Page 19 - Alueviesti_49

Torstai joulukuun 7. 2006

19

Tyrvään Sosialidemokraatit

viettivät yhdistyksensä 100-

vuotisjuhlia perhepiirissä

omalla työväentalolla, mitä

myös kotoisesti Torpaksi kut-

sutaan.

Juhlivan yhdistyksen puheen-

johtaja Reino Koivula toivotti

osallistujat tervetulleeksi juh-

laan. Juhlaväen määrä jopa yl-

lätti hiukan järjestäjät.

Tilaisuudessa

muisteltiin

mennyttä sataa vuotta ja arvel-

tiin tulevaa toimintaa, ajatukset

saivat lentää vapaasti. Lyhyessä

historiikkikertomuksessa käytiin

läpi yhdistyksen eri vaiheita ja

niitä syitä, mitkä johtivat yhdis-

tyksen perustamiseen.

Suuri yhteiskunnallinenmuu-

tos oli 1800-luvun loppupuolel-

la, kun muun muassa elinkeino-

rajoitukset poistettiin asetuksel-

la, ja uusi asetus antoi lähes ra-

jattomat valtuudet keinottelulle

ja suoranaiselle riistolle.

Toisaalta työntekijöitä kahlit-

sivat ikivanhat palkollissäännöt

jättäen työntekijät todella keh-

noon aseman. Myös väkiluku

kasvoi ja tilattoman väestön

määrä erityisesti.

Kun työntekijöillä ei ollut juu-

rikaan mitään suojaa ja lähes

kaikki työt olivat kaikki pätkä-

työtä ja eriarvoisuus kansalais-

ten kesken oli mitä suurin eikä

minkäänmoista demokratiaa ol-

lut, syntyi jyrkkiä yhteiskunnal-

lisia jännitteitä. Sanottiinkin että

köyhät kuolevat täysinäisten vil-

ja-aittojen ovien taakse.

Euroopassa teollistuminen oli

tapahtunut jo aikaisemmin, ja

sieltä tuli myös konstit, millä

työväki voi helpottaa ahdinko-

aan. Alkuunsa ei oikein tiedet-

ty, mitä se työväenaate tarkoit-

taa, liikuttiin laidasta laitaan.

Forssan puoluekokouksessa

1903 suomalainen sosialidemo-

kratia sitten lopullisesti määri-

teltiin, ja edelleen ollaan samoilla

linjoilla. Ohjelma oli silloin uto-

piaa ja nyt se on jokapäiväistä

elämää.

Tärkeimmät vaatimukset sil-

loin olivat yleinen, yhtäläinen

Tyrvään Sosialidemokraatit 100 vuotta

ja salainen äänioikeus. Lakien

säätäminen kansalle (eduskun-

nan kautta). Yhdistymis-, ko-

koontumis- ja sananvapaus.

Koulupakko ja maksuton ope-

tus. Terveyspalvelut kuntien ja

valtion hoidettavaksi ja ne mak-

suttomaksi. Naisten tasa-arvo.

Verotus tuloverotukseksi.

Suurlakko 1904 aiheutti sen

lopullisen myllerryksen, jossa

valtaosa työväenyhdistyksistä

syntyi. Tyrvään Tormin Työvä-

enyhdistyksen perustamiseen

vaikuttivat voimallisimminMe-

risen veljekset Aukusti, Juho ja

Kalle Tyrvään Laukulasta .

Työväenyhdistys perustettiin

sitten 1906 toukokuun 20. päi-

vänä Merisen mäellä, 70 hen-

gen voimalla. Johtokuntaan tu-

livat puheenjohtaja Juho Meri-

nen, sihteeri HermanKaleva, ra-

hastonhoitaja Wihtori Meliinja

muiksi johtokunnan jäseniksi

Akseli Korpivaara, Ville Kero-

nen, Ville Lehtinen, Anna Leh-

tinen, K. Heikkilä ja Kalle Reu-

nanen.

Oma työväentalo

Oman työväentalon rakenta-

mista alettiin suunnitella 1907

ja varsinainen toteutus aloitet-

tiin 1909. PihlajamäenKalle osti

Lantulan meijerin ja myi sen

yhdistykselle. Tontti vuokrattiin

Nestori Lehtiseltä Kuusiston ti-

lasta.

Talo valmistui 1910 ja vihit-

tiin käyttöönsä tammikuussa

1911.

Myös ensimmäiset eduskun-

tavaalit sujuivat nuorelta yhdis-

tykseltä mallikkaasti, sillä yh-

distyksen puheenjohtaja Juho

Merinen valittiin silloiseen edus-

kuntaan.

Kuitenkin orastavan toivon

eteen nousi synkkiä pilviä, al-

koi ensimmäinen maailmanso-

ta ja siitä johtuvat ilmiöt kiristi-

vät tilanteen myös Tyrväällä,

elintarviketilanne ja työllisyys-

tilanne heikkeni ja tilanne jän-

nittyi eri eturyhmien välillä. Ve-

näjän vallankumousten jälkeen

suomi itsenäistyi 6. joulukuuta

1917.

Nuoressa tasavallassa eri kan-

salaisryhmät perustivat suojak-

seen kaarteja, puolin ja toisin

koitettiin saada otetta vallasta.

1918 alkupuolella tilanne Suo-

messa oli kiristynyt äärimmil-

leen ja maa ajautui sisällisso-

taan.

Sodan alettua Tyrvään

Sos.dem kunnallisjärjestöjen

edustajisto siirsi kunnallislauta-

kunnan tehtävät sosialidemo-

kraattiselle kunnallistoimikun-

nalle. Edustajiston kokoukseen

ei osallistunut yhtään Tormin

Työväenyhdistyksen edustajaa,

eikä heitä valittu myöskään ko-

kouksessa asetettuihin toimieli-

miin. Tormin Työväenyhdistyk-

sen jäseniä ei kuulunut myös-

kään punakaartin päällystöön.

Voitaneen päätellä että Tor-

min Työväenyhdistys suhtautui

melko passiivisesti kansalaisso-

dan alkamiseen. Myöhemmin

punakaartilla oli paikallinen

alueneuvosto Stormissa, hoita-

massa lähinnä siviilihallintoa,

siihen kuului Tormin Työväen-

yhdistyksen johtohenkilöitä.

Punaisten häviön jälkeen suo-

ritetussa puhdistuksessa menet-

tivät henkensä melkein kaikki

Tormin Työväenyhdistyksen

johtohenkilöt, Juho Merinen,

Herman Kaleva, Vihtori Mäke-

lä ja Kalle Mäkelä.

Toiminta kansalaissodan

jälkeen

Tormin Työväenyhdistyksen

toiminta pääsi alkuun kansalais-

sodan jälkeen tammikuussa

1919, entisen rahastonhoitajan

J.WLehtisen ansiosta ja talo saa-

tiin pois takavarikosta saman

vuoden kesäkuussa.

Yhdistyksen toiminta pääsi

jälleen vauhtiin, järjestettiin

monenlaista mm. nuoriso ja

Salin seinillä on lukuisia kunniakirjoja, jotka kertovat siitä

mittavasta harrastustoiminnasta, mitä yhdistyksen parissa

on tehty.

Yhdistyksen kirjastokaappi oli viime vuosisadan alun kan-

sansivistäjä. Yhdistyksen kirjasto ja lukutupa toimi alunpe-

rin Leiniälässä.

Juhlaväkeä tarinoimassa. Vasemmalta myötäpäivää pöytää kiertäen Tuomas Rossi, Aili

Rossi, Reino Koivula, Eila Vilponen, Mirja Koivula, Veikko Erkkilä, Valto Vilponen ja selkä

päin Rainer Sulankivi

opintotoimintaa, juhlia, urheilu-

kilpailuja ja oma kirjasto jatkoi

toimintaansa. Oma orkesteri soit-

ti iltamissa ja niissä näyteltiin

näytelmiä, joita yhdistyksen näy-

telmäkerho harjoitteli.

1920 ja 1930 -luvuilla Euroo-

passa olivat nousussa fasistiset

liikkeet, niin myös suomessa.

Suomessa fasistiset voimat ei-

vät päässeet vallalle, vaikka

Mäntsälässä koittivat aloittaa

vallankumousta. TorminTyövä-

enyhdistyksen tilaisuuksia ääri-

oikeisto lähinnä tyytyivät häi-

ritsemään ja ilkivallantekoihin,

jotka kohdistuivat työväenta-

loon. TorminTyöväenyhdistyk-

sen jäsen Niilo Pajunen valittiin

kansanedustajaksi 1933. Paju-

nen toimi myös muutenkin ak-

tiivisesti yhdistyksessä, ensim-

mäisen kerran 1922 hänet valit-

tiin yhdistyksen sihteeriksi ja hän

toimi eri tehtävissä aina 1960-

luvulle asti.

Toisen maailmansodan jäl-

keen poliittinen kenttä vapautui

vasemmalta laidalta ja sosiali-

demokraattinen puolue jakaan-

tui. Myös Stormissa otettiinmit-

taa voimasuhteista ja yhdistys

jäi sosialidemokratiaa edustavan

linjan haltuun ja yhdistyksen ni-

mikin muutettiin Stormin Sosi-

alidemokraattiseksi Työväenyh-

distykseksi.

1960-luvulla Tyrvään alueel-

la olevien työväenyhdistysten

toiminta alkoi heikkenemään,

jolloin Niilo Pajusen esitykses-

täTyrvään kaikki yhdistykset yh-

distettiin yhteen ja nimeksi tuli

Tyrvään Sosialidemokraatit ry.

Sen keskeisenä toimintapistee-

nä on ollut Stormin Työväenta-

lo, joka on tätä nykyä varsin

hyvässä kunnossa, sitä on vuo-

sien kuluessa kunnostettu ja re-

montoitu melkoisesti. Työ on

tehty pääsääntöisesti talkootyö-

nä, rahoitukseen on omarahoi-

tuksen lisäksi saatu mm. ope-

tusministeriön seuraintalore-

monttirahoja. Taloa on myös

vuokarattu erilaisten tilaisuuk-

sien pitämistä varten.

Historiikki perustuu pääosin

Jarmo Metsälän kirjoittamaan

historiikkiin "Tyrvään Sosialide-

mokraatit 1966-1976".

Vammalan seudun raken-

nusmestari ja -insinöörit on

ehtinyt 60-vuotiaaksi. Merk-

kipaalua juhlittiin viime lau-

antaina Hotelli Ellivuores-

sa. Yhdistyksen ensimmäi-

nen puheenjohtaja oli Arvi

Karjalainen, nykyinen pu-

heenjohtaja on rakennus-

mestari Jouni Kotilahti.

- Toiminnan painopisteen

pitäisi olla koulutuksessa,

mutta nyt on ollut hiljainen

vaihe, koska olemme pohti-

neet, jatkammeko omana yh-

distyksenä vai yhdistymmekö

jonkun toisen kanssa. Suun-

tana voisi olla Loimaa tai Poh-

jois-Satakunta, kertoo Koti-

lahti.

Jäseniä yhdistyksessä on

alle 50.

- Rakennusmestareitten

koulutus päättyi 1997 ja vii-

meiset valmistuivat vuonna

2000.

Nyt kaavaillaan rakennus-

mestareiten koulutuksen uu-

delleen aloittamista ensi vuon-

na.

-Se merkitsee, että työmail-

le saadaan jälleen työnjohta-

jia, jotka jo oltiin menettää.

Me saamme mahdollisesti uu-

sista mestareista uusia jäse-

niä, sanoo Kotilahti ja uskoo

toiminnan taas saavan uutta

potkua.

Juhlassa esitti historiikin ra-

kennusmestari Matti Mölsä

Punkalaitumelta.

Juhlapuhujana oli kansan-

edustaja Arto Satonen.

Juhliva yhdistys

kärsii jäsenkadosta

Uudistus ei ole

aivan mutkaton

Rakennusalan työnjohto-

koulutuksen kehittämistä am-

mattikorkeakouluissa pohtinut

työryhmä esittää, että teknii-

kan ja liikenteen alan koulu-

tustarjontaan luotaisiin uusi

rakennusalan työnjohdon kou-

lutusohjelma.

Rakennusalan työnjohdon

koulutusohjelma olisi laa-

Vammalan Seudun Rakennusmestarit ry:n juhlapotretti kymmenvuotisjuhlassa vuonna

1957. Istumassa vasemmalta Risto Rainio, Väinö Alanen, Arvi Karjalainen ja Evert Hänni-

nen. Seisomassa vasemmalta Kalevi Tanhuanpää, Aatto Virrankoski, Kalle Peltonen, Uuno

Marjasuo, Vilho Niemi, Erkki Kyynäräinen, Risti Niemistö, Kalle uusitalo, Matti Väätänen,

Heikki Prusi, Ensio Bergman ja Asser Ylönen.

Rakennusmestareitten koulutus alkaa uudelleen?

juudeltaan 210 opintopistet-

tä. -Tutkintonimikkeenä olisi

rakennusmestari(AMK). Kou-

lutuksessa olisi ensi vuonna

sata ja vuonna 2008 kaikki-

aan 200 aloituspaikkaa, ker-

too Antti Lahti, Vammalan

ammattikoulun rehtori ja tuo-

tantomestarikoulutuksen pro-

jektipäällikkö.

- Myönteisintä asiassa on

se, että ehdotuksen perusteel-

la saataisiin kauan kaivattu ra-

kennusmestarikoulutus takai-

sin koulutusohjelmaan. Ehdo-

tukseen sisältyy kuitenkin

kaksi isoa ongelmaa. Ensin-

näkin uudistus merkitsisi kol-

mannen tutkintoportaan muo-

dostumista ammattikorkea-

kouluihin tekniikan alalle.

Tämä uudistus tekisi tutkin-

tojärjestelmän sekavaksi, Lah-

ti sanoo.

-Toiseksi ongelmaksi muo-

dostuu se, että valitettavasti

koulutettavat rakennusmesta-

ri määrät eivät tule riittämään

tulevaisuuden tarpeisiin.

Rakennusmestarit ja -insi-

nörit AMK RKL on arvioinut,

että Suomessa on tällä hetkellä

noin 20 000 rakennusmesta-

ria.

Vuoteen 2010 mennessä

työelämästä on arvioitu pois-

tuvan 4000-5000 rakennus-

mestaria.

Tämän takia meidän on

otettava käyttön kaikki mah-

dolliset koulutusväylät saa-

daksemme päteviä ja osaavia

rakennusmestareita.

Rakennusalan osalta tulee

yhteistyössä ympäristöministe-

riön ja työelämän kanssa sel-

vittää, millä tavoin erikoisam-

mattitutkintoja ja mahdollisia

toisen asteen yhteyteen luota-

via ns. jatkotutkintoja tulisi

kehittää, jotta ne täyttäisivät

alan osaamis- ja kelpoisuus-

vaatimukset.

Tarvitsemme käyttön myös

toisen asteen yhteyteen luota-

vat uudet rakennusalan tutkin-

not, jotta pystymme vastaa-

maan määrällisesti ja laadulli-

sesti tulevaisuudessa rakennus-

alan tarpeisiin.

Me Vammalan seutukunnal-

la olemme onnistuneet kou-

luttamaan yhteistyössä yritys-

elämän ja Tampereen ammat-

tikorkeakoulun kanssa muille

tekniikan aloille tuotannolli-

sia työnjohtajia. Uskomme,

että tämä malli olisi myös hyö-

dynnettävissä rakennusalan

tarpeisiin.

Puheenjohta-

ja Jouni Koti-

lahti odotte-

lee rakenus-

mestareitten

koulutuksen

uutta alka-

mista ja sa-

malla piris-

tystä yhdis-

tyksen toi-

mintaan.

Page 19 - Alueviesti_49_2006