Keskiviikko syyskuun 13. 2006
25
Yleisön osasto
Olemme täällä Vamma-
lassa käynnistämässä vara-
mummu ja varapappa -toi-
mintaa. Isovanhemmat ovat
tärkeitä lapselle. Heiltä voi
saada tukea ja turvaa tar-
vittaessa. Heistä voi saada
oivallisen leikkitoverin ja
mikä parhainta he osaavat
kertoa niistä ajoista, kun he
olivat lapsia tai lapsen van-
hemmat olivat pieniä.
On kuitenkin niin, että
kaikilla lapsilla ei ole mah-
dollista saada olla yhdessä
isovanhempiensa kanssa.
Nämä voivat olla kovinkin
kaukana tai heitä ei enää
ole. Näissä tapauksissa va-
ramummu tai varapappa voi
korvata puutetta lapselle.
Mikä parasta sukupolvien
Varamummu ja varapappa
-toiminta alkaa
kohdatessa siirrettään perin-
netietoa eteenpäin.
Lapset antavat myös ikä-
ihmiselle paljon. Lapsen ilo
tarttuu ja omat vaivat ja ko-
lotukset häipyvät mielestä.
Tässä toiminnassa molem-
mat saavat.
Toiminta alkaa Vamma-
lan uudessa avoimessa päi-
väkodisa, kaupungintalon
pihapiirissä. On helpompi
tutustua lapsiin ryhmänä,
kun ei tarvitse heti sitotua
vain yhteen lapseen. Myö-
hemin voi sitten syntyä oi-
kea varaisovanhempisuhde.
Toimintaan ollaan liittä-
mässä myös muistelupiiri-
toimintaa. Sillä tarkoitetaan
sitä, että tämä varamummu-
jen ja - pappojen ryhmä ko-
Meillä on tapana keskus-
tella alkoholista, yleensä
huumaavista aineista, aina
erikseen. Emme osaa nä-
köjään pohtia kokonaisuuk-
sia. Mietittäisiin mieluum-
min kaikkinaisia syitä kaik-
kien huumaavien aineiden
käytölle.
Jotakuinkin samat syyt
lienevät alkoholin kuin
muidenkin huumaavien ai-
neitten käytölle. Myös tu-
pakka voidaan lukea näihin
aineisiin, josta ei samalla
tavalla vaahdota.
Vähän käytettynä näillä
aineilla lienee yksi yhtei-
nen tekijä. Hyvän olon tun-
teen hakeminen, ainakin
hetkellisen sellaisen. Eri
asia onkin, miksi sitä tun-
netta pitää hakea nautinta-
ja huumaavien aineiden
kautta. Ja toinen, miksi ha-
lutaan päihtyä näistä aineis-
ta. Jopa niin, että tolkku on
lopulta pois, pahimmillaan
jopa henki.
Ihminen on käyttänyt
huumaavia aineita iät ja
ajat. Tulee mitä todennäköi-
simmin käyttämään jatkos-
sakin. Varmaankaan tähän
ei vastausta löydy miksi, vai
löytyykö. Kuka voi sanoa
yksiselitteisesti miksi ihmi-
nen haluaa huumaantua.
Onko syynä tilanne, ahdis-
Kohtuutta
ja valistusta
tus, ihmisen kemiallinen
koostumus vai mikä.
Huumaavia aineita käy-
tetään ns. sivistyneesti, pal-
jon, erittäin paljon, vähän
tai ei lainkaan. Miksi mi-
tenkin, on arvoitus.
Huumaavien aineitten
käyttöä ei saada poistettua
erilaisella kikkailulla.
Kikkailulla jota esim.
valtiovalta harjoittaa. Hin-
takikkailu ei johda mihin-
kään. Eikä johda tehostettu
valvontakaan.
Mielestäni asioita on lä-
hestyttävä kasvatuksen ja
valistuksen kautta. Koti on
tässä suhteessa ensimmäi-
nen avainasemassa oleva
paikka. Perhe instituutiona.
Kotona saadaan malli ai-
neitten käyttöön.
Mutta kotona voitaisiin
nykyistä enemmän keskus-
tella aineitten vaikutukses-
ta, haitoista. Koti voi aset-
taa rajoja esimerkiksi ko-
tiintuloajoille. Ei alaikäistä
ole mikään pakko päästää
illoiksi ja viikonlopuiksi ka-
duille hengailemaan. Lie-
nee paikallaan todeta, että
tässä suhteessa myös van-
hemmat tarvitsevat kasva-
tusta.
Seuraava askel onkin
koulu, jossa päihteistä tu-
lee puhua ja keskustella
Miksi te, jotka väitätte
ajavanne kiikoislaisten
etuja, ette tee niin?
Pitkästipä perusteli Kiikoisten
kunnan johtajakolmikko sitä, mik-
si Kiikoisten pitäisi selvittää vaih-
toehtoja Sastamalan perusturva-
kuntayhtymän korvaamiseksi jol-
lakinmuulla kuntayhtymällä (Tyr-
vään Sanomat 9.9.). Yhtä pitkite-
tysti ihmettelen, miksi näin pitää
olla.
On selvää, että kunta- ja palve-
lurakenneuudistuksen vuoksi Kii-
koisten on kuuluttava johonkin ter-
veydenhuollon kuntayhtymään,
sillä valtiovalta patistaa pieniä
kuntia isompiin yksiköihin.
Miksi kuntayhtymän pitäisi olla
Keski-Satakunta Saspen sijaan?
Tätä perusteltiin kirjoituksessa Ilo-
lan vanhainkodilla jamaantieteel-
lisillä seikoilla.
Mihin nyt on unohtunut seutu-
kuntakeskuksemme Kankaanpää,
joka vielä jokin aika sitten oli ai-
noa vaihtoehto Kiikoisten suun-
tautumiselle?
Miksi pitäisi vaihtaa pois Sa-
spesta? Sitä kirjoittajat perusteli-
vat Saspen toimimattomuudella.
”Monet jäsenkunnat ovat esittä-
neet ajoittain kritiikkiä Saspen toi-
mintaa ja erityisesti sen nousevia
kustannuksia kohtaan”, sanottiin
kirjoituksessa.
Keski-Satakunta on laskelmi-
en mukaan osoittautunut Kiikoi-
sille edulliseksi vaihtoehdoksi.
Tosin sekin on vasta toimintansa
alussa ja, kuka ties, kaikkia ku-
lueriä ei sielläkään ole pystytty
ennakoimaan ensimmäisissä bud-
jeteissa, kuten ei Saspessakaan
kyetty.
Ehkä edullisempi nyt,
entä jatkossa?
Oma vastalauseeni ei perustu
tilastoihin, vaan rivikuntalaisten
mutu-tuntumaan. Voin kuvitella,
että Keski-Satakunnassa palvelut
voidaan tällä hetkellä tuottaa Sa-
spea edullisemmin, ovathan esi-
merkiksi välimatkat lyhyemmät
ja henkilökuntaa on helpompi saa-
da alueen isohkoihin terveyskes-
kuksiin.
Se ongelma, että Kiikoisten ter-
veysasema on pieni ja siksi ei-
niin-houkutteleva vaihtoehto esi-
merkiksi lääkäreille, ei poistu oli-
pa perusterveydenhuollon kunta-
yhtymä mikä tahansa. Kuntayh-
tymän henkilökunnan matka Kii-
koisiin on yhtä pitkä Vammalasta
ja Kokemäeltä, Harjavallasta pi-
dempikin, mikä ei pitkällä aika-
välillä voi olla näkymättä Keski-
Satakunnan kuntayhtymänkään
kustannuksissa.
Ja kritiikin esittämisestä vielä.
Kovasti Kiikoisten kunnanjohta-
ja kritisoi pari vuotta sitten myös
esimerkiksi Satakunnan aluepelas-
tuslaitoksen toimintaa, joka sekin
käynnistyessään oli ”pientä haku-
ammuntaa”. Aluepelastuslaitok-
selle ei kuitenkaan ole vielä haet-
tumuita vaihtoehtoja.Miksei, kun
kerran tarkan talouden vartijoita
ollaan?
Vaihdetaanko
erityishuoltopiiriä?
Yksi peruste Saspesta eroami-
seen oli se, että erityishuoltopii-
rin ja sairaanhoitopiirin pitäisi olla
yhteneväisiä. Tässä tulemme Kii-
koisten ongelman ytimeen. Jo
vuosikausia kunnassa on ollut ta-
pana onkia rusinat pullasta, ottaa
sieltä mistä parhaimmilla ehdoil-
la ja edullisimmin saa. Kiitos kun-
nan keskeisen sijainnin maakun-
tien, seutukuntien ja sairaanhoi-
topiirien rajoilla, tämä on ollut
mahdollista, mutta onko tämä
mahdollista kauan?
Jos Kiikoisten on mahdollista
vaihtaa sairaanhoitopiiriä, on var-
masti mahdollista muuttaa myös
erityishuoltopiiriä. Voisimmeko
nyt siis terveydenhuollon kunta-
yhtymän sijaan kartoittaamahdol-
liset vaihtoehdot nykyiselle Sata-
kunnan erityishuoltopiirille?
Missä röntgen,
labra ja äitiysneuvola?
”Lähtökohtana perusterveyden-
huollon palvelujen osalta neuvot-
teluissa on ollut ja on, että vähin-
tään samat palvelut kuin tällä het-
kellä saadaan jatkossakin Kiikois-
ten omalta terveysasemalta.”, sa-
nottiin kirjoituksessa. Hyvä. Tämä
merkitsee, että asemalla olisi lää-
käri noin kolmena päivänä viikos-
sa. Missä olisivat röntgen, labora-
torio, äitiysneuvola tai raskauden
ajan ultraäänitutkimukset? Nämä
ovat esimerkkejä palveluista, jot-
kakiikoislaisetovattoistaiseksisaa-
neet vähintään Laviasta tai Vam-
malasta. Nekö ovat jatkossa Ko-
kemäellä tai Harjavallassa, vai
poikkeussopimuksilla Porissa?
Yöpäivystys tuskin
lähtee aluesairaalasta
Kirjoittajien käsityksenmukaan
päivystyspalvelut keskittyvät jat-
kossa joka tapauksessa keskussai-
raaloihin. Näin on ehkä Satakun-
nassa, jossa Kokemäellä, Harja-
vallassa jaKankaanpäässä on vain
terveyskeskukset, ei aluesairaalaa,
kutenVammalassa.Aluesairaalas-
ta päivystyksen siirtäminen kes-
kussairaalaan lienee kuitenkin
vähän vaikeampaa...
Kuusi prosenttia
muuttuu nopeasti
Nykylukujen valossaKiikoinen
joutuisi kirjoituksenmukaan käyt-
tämään vain 6 prosenttia erikois-
sairaanhoidon menoista palvelui-
den hankkimiseen Turun yliopis-
tollisesta sairaalasta. Luvut riittää
heilauttamaan päälaelleen kuiten-
kin jo yhden tai kahden kuntalai-
sen sairastuminen vakavasti. Hei-
tä, jos keitä, sairaanhoitopiirin
muutos koskee silloin paljon ki-
peämmin kuin kunnan taloutta.
Itsenäinen ja keskustalainen
”On muistettava, että niin kau-
an kuin meillä on oma itsenäinen
kunta, meillä on myös oma kun-
nanvaltuusto ja kunnanhallitus,
jotka päättävät omista asioistam-
me.”, sanottiin kirjoituksessa.
Vuosia Kiikoisten kunnallispo-
litiikkaa seuranneena virkkeen voi
ymmärtää toisinkin: Niin kauan
kuin meillä on oma kunta, valta
on keskustalla. Siksi pidämme it-
senäisyydestämme kiinni kynsin
hampain, jottei kukaan muu voisi
meiltä valtaamme viedä.
Ketä sinä äänestit?
Lopullisen päätöksen tervey-
denhuollon kuntayhtymästä tekee
kunnanvaltuusto. Toki. Näin de-
mokratia toimii. Kiikoisten jamui-
den pienten kuntien kohdalla pu-
huisin kuitenkin hiljaisen hyväk-
synnän demokratiasta.Valtuustos-
sa, lautakunnissa ja kunnanhalli-
tuksessa kaikki tuntevat toisensa,
vähän liiankin hyvin. Kuka us-
kaltaa pitää oman päänsä ja suu-
tuttaa johtavassa asemassa toimi-
van naapurinsa tai sukulaisensa
kunnallispolitiikan vuoksi?
Sitä tikulla silmään, joka van-
hoja muistelee. En silti malta olla
palaamatta vuoden 2004 kunnal-
lisvaaleihin, sillä vaalit ovat mah-
dollisuus sanoa oma mielipiteen-
sä niin, ettei naapuri siitä suutu.
Miettikäähän, ketä silloin äänes-
titte ja miksi. Kannattiko?
1 300 asukkaan kunnassa ei tar-
vitse äänestää puoluetta puolueen
vuoksi. Pitää äänestää ihmistä ja
hänen oikeudentajuaan – ihan
oman itsensä vuoksi.
Nimim. ”Ei tätä voinut
lyhyestikään sanoa”
nykyistä paljon enempi.
Kolmantena onkin kuntien
nuorisotoimi. Kuntien tulee
nykyistä paljon enempi
kiinnittää huomiota raitti-
uskasvatukseen.
Toisaalta valtiovalta on
vienyt tältäkin osa-alueelta
kunnilta resursseja. Raitti-
ustyöntekijöiden palkkauk-
seen tulisi saada varoja huo-
mattavasti lisää. Samoin
raittiustyötä tekeville järjes-
töille tulee suunnata varo-
ja.
Etenkin nuorisotyö kai-
paa huomattavaa lisäpanos-
tusta niin kunnissa kuin jär-
jestöissäkin. Lisäksi asioista
pitää keskustella jo neuvo-
loissa.
Esimerkiksi alkoholista
ei kuitenkaan pidä tehdä
kiellettyä hedelmää. Kiel-
lot ovat tae kokeiluihin,
koska se on jännää. Konk-
reettinen tieto tuo parem-
man tuloksen. Esimerkke-
jä on hyvä käyttää, monen-
laisia sellaisia.
Absolutismiin emme
pääse ikinä.
Tavoitteena siis kohtuul-
lisuus, jonka määrittelemi-
nen on tietysti vaikeaa. Jo-
kainen miettiköön sitä ta-
hollaan.
Erkki Piiroinen
koontuu ensin keskenään
muistelemaan omaa lap-
suuttaan ja sitten muistojen
tullessa mieleen, niistä on
mukava kertoa apsille.
Muistelupiiri toimii Sasa-
tamalan piston piirinä, mut-
ta ilman osalistumismak-
sua. Muistelun on todettu
olevan henkistä terveyttä
edistävää.
Voi tehdä myös niin, että
osalistuu vain muisteupii-
riin tai toimii vain varapap-
pana tai mummuna, miten
itsekullekin sopii.
Jos olet kiinnostunut tä-
mäntyyppisestä toiminnas-
ta, niin ota yhteyttä allekir-
joittaneeseen.
Pirkko Lahtinen
(050-5651517)
Marraskuussa 2004 kir-
joitin seuraavasti:
” Ja vaalien jälkeen,
kjäh, kjäh, kjäh Kiikoisis-
sa Kepu-kettu kunnostau-
tui jälleen kerran vaalitan-
tereella. Huippuunsa hio-
tulla taidolla masinoitiin
haluttu tulos. Rannalle jäi-
vät ne, joiden piti, ja ri-
man ylittivät klaanin kaa-
vailemat. Yhdeksän hyvää
ja kymmenen kaunista lu-
vattiin – kautta kiven ja
kannon. Ja sitten
Kun pöly on laskeutu-
nut, alkaa keskustelu Sa-
spen tarpeettomuudesta.
Vuoden sisällä kuulemme
ensimmäiset kommentit
siitä, kuinka kaikille olisi
parasta, jos Kiikoinen luo-
puisi Pirkanmaan sairaan-
hoitopiiristä. Tämä asia
lyödäänkin lukkoon vuo-
Haloo,
kuuleeko Kiikoinen?
den 2007 alusta. Vamma-
lan aluesairaalan käyttö ei
enää ole sallittua. Samoin
seuraavien kahden vuoden
aikana pyritään katkaise-
maan kaikki muutkin mah-
dolliset yhteiskunnalliset
yhteydet Vammalaan ja
Tampereelle.”
Kaksi vuotta sitten tämä
ehkä huvitti.
Ei naurata nyt, kun tämä
hulluus on toteutunut, ja
neuvottelut liittymisestä
Harjavallan, Kiukaisten,
Kokemäen ja Nakkilan
muodostamaan terveyden-
huollon kuntayhtymään on
aloitettu. Jokainen voi
mielessään pähkäillä seu-
rauksia.
Pääasia tässä kirjoituk-
sessa kuitenkin on tehdä
tiettäväksi, että nämä asi-
at on päätetty junailla näin
jo ajat sitten - ennen kuin
Saspe kunnolla oli synty-
nytkään.
Hoidon hintavertailut,
erityishuoltopiiri ja Ilola
ovat keppihevosia, joilla
nyt ratsastetaan - ei todel-
lisia syitä.
Vaikka valtakunnassa
kiertääkin vitsi, jonka
mukaan Suomen kartalla
tulevaisuudessa on kolme
kuntaa, Kiikoinen, Kuh-
malahti ja Muu Suomi, va-
rautuu ”itsenäinen Kiikoi-
nen” mahdollisiin pakko-
liitoksiin.
Siksi hyvissä ajoin yh-
teistoiminta Vammalaan ja
muuhun Pirkanmaahan pi-
tää saada kitketyksi.
Vielä ei ole myöhäistä !
Ennustajaeukko
Joukkoliikenteen tar-
kastusmaksun periminen
ilman matkalippua mat-
kustavilta tuli mahdolli-
seksi koko maan linja-
autoliikenteessä 1. syys-
kuuta lähtien.
Tähän asti tarkastus-
maksu on voitu periä vain
pääkaupunkiseudun bussi-
liikenteessä sekä kaikes-
sa raideliikenteessä.
Oikeus tarkastusmaksun
perimiseen voidaan myön-
tää kunnalle hakemukses-
ta. Kunta voi hakea peri-
misoikeutta liikenne- ja
viestintäministeriöltä.
Tarkastusmaksun laa-
jentamisella ja tehostami-
sella pyritään parantamaan
joukkoliikenteen toiminta-
edellytyksiä. Tavoitteena
on edistää avoimeen ra-
hastukseen siirtymistä,
jossa matkustaja näyttää
lippunsa lukijalaitteelle.
Jotta avoimeen rahas-
tukseen liittyvä liputta
matkustaminen vähentyi-
si, tehostetaan samalla lip-
pujen tarkastamista. Ensi-
sijaisia olisivat kuitenkin
keinot, joilla estettäisiin
ajoneuvoon pääsy ilman
lippua ja parannettaisiin
kuljettajan mahdollisuuk-
sia valvoa, onko matkus-
taja maksanut lippunsa.
Kunnat voivat järjestää
tarkastustoiminnan yhteis-
Tarkastusmaksukäytäntö
laajenee joukkoliikenteessä
työssä. Myös eri viran-
omaisten palveluksessa
olevat tarkastajat voisivat
työskennellä yhdessä. Li-
säksi tarkastajan apuna li-
putta matkustavien paljas-
tamisessa voitaisiin käyt-
tää järjestyksenvalvojia
etenkin metro- ja rautatie-
liikenteessä.
Liputta matkustamista
pyritään
ehkäisemään
myös koventamalla siitä
koituvia seuraamuksia.
Tähän asti suurin tarkas-
tusmaksu on ollut 30 ker-
taa linja-autoliikenteen
halvimman lipun hinta.
Nyt maksu voi olla 40
kertaa niin suuri kuin alin
aikuisen kertalippu. Siten
suurin mahdollinen tarkas-
tusmaksu nousee 66 euros-
ta 88 euroon kaikessa sii-
nä liikenteessä, jossa tar-
kastusmaksujärjestelmää
sovelletaan. Maksut eivät
kuitenkaan nouse heti lain
voimaan tultua, vaan hin-
nannoususta päätetään
erikseen liikenne- ja vies-
tintäministeriön asetuksel-
la.
Syyskuun alussa vaih-
tuu myös tarkastusmaksu-
ja perivä viranomainen
rautatieliikenteessä. Tar-
kastusmaksutehtävät siir-
tyvät Ratahallintokeskuk-
selta toimintansa tuolloin
aloittavalle Rautatieviras-
tolle.
Sisäasiainministeriö
on käynnistänyt työn
seudullisen ja paikallisen
turvallisuussuunnittelun
edelleen kehittämiseksi
ja vaikuttavuuden lisää-
miseksi.
Poliisin ylijohto on
määrännyt poliisipäälliköt
käynnistämään turvalli-
suussuunnitelmien tarkis-
tustyön yhteistyössä kun-
tien, pelastustoimen ja
muiden toimijoiden kans-
sa marraskuun puoliväliin
mennessä koko maassa.
Seudullisen ja paikalli-
sen turvallisuustyön ta-
voitteena on vähentää ri-
kosten, häiriöiden ja on-
nettomuuksien määrää ja
niistä aiheutuvia vahinko-
ja sekä ylläpitää turvalli-
suutta ja turvallisuuden
tunnetta. Yhtenä tärkeänä
keinona tavoitteen savut-
tamiseksi on turvallisuus-
suunnittelu, jota toteute-
taan eri viranomaisten ja
toimijoiden välisenä laa-
jana yhteistyönä.
Paikallisista turvalli-
suussuunnitelmista vastaa-
vat yhteistyössä paikallis-
tasolla kunnanjohdot, pai-
kalliset poliisipäälliköt
sekä pelastustoimen edus-
tajat. Lisäksi turvallisuus-
suunnitelmien valmiste-
luun osallistuvat paikallis-
tasolla toimivat sidosryh-
mät mukaan lukien elin-
keinoelämä. Turvallisuus-
suunnitelmien laatimisen
yhteydessä muodostuu
myös jatkuvalle turvalli-
suusyhteistyölle luontevia
rakenteita.
Turvallisuussuunnittelua
tehostetaan paikallisesti
Viranomaiset laativat
yhteistyössä paikallisen
turvallisuustilanteen arvi-
oinnin, joka käsitellään
julkisesti paikallisten ih-
misten ja yhteisöjen kans-
sa. Vuorovaikutus viran-
omaisten ja paikallisyhtei-
sön välillä lisää viran-
omaisten tietoa ihmisten
turvallisuuden tunteeseen
vaikuttavista asioista ja
antaa ihmisille tietoa tur-
vallisuuteen ja sitä koske-
vaan päätöksentekoon vai-
kuttavista seikoista.
Turvallisuussuunnitte-
lusta tehdään jatkossa ne-
livuotinen prosessi ja se
liitetään kunnanvaltuusto-
jen työskentelyyn. Ensim-
mäisen kokouksen kunnis-
sa kutsuu koolle paikallis-
poliisin päällikkö. Useam-
malla kunnalla voi myös
olla yhteinen turvallisuus-
suunnitelma, jos se on tar-
koituksenmukaista. Sisä-
asiainministeriö seuraa
turvallisuussuunnitelmien
laatimisen edistymistä.
Paikallisia turvallisuus-
suunnitelmia on laadittu
vuodesta 1999 lähtien ja
suunnitelmat on jo tehty
lähes jokaiseen kuntaan.
Nyt turvallisuussuunnitel-
mat uusitaan ja samalla
niitä laajennetaan katta-
maan turvallisuusasiat ai-
empaa monipuolisemmin.
Paikalliset turvallisuus-
suunnitelmat ovat keskei-
nen väline, jolla valtioneu-
voston syyskuussa 2004
hyväksymän sisäisen tur-
vallisuuden ohjelman ta-
voitteita voidaan käytän-
nössä toteuttaa.
www.alueviesti.fi
1...,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24 26,27,28