Page 3 - Alueviesti_43

3

Keskiviikko lokakuun 24. 2007

Sofi Oksanen haluaa

hälventää ennakkoluuloja

Pauliina Parto

Vuonna 1977 Jyväskylässä

syntynyt kirjailija So! Oksa-

nen on säväyttävä ilmestys.

Pieni, hento nainen on pu-

keutunut tiukkaan mustaan

samettimekkoon. Kasvot ovat

maidonvaaleat, silmämeik-

ki vahva ja huulet rusottavan

purppuraiset. Tyylin kruunu-

na ovat hiukset; paksu nippu

tummia rastoja, joiden seasta

pilkistää turkoosia, violettia

ja punaista. Välillä Oksanen

tarttuu rastoihinsa, pyörittelee

niitä ja heittää pian koko ko-

meuden selkänsä taakse. Sil-

mien katse säilyy kiinteänä.

Paitsi ulkonäöllään, So!

Oksanen ottaa kantaa myös

kirjoillaan. Esikoisteos, vuon-

na 2003 julkaistu Stalinin leh-

mät kertoo syömishäiriöstä,

pari vuotta myöhemmin il-

mestynyt Baby Jane taas pa-

niikkihäiriöstä ja lesbosuh-

teista. Kirjailijalla itsellään on

kokemusta kaikista.

Virolaisen äidin ja suoma-

laisen isän tyttärenä kasva-

neelle oli luonnollista ammen-

taa Stalinin lehmiin vaikuttei-

ta myös Neuvosto-Virosta.

-Olen aina halunnut kirjai-

lijaksi, mutta en koskaan ai-

emmin ajatellut että kirjoittai-

sin Neuvostoliitosta tai Venä-

jästä, ajattelin ettei minulla ole

niistä tietoa tarpeeksi. Stalinin

lehmiin alkoi kuitenkin tulla

kielikuvia Venäjältä, kirjailija

kertoo. Kiinnostus itänaapu-

ria kohtaan on kasvanut niin

suureksi, että tekeillä on Vi-

ro-trilogia. Sen ensimmäinen

osa on Stalinin lehmät, toinen

parhaillaan Kansallisteatteris-



sa pyörivä näytelmä Puhdis-

tus, josta Oksasella on tekeil-

lä romaani. Kolmas osa on tu-

loillaan, mutta sillä ei ole vielä

työnimeä.

Kirjat voivat

muuttaa maailmaa

So! Oksanen kertoo luke-

neensa kirjoja Bosnian sodis-

ta. -Slavenca Draculicin teksti,

se miten hän kirjoitti raiskaus-

keskitysleireistä ja kidutuksis-

ta ja siitä, miten ne vaikuttivat

kansaan olivat tunnistettavia

kokemuksia ja sellaista, mikä

tuntui pätevän myös Viroon ja

muihin itäblokin maihin.

Oksanen sanoo, että men-

neisyyden selvittäminen on

tärkeää, sillä asiat eivät unoh-

du. Tärkeintä on kuitenkin se,

että puhuttaisiin faktoista.

-Ristiriitaisesta historian-

käsityksestä on alkanut moni

sota. Olisi tärkeää, että faktat

pysyisivät paikoillaan.

Oksasen mukaan Saksan

malli olisi käyttökelpoinen

muuallakin. Maassa kun kä-

sitellään menneisyyttä pal-

jon julkisesti ja viralliset tahot

ovat keskustelussa mukana.

Silloin ihmisten ei itsensä tar-

vitse koko ajan jauhaa asioita.

Oksasta itseään turhautti

lapsena ikätoverien tietämät-

tömyys Viron historiasta.

-Siksikin halusin kirjoittaa

aiheesta, kirjailija

kertoo.

So! Oksanen on

vakuuttunut, et-

tä kirjojen avulla

voi muuttaa maa-

ilmaa.

-Jos

pystyy

k i r j o i t t ama an

tunnistettavasti,

eri kulttuurissa

elävä oppii ym-

märtämään tun-

teen tasolla tois-

taan. Toivon, et-

tä omalta osaltani pystyn vä-

hentämään ennakkoluuloja

ja lisäämään ihmisten välistä

ymmärrystä. Stalinin lehmien

kohdalla kirjailijaa houkutti

ajatus saada teokseensa tart-

tumaan sekä syömishäiriöis-

tä että Neuvostomaailmasta

kiinnostuneet.

Sananvapaus

ja tasa-arvo

So! Oksanen vieraili pari

viikkoa sitten Huittisissa. Hän

pohti luennollaan suomalai-

suutta ja virolaisuutta.

Kuulijoita kiinnosti erityi-

sen paljon se, millainen Vi-

ro tänä päivänä on kirjailijan

silmin.

-Kun sananvapaudesta pu-

hutaan Virossa, puhutaan ihan

eri asioista kuin Suomessa. Vi-

rossa ei siedetä, että sananva-

pauteen puututaan. Virolaiset

ovat sanavalmiita, ärhäköitä-

kin, lehdistö kirjoittaa hyvin

suoraan. Sil-

loin huomaan

olevani enem-

män suoma-

lainen, kun tu-

lee tunne että

pitää vetäytyä

hiukan taakse-

päin.

Vaikka suo-

malainen leh-

distö Oksasen

mukaan onkin

välillä turhan so-

vitteleva ja hyssyttelevä, pitää

hän virolaista vastinetta epä-

korrektina monella tavalla.

-Suoraan puhuminen he-

rättää ristiriitaisia tunteita. On

kiva, kun otetaan kantaa, mut-

ta aina ei tarvitse sanoa kaik-

kea ajattelemaansa ääneen.

Demokratia ei tarkoita sitä, et-

tä kaiken voisi sanoa suoraan,

hän napauttaa.

Myös tasa-arvosta on Ok-

sasen mukaan hankala puhua

Virossa.

-On itsestäänselvyys, että

virolainen nainen on tasa-ar-

voinen. Palkastakaan ei puhu-

ta, siellä on selvää, että nainen

vain tienaa vähemmän.

Kirjailija So! Oksasella on virolainen äiti. Hän itse on

kuitenkin asunut koko ikänsä Suomessa.

www.saspe.fi

Kiikoinen Lavia Mouhijärvi Vammala Äetsä

OMAISTENILTA PE 2.11. klo 18 alkaen

















Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittautuminen





Sastamalan

perusturvakuntayhtymä























Page 3 - Alueviesti_43_2007