Page 27 - Alueviesti_06

Keskiviikko helmikuun 7. 2007

27

Pikkuisen

parempi

Soita ja pyydä tarjous

Kari Männistö

050-409 7976

CHANEL

Uudet loistokkaat

Chanelin

kevätmeikkivärit

yllättävät

vastakohtaisuudellaan.

Vammala,

p. 03-5112884

Huittinen,

p. 02-569 980

Kädentaidot istuvat vah-

vana Suomen kansassa, mut-

ta kaukana ei ole käsityöläi-

syyden katoaminen, ellei

valtiovalta panosta. Tätä

mieltä on modistimestari

Raija Mäkinen, joka päätti

jo 6-vuotiaana hakeutua op-

piin hattuliikkeeseen.

Raija Mäkinen oli 13-vuo-

tias tyttönen, kun hän äitinsä

pyynnöstä pääsi oppisopimuk-

sellaAnna Oksasen Muotiliik-

keeseen. Vuosi oli 1946. -Suo-

mi oli vasta toipumassa sodas-

ta, liikkeet olivat tyhjiä ja ih-

miset jonottivat kauppojen

edessä. Muistan, kuinka Ok-

sanen laittoi minutkin jonotta-

maan tavaraa. Kangaskauppa

Hietalan edessä olin kerran

neljä tuntia, jotta sain 15 met-

riä puuvillanauhaa ja metrin

serttinkiä, Mäkinen muistelee.

-Jonottaminen sujui leppoisas-

ti, kun Kalle Kallelainen ker-

toili juttujaan.

Oksasella Mäkinen tikkasi

lakkeihin vuoreja. Selstof oli

Käsityöläisyys on saatava uuteen nousuun

lämmikkeenä, ja apteekista sai

pumpulia. -Lakkien piti olla

lämpimiä. Ei ollut penisillii-

niä, ja aivokalvontulehdusepi-

demia vaarana. Mäkisen mu-

kaan rouva Oksanen oli hyvin

ankara opettaja, eikä itku ollut

iltaisin kotimatkalla kaukana.

Kolmen talvikauden jälkeen

Anna Oksanen lopetti liikkeen-

sä keväällä 1949. -Vuonna

1950 Bertta Ulvio kutsui mi-

nut kotiinsa, ja tarjosi töitä

muotiliikkeessään Puistokadul-

la. Mäkinen ei kauaa mietti-

nyt. -Ulviolla tehtiin hattuja

melkein kaikista materiaaleis-

ta, mistä hatun voi tehdä. So-

dassa kaatuneiden omaiset teet-

tivät paljon muistohattuja. Ul-

vio oli Mäkisen mukaan hyvä

opettaja ja hieno ihminen. -Hän

opetti kuinka tehdään spartte-

rityöt, tummityöt ja karkaasit.

Kaikki opin, vaikkei niitä tuol-

loin enää paljoa käytettykään.

50-luku oli luovaa aikaa. -

Teollisuus nousi voimakkaas-

ti, ja meillä oli paljon töitä.

Vakiasiakkaat kävivät joka ke-

vät. Kun ei saatu valmiiksi mitä

luvattiin, sitten tehtiin omalla

ajalla ilman palkkaa, Mäkinen

hymyilee. Hän työskenteli Ul-

vion palveluksessa 9 vuotta,

kunnes omistajatar eläkkeelle

jäädessään ehdotti Mäkisen

ostavan liikkeen. -60-luvun al-

kaessa vanha maailma jäi jon-

nekin taakse, ja uusi aika al-

koi. Muotiliike Raija Mäki-

nen pyöri alkuun kolmen va-

kituisen työntekijän voimin. -

Parhaimmillaan meitä oli vii-

si. Opissa oli välillä harjoitte-

lijatyttöjä, jotka jatkoivat sit-

temmin muille aloille.

Muoti muuttuu

vuosikymmenten

mukaan

Muoti on muuttunut voi-

makkaasti vuosikymmenten

varrella.

-40-luvulla muoti oli klas-

sista. Tätä tyyliä nähdään vie-

lä nykypäivänäkin. Se oli

konstailematonta, tyylikästä

aikaa. Mäkisen mukaan viisi-

kymmenluku oli kaunista se-

kin. -Naiset olivat kunnolla

naisia. 60-luku lyhensi helmat

ja kohotti kampaukset kattoon.

-Mini tuli todella voimakkaa-

na, kaikkien naisten polvet nä-

kyivät, Mäkinen nauraa. -Sekä

hiukset että hatut olivat kor-

keita. Muoti taitaa olla jälleen

menossa tuonne 60-luvun

suuntaan, hän uumoilee. Myös

neulemyssyt ja -pipot ovat 60-

luvun keksintöjä.

Pitkäkarvaiset turkikset pon-

nahtivat pinnalle 70-luvulla,

kunnes 80-luku vei muodin

taas aivan toiseen suuntaan. -

Kesä- ja häähatut alkoivat työl-

listää. Kesät olivat ennen 80-

lukua olleet aina modisteille

hiljaista aikaa. Juhlallisten ja

keveiden hattujen rinnalla näh-

tiin huopahattuja, joiden mal-

listo olikin valtava. 90-luvus-

ta Mäkisen mieleen ovat par-

haiten jääneet liigalippikset.

-80-90-luvut olivat sekavia

päähinealalla. Halpatuonti al-

koi olla vallalla, ja erilaisia il-

maislakkeja jaettiin paljon. -

2000-luvulla pipot ovat olleet

jälleen todella kova sana.

Käsityöläisyys

istuu kansassa

Palataan tähän hetkeen. Rai-

ja Mäkinen on 74-vuotias, ja

hän luopui Puistokadulla si-

jainneesta muotiliikkeestään

vasta kaksi vuotta sitten. Kä-

sityöläishenki asuu edelleen

sisimmässä, mutta alan yrittä-

jien tulevaisuus huolettaa. -Ei

ole oikein, että tuotteita suun-

nitellaan täällä, mutta valmis-

tetaan Kiinassa. Sitten lyödään

vielä Suomi-merkki päälle.

Mäkisen mukaan Suomella oli-

si kaikki mahdollisuudet vie-

dä laadukasta kotimaista käsi-

työtä maailmalle, sillä muussa

viennissä ollaan aina oltu vah-

voja. -Asema on taisteltava,

jotta saamme pidettyä käsityön

Suomessa. Kukaan ei pysty sii-

hen yksin, ellei taustalle saada

eduskuntaa ja valtiovaltaa.

Mäkinen iloitsee paikallisten

teollisuusyritysten puolesta,

jotka ovat ymmärtäneet lähteä

viemään tuotantoaan rajojen

ulkopuolelle.

Käsityöläisyyden on oltava

tuottavaa, tämän sai kokea

myös Raija Mäkinen. Hän

kauppasi muotiliikettään hyvän

tovin, mutta ostajaa ei löyty-

nyt. Elämäntyöstä luopuminen

oli jo valmiiksi hankalaa, tus-

kaa lisäsi ajatus siitä, ettei ku-

kaan halunnut liikkeen jatka-

jaksi.

-Haluan kuitenkin uskoa,

ettei käsityö katoa minnekään.

Oikealla Mäkisen oma keksintö, turkispanta. -Tein ensimmäisen pannan -78. Neljään vuoteen niitä ei

saanut muualta kuin meiltä.

Modistimestari Raija Mäkinen perää valtiovallalta tukea käsityöläisyyden säilyttämiseen.

Modistimestari Raija Mäkinen:

Kädentaidot ovat vahvana kan-

sassa.

Raija Mäkinen on mukana

perjantaina järjestettävässä kä-

dentaitoseminaarissa Vamma-

lan Opistolla.

Hän puhuu tilaisuudessa ai-

heesta Kädentaitojen henkilö-

kohtainen merkitys elämänkaa-

ressa. Seminaarissa tajoillaan

esitysten lisäksi erilaisia työ-

pajoja, ja nähdään Raija Mä-

kisen hattukokoelmaa.

Pauliina Parto

Ruoho voi joskus olla vih-

reämpää Suomen rajojen ul-

kopuolella, mutta kyllä koti-

maassakin voi olla mansik-

kaista.

Pyhäkoulusihteeri Satu

Reinikainen vietti perheineen

neljä vuotta Saksassa, ja tuol-

ta ajalta kertyi kokemuksia

mm. kotiäitiydestä, kansain-

välisyydestä sekä uskon mer-

kityksestä.

Paluu kotimaahan laukaisi

halun olla mukana kirjoitta-

massa kirjaa lapsille, jotka

ovat kokeneet paluumuuton.

Satu Reinikaisen mietteitä ja

kokemuksia voit kuunnelle

Naiset toivon lähteellä -oh-

jelmassa, joka kuullaan Ra-

Pyhäkoulusihteeri Satu Reinikainen toivon lähteellä

dio Mantassa huomenna tors-

taina kello 10.05 ja 19.05

sekä sunnuntaina heti puolen-

yön jälkeen ja 12.15.

Ilmatieteen laitoksen

mukaan tiistain vastaise-

na yönä mitattiin laajalti

32 - 39 asteen pakkaslu-

kemia maan lounaisosaa

Alkuviikko toi tämän talven pakkashuiput

lukuun ottamatta. Kuluvan

talven toistaiseksi kylmin lu-

kema, -39,9 astetta saavu-

tettiin Sallan Naruskassa tiis-

tain vastaisena yönä.

Koko Pohjois-Suomes-

sa mitattiin toissa yönä

noin 35 asteen pakkaslu-

kemissa.

Myös maanantain vas-

taisena yönä oli Inarin

Nellimissä mitattu -38,7 as-

tetta.

Kylmiä öitä oli myös 29. -

30. tammikuuta.

Suomessa koko maan tal-

ven kylmin lämpötila vaihte-

lee tyypillisesti -40 asteen

molemmin puolin.

Keskimäärin joka neljäs

vuosi ei aliteta 40 pakkasas-

tetta lainkaan. Suomen kyl-

min mitattu arvo on -51,5 as-

tetta, joka saavutettiin Kitti-

län Pokassa 28. tammikuuta

1999.

Tällä kertaa talven kylmin

aika osuu tilastollisesti koh-

dalleen. Talven selän sano-

taan taittuvan tammi-helmi-

kuun vaihteessa. Pohjois-

Suomessa kylmin aika on jo

tammikuun lopussa, kun taas

maan eteläosassa se on hel-

mikuun 5. - 10. päivänä.

Pakkaset jatkuvat

kireinä

Ilmatieteen laitoksen tiis-

taina laatiman ennusteen

mukaan sää jatkuu hyvin

kylmänä myös lähipäivi-

nä.

Pakkasta on maan ete-

lä- ja keskiosassa maata

päivisin 10...25 ja öisin

20...35 astetta.

Lapissa pakkasta on

enimmäkseen 15...25 as-

tetta.

Laajoilla alueilla on

selkeää, mutta varsinkin

rannikoilla ja Lapissa voi

paikoin tulla vähäisiä lu-

misateita.

Lämmin lähtö

Page 27 - Alueviesti_06_2007