Page 13 - Alueviesti_46_2007

Basic HTML Version

Keskiviikko marraskuun 14. 2007

Äetsän koulujuhlaa vietettiin isolla joukolla

Lähes 400 juhlavierasta osal-

listui Kiikan–Keikyän yh-

teiskoulun ja sen seuraajien

50-vuotisjuhlaan lauantaina.

Sarkia-lukion rehtori Seppo

Holkeri palasi tervehdyssa-

noissaan koulujen vuosikym-

meniin.

-Syksyllä 1957 ensimmäiset

oppikoululaiset olivat vielä vä-

liaikaistiloissa Kiikan keskus-

tan vanhassa kansakoulussa,

mutta jo keväällä 1959 kou-

lurakennus on ollut nykyisellä

paikallaan ja laajentunut vai-

heittain niin, että viimeisin sa-

neeraus ja laajennus valmistui

syksyllä 2001. Lisäksi teknisen

työn tilan saneeraus ja laajen-

nus tuli kuntoon 2004-2005.

-Koulussamme toteutettu

vaiheittainen rakentaminen

on ollut tietenkin perusteltua

ja välttämätöntä oppilas- ja

opiskelijamäärien kasvaessa.

Syksyllä 1957 koulutyön aloit-

ti 45 oppilasta, peruskouluun

siirryttäessä 1973 oppilasmää-

rä on ollut suurimmillaan yli

450.

-Tällä hetkellä oppilas- ja

opiskelijamäärät ovat hieman

yli 300. Äetsän koulussa on

noin 200 oppilasta ja Äetsän

Sarkia-lukiossa ja aikuisluki-

ossa noin 110 opiskelijaa.

-Äetsän kunta on satsannut

kiitettävästi voimavarojaan

koulutukseen. Äetsän koulun

ja Sarkia-lukion nykyiset kou-

lutilat ovat toimivia ja viihtyi-

siä. Lisäksi molempien kou-

lujen resurssointi on hoidettu

niin, että olemme pystyneet

tekemään mallikasta työtä

vuodesta toiseen.

-Myös tämä kädessäni ole-

va upea juhlateos on sellai-

nen uroteko ja saavutus, jo-

hon kykenevät vain harvat

5000 asukkaan kunnat, Hol-

keri kiitteli.

Kouluaineesta

väitöskirjaan

Juhlapuhujaksi saapunut pro-

fessori Martti Pärssinen an-

toi runsaan 30 vuoden jälkeen

hyvän selityksen koulupoissa-

oloilleen.

-Osallistuin Portugalin nei-

likkavallankumoukseen 1974.

Pärssinen valmistui yliop-

pilaaksi Kiikan lukiosta vuon-

na 1976. Inkavaltioon liittynyt

väitöskirja tarkastettiin Tu-

run yliopistossa 1992. Juhlas-

sa paljastui se, että Pärssinen

oli käsitellyt aihetta jo kou-

luaineessaan. Vuodesta 1999

lähtien hän on ollut Helsingin

yliopiston Latinalaisen Ame-

rikan tutkimuksen professo-

ri. Hän asuu Espanjassa ja on

Suomen Madridin-instituutin

johtaja.

Pässinen käsitteli puhees-

saan kulttuurieroja niin pai-

kallisesti kuin maailmanlaa-

juisestikin.

Hän kertoi tarinan, joka

liittyi tutkimukseen Bolivian

ja Brasilian rajamaastossa. Ky-

län vanha kirkko oli rakennet-

tu inkojen temppelin päälle,

mikä haluttiin varmistaa ar-

keologisilla kaivauksilla. Kun

Boliviassa kosketaan maahan,

maaäiti pitää lepyttää. Kirkon

kannalta olisi kuitenkin ollut

loukkaavaa suorittaa pakanal-

linen uhritoimitus.

Kirkon kattoa korjaamaan

noussut mies oli pahaksi on-

neksi pudonnut katolta, min-

kä kyläläiset katsoivat maaäi-

din kostoksi ja alkoivat miet-

tiä keinoja välttyä suuremmal-

ta pahalta.

-Paras uhri olisi ollut tut-

kijaperheiden uhraaminen,

Pärssinen sanoi. -Jouduin ko-

vaan paikkaan neuvottele-

maan elämästä ja kuolemasta.

Tutkijat turvautuivat lah-

jontaan ja kylän papin poissa

ollessa jopa valkoisen laaman

uhraamiseen maaäidin lepyt-

tämiseksi.

Kertomuksen jälkeen niin

Äetsän kuin Euroopankin

kulttuurierot tuntuivat pie-

niltä. Pässinen sanoikin usko-

vansa EU:hun liittymisen ol-

leen Suomelle edullista. Hä-

nen mukaansa kulttuuriset

erot eivät ole ylitsepääsemät-

tömiä.

Suomalaisessa koulujärjes-

telmässä on Pärssisen mukaa

mahtavaa se, että kaikille on

annettu mahdollisuus toteut-

taa haaveitaan asuinpaikasta

riippumatta.

Lähilukioyhdistykseltä

kiitosta

Suomen lähilukioyhdistyksen

tervehdyksen tuonut puheen-

johtaja Jukka O. Mattila kiitte-

li suomalaista koulu- ja lukio-

järjestelmää yleensä ja Äetsäs-

sä tehtyä työtä erityisesti.

-Vuosikymmenien myötä

meille on rakentunut alueelli-

sesti poikkeuksellisen tasa-ar-

voiset lähtökohdat antava pe-

ruskoulu- ja lukiolaitos.

-Ne saavat kiittää synty-

mästään yksityisiä kannatus-

yhdistyksiä, jotka perustivat

paikallisen sivistystarpeen sa-

nelemina oppikouluja 1900-

luvulla, pääosin toisen maa-

ilmansodan jälkeen, kuten

myös Kiikan-Keikyän yhteis-

koulun kohdalla vuonna 1957

tapahtui.

Mattila mainitsi puheen-

vuorossaan, että pienissä lu-

kioissa opiskelijat suoritta-

vat keskimäärin ottaen huo-

mattavasti enemmän kursseja

kuin suurissa. Äetsän Sarkia-

lukion ansioihin kuuluu lisäk-

si aikuislukiotoiminnan aloit-

taminen.

-Äetsän Sarkia-lukio on

kirkas helmi Suomen lähilu-

kioyhdistyksen ketjussa. Se

on toiminut keskuudessam-

me monissa asioissa edelläkä-

vijänä ja tiennäyttäjänä. Eräs

esimerkki tästä on aikuisluki-

on nopea ja näyttävä käynnis-

täminen Sastamalan alueella

vuonna 2004.

-Aikuislukion käynnistä-

minen ei sellaisenaan ole ko-

vin poikkeuksellista. Poikke-

uksellista oli se määrätietoi-

nen johtamisen tapa, jolla se

täällä ennakkoon suunnitel-

tiin, talous, pedagogia, opet-

tajien sitouttaminen ja mark-

kinointi yhteen nivoen.

-Viimeisin valtakunnalli-

nen lukion tuntijako toi päät-

täjien vastuuttomuuden joh-

dosta lukioiden kannettavak-

si yhdeksän uutta ylioppilas-

tutkinnon alaista kurssia lisää

kurssivalikoimaan. Näiden

kaikkien mahduttaminen lu-

kujärjestykseen on ollut on-

gelma etenkin pienille luki-

oille.

-Äetsän Sarkia-lukiossa on

kehitetty tähän oppiaineita

pareittain yhdistelevä innova-

tiivinen ratkaisu, joka kaupan-

päälisiksi sallii jopa erillisen

Sarkia-linjan toteuttamisen,

Jukka O. Mattila mainitsi.

Koulun ensimmäiset oppilaat järjestyivät juhlan päätteeksi ryhmäkuvaan.

Romantiikan monet kasvot

Vammalan Jaatsilla

Pianotaiteilija Eveliina Sume-

lius-Lindblom konsertoi tule-

vana sunnuntaina Vammalan

Jaatsilla. ”Romantiikan monet

kasvot” -konsertissa tarkastel-

laan romanttisen ilmaisun kehi-

tystä pianomusiikissa eri puolil-

la Eurooppa vajaan 100 vuoden

aikana ja samalla romanttisen

ohjelmiston ilmiömäistä moni-

muotoisuutta.

Keväällä 2006 Suomen

Kulttuurirahaston Satakun-

nan rahasto myönsi Eveliina

Sumelius-Lindblomille mitta-

van apurahan pianoresitaalien

toteuttamiseksi Satakunnan

alueella vuosina 2006-2008.

Näistä ensimmäisen resitaa-

lisarjan ”Pianistin aikamatka

2006” Sumelius-Lindblom to-

teutti syksyn 2006 aikana ja se

piti sisällään kuusi konserttia.

Konserttisarja oli terävä läpi-

leikkaus pianomusiikin tär-

keimmistä vuosisadoista, pää-

paino virtuoosisessa wieni-

läisklassisessa– ja 1900-luvun

sävelkielessä.

Sumelius-Lindblom on toi-

minut syksystä 2005 pianon-

soiton ja säestyksen lehtorina

Palmgren-konservatoriossa Po-

rissa.

Sumelius-Lindblomin tai-

teellinen työskentely on sisäl-

tänyt viime vuosina äänityksiä

Yleisradioon, vaativia pianore-

sitaaleja ja kamarimusiikkikon-

sertteja eri puolella Suomea, se-

kä myös solistiesiintymisiä eri

orkesterien kanssa. Näistä vii-

meisin helmikuussa 2006 Po-

ri Sinfoniettan kanssa. Muista

mainittakoon esim. Messiaenin

”Oiseaux Exotiques” Tampere-

talossa syksyllä 2001 Sibelius-

Akatemian orkesterin kanssa

ja Mozartin pianokonsertto KV

503 ja Chopinin Andante Spia-

nato ja Grande Polonaise Bril-

lante Priamos-orkesterin solis-

tina useaan otteeseen vuosien

2004-2005-vaihteessa.

Pianotaiteilija Eveliina Su-

melius-Lindblom.

Tali-Ihantala 1944 Vammalaankin

Åke Lindmanin ja Sakari kir-

javaisen yhdessä ohjaama suu-

relokuva Tali-Ihantala 1944

on valmistumassa. Se esite-

tään sotiemme veteraaneille

juhlanäytöksenä Suomen it-

senäisyyden 90-vuotispäivän

aattona keskiviikkona 5. mar-

raskuuta 40:llä paikkakunnal-

la Suomessa.

Pirkanmaan Sotaveteraani-

piirin alueella ennakkoesitys-

paikkakunnat ovat Tampere ja

Vammala.

Vammalaan tulee vete-

raaneja mm. Urjalasta, Val-

keakoskelta, Vammalasta ja

Suodenniemeltä sekä Mouhi-

järveltä. Lisäksi näistä kunnis-

ta tulee lukiolaisia.

Elokuvan jälkeen pidettä-

vässä kahvitilaisuudessa lu-

kiolaiset saavat keskustella

veteraanien kanssa elokuvan

herättämistä ajatuksista. Näin

sotiemme perintö siirtyy ar-

vokkaasti nuorien tietoon.

Kahvitilaisuudessa käyttä-

vät puheenvuoron mm. Vam-

malan Seudun Soataveteraani-

en puheenjohtaja Lauri Koski,

joka itse oli mukana Ihantalan

taistelussa. Mukana on myös

muita Ihantalan veteraaneja.

Puheenvuoron

käyttää

myös Vammalan kaupungin-

valtuuston puheenjohtaja Jari

Andersson.

Elokuvanäytös on kutsuti-

laisuus.

Talin-Ihantalan taistelus-

sa Neuvostoliiton hyökkäys

pysäytettiin. Tähän Pohjois-

maiden historian suurimpaan

taisteluun osallistui eri vai-

heissa yhteensä noin 50 000

suomalaista ja noin 150 000

neuvostoliittolaista sotilas-

ta. Suomalainen kenttätykistö

ampui kahdessa viikossa noin

120 000 laukausta ja kiivaim-

pana taistelupäivänä 3. heinä-

kuuta 1944 yli 12 000 lauka-

usta ja monen tykin putki yk-

sinkertaisesti kului loppuun

kiivaan tulituksen takia. Neu-

vostoliittolaisten tappioiden

arvioidaan taisteluissa olleen

noin 6000 kaatunutta ja 22

000 haavoittunutta miestä ja

suomalaisten 1350 kaatunutta

ja 7000 haavoittunutta.

Page 14

Page 12

1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...32