
1.5.2006. Lisäksi Suomesta
siirrytään muualle työn peräs-
Regina Salkovic vastaa
sä. Työntekijän tehtäviin va-
litsee aina työnantaja – ei työ-
voimatoimisto.
On aivan selvää, että tule-
vaisuudessa lisääntyvää työhön
perustuvaa maahanmuuttoa
tarvitaan, sillä maahanmuutolla
pystytään tässä haastavassa
työmarkkinatilanteessa turvaa-
maan talouden kasvu. Tämä
tavoite käy ilmi maan hallitus-
ohjelmastakin. Eri kansainvä-
liset tutkimukset osoittavat
yhdenmukaisesti, että lisään-
tyvä maahanmuutto lisää ta-
louden kasvun myötä myös
kantaväestön työllisyyttä. Kes-
keisenä edellytyksenä on, että
maahanmuuttopolitiikka vastaa
mahdollisimman hyvin vas-
taanottavan maan työmarkki-
noiden tarpeita.
Koko maassa työttömien
työnhakijoiden määrä on alen-
tunut vuoden takaiseen tilan-
teeseen verrattuna 7 %. Pirkan-
maalla se on alentunut 9 % ja
Vammalan seudun työvoima-
toimiston alueella (Vammala,
Äetsä, Punkalaidun, Mouhijär-
vi ja Suodenniemi ) jo 27 %.
Pitkäaikaistyöttömyys on alu-
eella alentunut merkittävästi.
Työvoima on pääsääntöisesti
työssä tai työllistymistä edis-
tävissä toimenpiteissä (esim.
koulutus).
Työvoimatoimisto on alu-
eensa keskeinen työpolitiikan
asiantuntija ja toimija. Ei toki
ainoa. Muita toimijoita ovat
mm. opetus-, sosiaali- ja ter-
veysministeriön hallinnonalat,
elinkeinosektori työmarkkina-
järjestöt, kunnat sekä kansa-
laisjärjestöt ja muu ns. kolmas
sektori. Näiden toimijoiden
keskinäinen yhteistyö on kes-
keisellä sijalla, kun työllisyy-
den saralla vastataan nykyisiin
ja tulevaisuuden haasteisiin.
Lounais-Pirkanmaalla tämä
yhteistyö on hyvää ja kehitty-
nyttä.
Muuttuvassa työmarkkina-
tilanteessa pitää toimia ajois-
sa. Työllisyydenhoidossa huo-
minen tehdään tänään. Tämä
edellyttää työvoimatoimiston
johtamisessa ennakoivaa työ-
otetta. Arkityössä tämä tarkoit-
taa, että jos työnantaja tarvit-
see huomenna vaikkapa hoi-
tajan, hänet on pitänyt koulut-
taa tehtävään jo 3-4 vuotta ai-
kaisemmin. Ennakointi ei ole
aina helppoa, mutta ilman en-
nakoivaa työtä olemme autta-
matta liian myöhässä.
On siis selvää, että työvoi-
man tarjontaa tulee merkittä-
västi lisätä. Työministeriön tu-
levaisuuskatsauksessa ensi hal-
lituskaudelle nähdään keskei-
sinä ratkaisuina tähän haastee-
seen seuraavat painopisteet,
joissa tarvitaan voimakkaita
toimenpiteitä:
Työurien pidentäminen (eli
nuorten pitäisi siirtyä työelä-
mään nykyistä aikaisemmin ja
työssä olevien pysyä työelä-
mässä nykyistä pidempään.)
Tähän liittyvät myös työelä-
män kehittämiseen; työhyvin-
vointiin ja työssä olevien osaa-
mistason nostamiseen liittyvät
haasteet
Työttömien ja työvoiman
ulkopuolella olevien työpanok-
sen hyödyntäminen nykyistä
täysimääräisemmin
Työperusteisen maahanmuu-
ton voimakas lisääminen
Vammalan seudulla on vii-
me vuosina voimakkaasti pa-
nostettu pitkäaikaistyöttömyy-
den ehkäisyyn ja pitkäaikais-
työttömien osaamistason nos-
toon. Työvoimatoimiston ohel-
la tähän haasteeseen ovat ol-
leet vastaamassa erityisesti seu-
dun kunnat ja seudulle perus-
tettu työvoiman palvelukeskus.
Lisäksi yhteistyössä eri toimi-
joiden kanssa on pyritty huo-
lehtimaan siitä, että alueella on
saatavilla ammattitaitoista työ-
voimaa sekä yksityisen että
julkisen sektorin tarpeisiin.
Näihin haasteisiin ovat olleet
vastaamassa työvoimatoimis-
ton ohella alueen työnantajat,
koulutusorganisaatiot, seudul-
linen yrityspalvelu eri hank-
keineen (Camilla, Kumilla
jne.) Samaan aikaan Vamma-
lan seudun työllisyys on jat-
kuvasti parantunut. Alueellam-
me on kuukausittain auki 100
– 200 työpaikkaa. Olen henki-
lökohtaisesti tästä tilanteesta
tyytyväinen – työmarkkinat
toimivat ja lisäksi yhteistyö on
tuottanut tulosta ja työttömyys
alentunut. Tilanne kehittyy siis
hiljalleen hyvään suuntaan.
Vastuullisena työvoimatoi-
miston johtajana näen kuiten-
kin, että nykyiset toimenpiteet
eivät enää tulevaisuudessa rii-
tä. Kuten aikaisemmin mai-
nitsin – huominen tehdään tä-
nään. Tästä syystä lehtiartik-
kelissani (24.5.2006) halusin
tuoda seutukunnallamme nä-
kyviin ne tulevaisuuden tarpeet
ja haasteet, joihin meidän pi-
tää vastata jo tänään. Tiedot-
taminen valtakunnallisesta ja
alueellisesta työllisyystilan-
teesta ja sen haasteista on osa
työvoimatoimiston perustyötä.
Työttömyys tulee alueellamme
laskemaan tulevaisuudessa
edelleenkin ja jotta meillä on
osaavaa työvoimaa tarjolla vie-
lä esim. 5 vuoden päästä, on
tähän työhön ryhdyttävä entistä
napakammin. Työvoimatoi-
miston rooli toimijana ei ole
yksinomaan osaltaan hoitaa
alueen työttömyyttä vaan työl-
lisyyttä. Kysymys ei myöskään
ole yksinomaan työllisyyden-
hoidosta vaan seudullisesta kil-
pailukyvystä.
Ymmärrän toki, että yksit-
täisen työttömän näkökulmas-
ta työmarkkinoilla tällä hetkel-
lä tapahtuva varsin voimakas
muutos näyttäytyy epäjohdon-
mukaisena. Samaan aikaan,
kun jo puhutaan työperustei-
sesta maahanmuutosta, monet
kotimaassa etsivät vielä lähes
epätoivoisesti työtä. Uskon
kuitenkin edelleen, että tehok-
kaat yksilölliset toimet ja muut-
tuva työmarkkinatilanne aut-
tavat myös yksittäistä työtön-
tä työllistymään nykyistä pa-
remmin.
Hyvää kesää toivottaen
Regina Salkovic’
toimistonjohtaja
Vammalan seudun
työvoimatoimisto
On se nyt harmillinen
juttu, kun pieni ei ole
enää mitään.
Kokemäelläkin oli ai-
koinaan Kauvatsa mu-
kaanluettuna paljon yli
10000 asukasta, mutta pi-
täisi olla vähintään noin
400 000 asukasta, niin se
jo painaisi eduskuntavaa-
leissa.
Täältä saataisiin Arka-
dianmäelle monta edus-
tajaa, sekä muutama mi-
nisteri.
Pohjustelen asiaa sillä,
kun eräät ovat arvostel-
leet minua esim. Juha
Korkeaojan tekemisisis-
tä tai tekemättömyyksis-
tä.
Siinähän se juju piilee-
kin, koska tämä on niin
pieni paikkakunta, ettei
täältä ole kuin yksi kan-
sanedustaja ja hän nyt
vain sattuu olemaan
myös ministeri.
Enhän minä voi yksin-
kertaisesti muita edes ar-
vostella, koska heitä ei
ole.
Joten yritän jatkossa-
kin pärjäillä entisessä,
onhan tässä vielä hyvin
aikaa vuoden 2007 edus-
kuntavaaleihin.
Porissahan on pirut ja
täällä Kokemäellä koko
perkeleet, mutta omia ei
saa arvostella, on ”koke-
mäkiläisten” mielipide,
sen olen tullut huomaa-
maan.
Näin eläkeläisenä mi-
nua edelleen kiinnostaa,
mitä minun alueeni kan-
sanedustajat ja ministe-
rit tekevät meidän hyväk-
si.
Nykyaikana internet on
erinomainen apu, jos seu-
raa esimerkiksi edustaji-
en tekemisiä työpaikal-
laan eduskuntatalolla.
Koska haluan edusta-
jakseni vain sellaisen
henkilön, joka ainakin
yrittää parastaan eläke-
läistenkin hyvinvoinnin
eteen.
Olen seurannut Juha
Korkeaojankin otteita sil-
lä silmällä, jos vaikka hä-
nestä olisi jatkossa niin
vaativaan tehtävään.
Ministerinä ollessaan
hän on ainakin kerran
maininnut myös eläkeläi-
set, 22.9.2005 olleessa is-
tunnossa Korkeaoja sanoi
näin: Kansaneläkkeen ta-
sokorotus on erityisesti
maaseudun asukkaille
tärkeä asia, ja piste.
Mutta, ollessaan kan-
sanedustajana, olen seu-
rannut hänen komment-
tejaan 14.3.2002,
11.6.2002, 5.12.2002,
14.12.2001 ja paras oli
13.9.2000.
Muistin
virkistämiseksi
Korkeaojan puheenvuoro:
Eläkeläiset ovat jääneet lap-
sipuolen asemaan tulojen
kehityksessä.
Sen lisäksi, että tulot ovat
kehittyneet hitaasti - ja tääl-
lä on sanottu, että nyt on tu-
lossa lisää - eläkeläisten me-
not kasvavat enemmän kuin
yleinen elinkustannusindek-
sin muutos näyttää.
Eläkeläisten välttämättö-
mät menot kasvavat keski-
määräistä enemmän. Erityi-
sesti niin kuin on aiemmin
esitetty, kaikkien pienituloi-
simpien eläkeläisten kohdal-
la kehitys on kaikkein mur-
heellisin.
Minähän voisin harkita
Korkeaojaa eduskuntaan,
koska hän kansanedustaja-
na näyttääkin olevan parem-
pi mies mitä ministerinä.
Tällä hetkellä suosittelen
Korkeaojaa lukemaan Juha-
ni Bergin HS 4.5.2006 ol-
leen yleisönosastokirjoituk-
sen ”Eläkkeiden hiipuva os-
tovoima korjattava ripein
toimenpitein”.
Eläkkeiden indeksi- ja
muut leikkaukset aloitettiin
vuonna 1993, kyllä se var-
maan kahden lukemisen jäl-
keen kolahtaa, sinne taka-
raivoon.
Meidän oma ministerim-
me voisi vihjata kirjoituk-
sesta myös Vanhaselle, Hei-
näluomalle, Karpelalle ja
Hyssälälle, Liisankin koh-
dalla muuten kävi tällä vii-
kolla vanhanaikaisesti.
Päivi Räsänen pääsi huo-
mauttamaan Hyssälälle, ”si-
näkin oppositiossa ollessa-
si sanoit vanhustenhuollon
kuuluvan valtiolle ja nyt mi-
nisterinä väität sen kuulu-
van kunnille”.
On se vaan ihmeellistä,
heti kun ns. ”päättäjät” ovat
saaneet turvattua omat se-
lustansa, kannat muuttuvat
päinvastaisiksi.
Kansanedustajat + minis-
terit ja monet muut suuri-
palkkaiset tulevat saamaan
arviolta noin 6000-10 000
euroa eläkettä kuukaudessa,
voivat saada jopa enemmän-
kin.
Ei siinä tulevana eläkeläi-
senä tarvitse paljon vaippa-
asioita murehtia, jos sattuu
olemaan paskat housuissa,
hän pystyy palkkaamaan
oman hoitajan putsaamaan
paikkansa.
Monet laitoksissa olevat
vanhukset tahoillaan joutu-
vat makaamaan märissä vai-
poissaan kymmenenkin tun-
tia vuorokaudessa ja vain
meidän päättämättömien
päättäjien vuoksi, priorisoi-
daan ja muuta tärkeämpää
tekemistä heillä kyllä tun-
tuu riittävän.
Jarmo Luhtanen,
Kokemäki
Työtön tyttö Tyrväältä olisi
vallan hyvin saattanut olla
minä!
Olen eri ihminen, mutta
juuri samat ongelmat:
-jo neljä vuotta työtön
-huippu aktiivisesti ja suu-
relta alueelta (koko Pirkan-
maa ja Satakunta, valmius
muuttaa työn perässä paik-
kakunnalle) töitä etsinyt
-suorittanut eri tutkintoja
(Osa Te-keskuksen eri kou-
lutusjärjestöjen kanssa to-
teuttamia, mutta joita ei työn-
antajat tunnut arvosta-
van!!!!!! Näin on minulle
sanottu suoraan!)
-Työkokemusta monelta
eri alalta, ja niistä hyvät ar-
vioinnit työnantajan taholta
-Ok näköinen ja tapainen
Regina Salkovicille
-valmius muuttaa uu-
delle paikkakunnalle työn
perässä
-työllistämistukea saisi
44 e/pv työllistämiseeni,
mutta ei...
Ne miinukset:
-YH
-Keski-ikäinen pian
Näin on, että nuo kak-
si pientä miinusta, vaik-
ka hyviä puolia on enem-
män, haittaa työn saantia!
Tekee mieli sanoa teil-
le paikallisille työnanta-
jille, että "haistakaa P.....!"
Ottakaa sitten se hal-
vempi ja huonompi.
Työtön tyttö
Keikyästä
Haluan tiedustella Tyrvään
seurakunnan ja Vammalan
viranomaisten vastuusta lei-
reillään tupakoinnista niiden
järjestämillä leireillä.
En vieläkään halua uskoa
kuulemaani isoisten tupa-
kointia todeksi ja haluaisin
vastauksen Tyrvään seura-
kunnalta alaikäisten isoisten
tupakoiden tuontiin leireille.
Järkyttävintä olisi jos alka-
neella seurakuntamme kehi-
tysvammaisten leirillä ja
muillakin toimisi isosina tai
muina vastuullisina tupakoi-
via henkilöitä. Elleivät nämä
tupakoivat vastuuhenkilöt
ymmärrä jäädä itse kotiinsa
kasvamaan ja aikuistumaan,
niin jääkö lasten vanhemmil-
le muuta vaihtoehtoa kuin
Odotan vastausta
leireillä tupakoinnista
hakea lapsensa pois tupa-
kansavuisilta seurakunnan
järjestämiltä leireiltä.
Tupakointi on kallis
sairaus tupakoivalle itsel-
leen ja tuo terveydenhoi-
don menoihin tuntuvan
lisän itse itselleen aiheu-
tettujen sairauksien muo-
dossa. Myös niiden jotka
tupakkatuotteita myyvät
tai välittävät alle 18 vuo-
tiaille, tulisi muistaa ri-
kokseen syyllistymisensä.
Ei pidetä vain haavee-
na, vaan toimitaan kaikki
yhdessä savuttomien lei-
rien aikaansaamiseksi.
Seurakunnalta ja
myös viranomaisilta
vastausta odottava
Alueviesti ei ihannoinut
vaan välitti uutisen tehdystä
kustannusvertailusta, jossa
Edellisen johdosta
Vampula tosiaan sijoittui
neljänneksi.
Toimitus
Alueviesti ihannoi viime
lehdessään Vampulan kunnan
terveydenhuollon alhaisia kus-
tannuksia: Vampula sijoittuu
vertailussa hienosti neljännek-
si.
En näe paljon ihailun aihetta
tuossa asiassa. Tuntematta tar-
kemmin vampulalaisten saa-
man hoidon laatua, ajattelen
kuitenkin olisiko sielläkin ken-
ties aihetta jonkinasteiseen
kanteluun.
Kyseenalaista
kunniaa?
On pelottava ajatus, että
terveydenhuolto on sen
ihannoitavampaa, mitä hal-
vemmalla se toimii.
En haluaisi joutua poti-
laaksi laitokseen, minkä
kustannukset ovat maan
halvimmasta päästä. En
myöskään toivo läheisille-
ni tuota kohtaloa.
Laadusta viis?
Kalatalouden Keskus-
liitto käynnistää jälleen
kesäaikaan kalastaville
tiedotuskampanjan, jos-
Luvat kuntoon ja mukaan kalareissulle
sa kesäkuun aikana kerro-
taan tarvittavista kalastus-
luvista, kalanpyydysten oi-
keasta merkitsemisestä, saa-
liin käsittelystä ja kalastuk-
senvalvonnasta sekä mistä
näistä kaikista saa lisätieto-
ja.
Mielikuvat kimmeltävis-
tä vesistä ja kiristyvistä sii-
moista pyrkivät jo monen
mieleen loma-ajan lähesty-
essä. Kun lomamatkaan liittyy
kalastusta, joudutaan yleensä
hankkimaan maksullisia lupia.
Tavalliseen onkimiseen ja pilk-
kimiseen lupia ei pääsääntöi-
sesti tarvita.
18-64-vuotiaiden, jotka
kalastavat muutoin kuin on-
kimalla ja pilkkimällä, on
maksettava valtiolle kalastuk-
senhoitomaksu. Sen voi mak-
saa haluamaansa ajankohtaan
sijoittaen 7 vuorokauden mit-
taiseksi jaksoksi, jolloin mak-
su on 6 euroa tai koko kalen-
terivuodeksi, jolloin maksu
on 20 euroa. Maksettaessa
saajaksi merkitään maa- ja
metsätalousministeriö. Kui-
tista tulee näkyä kalastajan
nimi, mistä maksusta on kyse
ja vuosi. Tilinumero on Nor-
dea 166030-101496.
Maksamalla kalastuksen-
hoitomaksun lisäksi läänikoh-
taisen viehekalastusmaksun
saa kalastaa yhdellä vavalla
ja vieheellä kyseisen läänin
alueella. Myös tämän luvan
voi maksaa haluamaansa
ajankohtaan sijoittaen 7 vuo-
rokauden mittaiseksi jaksok-
si, jolloin maksu on 6 euroa
tai koko kalenterivuodeksi,
jolloin maksu on 27 euroa.
Läänikohtaisen viehekalas-
tusmaksun lisäksi kalastajan
on muistettava maksaa myös
kalastuksenhoitomaksu.
Kalastusmaksut voi suorit-
taa pankeissa, maksuauto-
maatilla, pankkien verkko-
maksusovelluksilla sekä asia-
miehillä, jotka myyvät kalas-
tusmaksuja joko internetin
välityksellä tai suoraan kuit-
tia vastaan. Lisäksi kalas-
tusmaksut voi maksaa
Postin toimipisteissä, mu-
kaan lukien asiamiespos-
tit.
Mikä tärkeintä, lupa-
maksukuitit pitää myös
muistaa ottaa mukaan ka-
lastettaessa, eihän autoa-
kaan saa ajaa ilman ajo-
korttia. Ja vesillä liikutta-
essa pelastusliivit on syy-
tä pitää päällä, vaikka ihan
mökkirannassa.