Page 15 - Alueviesti_48

Keskiviikko marraskuun 29. 2006

15

Vammalan alueen vanhin

metsästysseura,Tyrvään Met-

sästysyhdistys juhli kahdek-

saa vuosikymmentään Sau-

rantalolla viime lauantaina.

Tilaisuudessa muun muassa

palkittiin kaksi miestä, jot-

ka ovat olleet puoli vuosisa-

taa seuran hirvijahdissa. He

ovat Jussi Peräinen ja Heik-

ki Poissa. Jäsenvuosiltaan

vanhin on Aatto Aaltonen,

joka liittyi seuraan vuonna

1943.

Seuran puheenjohtaja Asko

Laiho kertoo, että seuralla on

noin 5 500 ha metsästysmaita,

jotka sijaitsevat Kokemäenjo-

en pohjoispuolella entisten

Kiikan ja Karkun pitäjien vä-

lissä Vaununperällä, Mylly-

maassa ja Liuhalassa. Yli 150

maanoistajaa on vuokrannut

meille maitaan,ja kaikkien

kanssa asiat ovat aina sujuneet

hyvin, sanoo Laiho.

Metästys Tyrväällä oli 1920

luvulla villiä, kuten muualla-

kin. tilanne sai muutaman mie-

hen yhteen perustamaan paik-

kakunnalle metsästysseuraa.

Vuonna 1926 syntyi Hukka-

niminen metsästysseura, jossa

jäsenmäärä oli aluksi rajattu

kymmeneen. Metsästysmaita

saatiin helposti ja jäsenmäärä

kasvoi, ja niinpä jouduttiin

uusimaan säännöt. Samassa

yhteydessä seuran nimi muu-

tettiin TyrväänMetsästysyhdis-

tykseksi.

Rehtori Yrjö Saraston an-

siosta oli jo pitkään puhuttu

että paikkakunnalle pitää pe-

rustaa metsästysseura. Asia

kuitenkin siirtyi ja siirty, kun-

nes elokuussa 1925 Suojelus-

kunnan kesäjuhlien yhteydes-

sä Aarne Louna keräsi 4-5 asi-

anharrastajaa Kaalisaaressa

erään kiven ympärille ja pää-

tettiin aloittaa maiden vuok-

raaminen heti syksyn metsäs-

tyskautta varten.

Asiaa lähti ajamaan Yrjö

Sarasto, mies joka oli kykene-

vä esiintymään ja muutoinkin

ihmisten kanssa hyvin toimeen

tuleva. Hän kulki talosta ta-

loon esittämässä ajatusta ja sii-

hen liittyviä seikkoja. Hänen

jälkeensä lähtivät liikkeelle

varsinaiset kontrahtimiehet

Aarne Louna ja Uuno Ryti. He

liikkuivat lähinnä Kallialan ja

Vihattulan suunnilla, mutta

myös Lousajassa ja Pohjalan-

järvellä.

Saadakseen kuria silloiseen

villiin metsästykseen, maan-

omistajat suhtautuivat myön-

teisesti seura-ajatukseen. Tu-

loksena oli 28 eri tilanomista-

jan kanssa tehty ”metsästys-

hoitokontrahti” jo elokuussa

1925. Kontrahdin mukaan

vuokraajan velvollisuus alueel-

la oli panna toimeen järkipe-

räinen metsästyshoito vähen-

tämällä mahdollisimman pal-

jon petoeläimiä sekä järjestää

Seudun vanhin metsästysseura täytti 80 vuotta

hyödyllisen riistan ampumi-

nen, siten kuin riistan runsaus

kunakin vuonna myöntää.

Näin oli luotu pohja metsäs-

tysseuran

perustamiseksi.

Tämä olisi ilmeisesti toteutet-

tu heti, mutta kun minkäänlai-

sia mallisääntöjä ei ollut, aja-

tus siirtyi tuonnemmaksi.

Mtsästyseura Hukan vuosi-

kertomuksessa 1932-1933 mai-

nitaan, että vuosijahti pidettiin

25.9.1932 ja jahdin päätteeksi

kokoonnuttiin Kuuttilaan kes-

kustelemaan seuran laajenta-

misesta. Toimikunnan työn tu-

loksena merkittiin helmikuun

4. päivänä 1933 yhdistysrekis-

teriin Tyrvään Metsästysyhdis-

tys ry.

Metsästysseura Hukan pe-

rustajajäseniä oli kahdeksan.

Monet vuodet jäsenmäärä py-

syi 9-10 vaiheilla, kunnes se

metsästyskautena 1932-33

nousi kolmeentoista. Jäsenten

korkein lukumäärä vahvistet-

tiin sääntöjen mukaan yhdis-

tyksen vuosikokouksissa. Mis-

sään asiakirjoissa ei ole mai-

nintaa millä perusteella uusia

jäseniä kakunnalla alettiin

puhua”herraseurasta”. Nimi

johtui siitä, että ulkopuolisten

käsityksen mukaan jäseneksi

kelpuutettiin vain vähintään

ylioppilastutkinnon suoritta-

neita. Ehkä näin saattoi olla-

kin alkuajan jäsenlistoja kat-

sellessa, mutta Tyrvään Met-

sästysyhdistyksen aikana vuo-

desta 1933 alkaen väite ei ai-

nakaan pidä paikkaansa. Ny-

kyisin seuran jäsenmäärä liik-

kuu sadan paikkeilla ja muo-

dostuu eri ammattialojen ja

oppiarvojen edustajista.

Seuralla on Hukkala -nimi-

nen maja saunoineen ja grilli-

katoksineen Vihattulan kyläs-

sä Rautaveden rannalla. Toi-

nen kiinteistö, Kranttila, han-

kittiin seuralle v. 1990. Paikka

sijaitsee lähes keskellä seuran

metsästysmaita. Myös hirvipo-

rukkaa ajatellen rakennettiin v.

2002 hirsinen laavu kaupun-

gin omistaman Miekkajärven

rannalle. Laavu on tarkoitettu

palvelemaan kaikkia vamma-

lalaisia muulloin, paitsi jahti-

aikana, jolloin se on vain seu-

ran käytössä.

Seuran historiaa esittelevä

näyttely on esillä paraikaa Tyr-

vään seudun museossa.

Seuralla on Hukkala -niminen maja saunoineen ja grillikatoksineen Vihattulan kylässä

Rautaveden rannalla.

Puheenjohtaja Asko Laiho esittelee seuran uutta merkkiä, joka valmistui juhlavuoden

kunniaksi.

Satapäinen yleisö täytti Puistokadun. Suuri osa joukosta oli tänäkin vuonna lapsia.

Joulupukki sai lasten ehtymättömän huo-

mion osakseen. Ujoimmat ihailivat valko-

partaa kaukaa, uskaliaimmat pääsivät kai-

naloon asti.

Harmaa sää ei verottanut

tunnelmaa Vammalan jou-

lunavauksessa lauantaina.

Lumeton maa tuotti vaike-

uksia ainoastaan pukille, hän

joutui jättämään rekensä

Orivedelle ja taittamaan lo-

pun matkaa punaisella pa-

kettiautolla.

Vammalan joulu avattiin

perinteisin menoin. Preston

lapsitontut laulattivat ja tans-

sittivat yleisöä, partiolaiset tar-

Pukki saapui

pakettiautolla

joilivat kuumaa mehua ja mais-

tuvia pipareita ja Nelly-poni

ystävineen kierrätti halukkai-

ta ratsastajia torimaisemassa.

Verbaaliakrobatiasta vastasi

tällä kertaa koomikko ja imi-

taattori Seppo Soittila, jonka

jutut saivat aikaan yhden jos

toisenkin naurunpyrskähdyk-

sen.

Se kaikkein odotetuin hetki

koitti, kun punanuttuinen jou-

lupukki nousi lavalle Sini-tont-

tu kainalossaan. Parivaljakko

oli kierrellyt aamupäivän ajan

paikallisia liikkeitä, joista jou-

lupukin korviin oli kantautu-

nut yksi jos toinenkin joulu-

lahjatoive. Pukille oli mahdol-

lisuus jättää vielä joulunava-

uksessakin kirjeitä, tontut lu-

pasivat toimittaa kirjelaatikon

turvallisesti perille Korvatun-

turille.

Virallinen joulunavaus ta-

pahtui kansanedustaja Arto

Satosen toimesta, kun hän ju-

listi Vammalan joulun avatuk-

si sytyttämällä valot torin val-

tavaan kuuseen.

Väkijoukko oli tuttuun ta-

paan koostunut suurimmaksi

osaksi lapsiyleisöstä. Joka toi-

nen Puistokadulle saapunut oli

noin metrin mittainen kypärä-

myssyn alta uteliaasti kurkis-

televa lapsukainen. Iästä riip-

pumatta yleisöllä oli yksi yh-

teinen toive: ”Tulisipa jouluk-

si edes vähän lunta.”

Koomikko ja imitaattori Seppo Soittila ju-

tutti kansanedustaja Arto Satosta. Satonen

sai kunnian sytyttää torin joulukuuseen va-

lot ja näin avata virallisesti Vammalan jou-

lun.

Page 15 - Alueviesti_48_2006