Page 27 - Alueviesti_48_2007

27 Keskiviikko marraskuun 28. 2007
Ojansivu sanoo, että entisen
kaltaiseen toimintaan ei mis-
sään tapauksessa ole paluuta.
- Jos rangaistuksen saanut
pappi palaa työhönsä ja edel-
leen kieltäytyy yhteistyöstä
naispappien kanssa jumalan-
palveluksissa, tuomiokapituli
joutuu ottamaan asian uudel-
leen esille odottamatta hallin-
to-oikeuksien ratkaisuja. Voi-
daan vain arvailla, millaisen
ratkaisun tuomikapituli silloin
tekee. Jos pappi erotetaan ko-
konaan virastaan, päätös as-
tuukin voimaan heti, vaikka
siitä valitettaisiin. Näin lukee
kirkkolaissa. Tämän mukai-
sesti asia on jo oikeastaan rat-
kaistu Rankisen osalta.
Vammalan seurakunnassa
on myös toinen naispappeu-
den vastustaja. Ojansivu ei
lähde arvailemaan, miten tuo-
miokapitulin päätös vaikuttaa
Markus Malmivaaran suhtau-
tumiseen.
- Emme ole tästä tilantees-
ta vaihtaneet ajatuksia. Työ-
yhteisössä ei juurikaan asias-
ta puhuta. Oletan että kaik-
ki on jo sanottu ja toivomme
työrauhaa.
- Keskitymme varsinaisen
työmme tekemiseen ja hyvän
työilmapiirin luomiseen, sa-
noo Ojansivu .
Rankiselle pitempi
rangaistus kuin
Oulun Pöyhtärille
Vammalan kappalaisen saama
tuomio tulla erotetuksi kol-
meksi kuukaudeksi virastaan
on kuukauden pitempi kuin
vastaavan prosessin kohteena
olevan Oulun Karjasillan seu-
rakunnan kappalaisen Vesa
Pöyhtärin erottaminen. Ou-
lun hiippakunnan tuomioka-
pituli päätti 3. lokakuuta yk-
simielisesti erottaa Pöyhtärin
kahdeksi kuukaudeksi viras-
taan.
Tässäkin tapauksessa syy-
nä olivat Pöyhtärin toistuneet
kieltäytymiset yhteistyöstä
naispuolisten pappien kanssa.
Pöyhtärin syyksi tuomiokapi-
tuli laski myös sen, että Pöyh-
täri oli uudelleen vihille pyr-
kineiltä kysellyt näiden ero-
jen syitä.
Täytäntöön Pöyhtärin-
kin erottaminen astuu vasta,
kun se on saanut lainvoiman.
Pöyhtäri on valittanut tuo-
miokapitulin päätöksestä.
Krp ei tutki
Vammalan
pappiskiistaa
Keskusrikospoliisi on päättä-
nyt, ettei se toimita esitutkin-
taan Vammalan naispappeut-
ta koskevassa kiistassa. Asias-
sa ei Krp:n mukaan ole syytä
epäillä rikosta ja se toteaa asi-
aa koskevassa tiedotteessaan,
että “Asiaan liittyvien muiden
oikeudellisten erimielisyyksi-
en selvittäminen ei kuulu po-
liisille”.
Vammalan seurakunnan
jäsen Tapio Vainio ja kak-
si muuta henkilöä jätti viime
toukokuussa poliisille selvi-
tyspyynnön siitä, syyllistyi-
vätkö Vammalan kirkkoher-
ra, vs. kirkkoherra Hannu Kil-
peläinen ja Turun piispa Kari
Mäkinen rikokseen, kun nä-
mä vaativat kappalainen Ja-
ri Rankista osallistumaan ju-
malanpalveluksen toimitta-
miseen yhdessä naispuolisen
teologin kanssa kappalaisen
vakaumuksen vastaisesti. Ta-
pahtuvat juontuvat viimemaa-
liskuulle, jolloin Rankinen ei
saapunut työvuoroon mes-
suun, jossa hänen oli määrä
avustaa naispuolista pastoria.
Rankinen oli anonut messun
ajaksi virkavapautta, mutta
sitä ei ollut myönnetty. Vam-
malan kirkkoherra teki työs-
tä poisjäännistä ilmoituksen
tuomiokapitulille.
Vainion ym. Vammalan po-
liisille jättämän tutkintapyyn-
nön mukaan kappalaisen esi-
miehinä toimineet olivat koh-
distaneet kappalaiseen “pe-
rustuslain ja muiden lakien
vastaista laitonta pakottamis-
ta ja henkistä väkivaltaa”, mi-
kä olisi aiheuttanut kappalai-
selle ja hänen perheelleen ras-
kaita kärsimyksiä ja heikentä-
nyt hänen mahdollisuuksiaan
edetä virkaurallaan.
Krp toteaa, että “rikosoi-
keudelliselta kannalta kyse
on tutkintapyynnön kohteena
olevien seurakunnan ja kir-
kon esimiesten virkatoimien
suhteesta kappalaisen toimin-
taan virassaan”. “Pakottami-
sen osalta rikoslain tunnus-
merkistön soveltaminen edel-
lyttää, että pakottaminen on
oikeudetonta. Kappalainen on
kokenut, että häntä on yritet-
ty pakottaa toimimaan vastoin
vakaumustaan. Kuitenkin hä-
nen esimiehellään on ollut oi-
keus ja jopa velvollisuus vaatia
häntä suorittamaan virkateh-
tävänsä. Pakottaminen ei ole
näin ollen voinut olla oikeu-
detonta”, Krp toteaa ja jatkaa:
“Sitä, ovatko esimiehet käyttä-
neet virka-asemaansa väärin,
on arvioitu rikoslain, kirkko-
järjestyksen ja korkeimman
oikeuden vastaavantyyppistä
asiaa käsitelleen ratkaisun va-
lossa. Näiden perusteella ei ole
noussut esiin syytä epäillä esi-
miesten toimineen virkavel-
vollisuuksiensa vastaisesti.
Malmivaara odottaa
vuoroaan
Elokuussa hoitovapaalta Vam-
malan seurakuntaan palannut
seurakuntapastori Markus
Malmivaara jätti odotetus-
ti saapumatta messuun, jota
toimittamaan hänen kanssaan
vuorolistaan oli merkitty pas-
tori Mirja Tenkanen.
Naispappeuden vastusta-
jana tunnettu Malmivaara il-
moitti jo hyvissä ajoin, ettei
aio jumalanpalvelusta naispa-
pin kanssa toimittaa.
Vammalan seurakunnan
vs. kirkkoherra Hannu Kilpe-
läinen lähetti nopeasti Markus
Malmivaaran kieltäytymisestä
ilmoituksen Turun arkkihiip-
pakunnan tuomiokapitulille.
“Kirkon ovella odottaa
naispappeutta paljon suurem-
pia kysymyksiä”, sanoi Markus
Malmivaara syksyllä Aluevies-
tille asiasta antamassaan haas-
tattelussa.
Malmivaara kieltäytyy edel-
leen toimittamasta jumalan-
palvelusta naispuolisen papin
kanssa, eikä aio muuttaa kan-
taansa, koska näkee että nais-
pappeuden perässä kirkkoon
marssiin monia muita asioita.
- Ovella dottaa “uusi kris-
tillinen usko”, Malmivaara sa-
noi Alueviestin haastattelussa.
- Olemme kuin vedenjakajal-
la, sanoo Malmivaara. - Koen
niin, että pohjimmiltaan kyse
on siitä, haluammeko me säi-
lyttää kirkon ikiaikaisen pe-
rinnön, jonka olemme men-
neiltä sukupolvilta saaneet.
Kyse on siitä, minkä merki-
tyksen annamme Jumalan sa-
nalle ja lopulta hänen valmis-
tamalleen pelastukselle.
Malmivaara ei eritellyt sitä,
mitä kaikkea hänen mainitse-
mansa “uusi kristillinen usko”
sisältää.
Uusi kristillinen
usko tuo sateenkaaren
värit kirkkoon?
Naispappeuden vastustajil-
la on ainakin kaksi näkemys-
tä, joilla he perustelevat kan-
taansa. Toinen on tuttu “nai-
nen vaietkoon surakunnas-
sa”, mutta toisilla asiaan liittyy
muutakin. Se että naiset saa-
vat toimia pappeina, avaa hei-
dän mielestään kirkon ovet
monelle muulle, sille aiem-
min vieraalle tai ainakin epä-
virallisesti vieraalle ilmiölle.
Se tuo kirkkoon homoparien
liittojen siunaamisen ja tekee
papin homoseksuaalisuudes-
ta hyväksyttävän. Arkkipiis-
pa John Wikström kertoi leh-
tihaastattelussa kymmenen
vuotta sitten Vammalassa, et-
tä hän on vihkinyt tietensä pa-
peiksi henkilöitä “joilla on tä-
mä taipumus”.
Pappiskunnan sisällä ta-
pahtuneesta muutoksesta ker-
too se, että vuoden papiksi on
kahtena viime vuonna valittu
nainen. Valinnan tekee Pap-
pisliitto. Kun Rankinen viime
viikolla määrätti määräajaksi
viralta, Pappisliitto valitsi sa-
maan aikaan vuoden papik-
si pastori Leena Huovisen, jo-
ka oli siunannut rekisteröidyn
suhteen solmineen naisparin.
Kirkko mietti aikansa tämän
takia häntäkin vastaan kurin-
pitotoimia.
Vanhojen käsitysten romut-
tumisesta kertoo suomalaises-
sa yhteiskunnassa sekin, että
avoliitosta on tullut hyväksyt-
ty parisuhteen malli. Perheba-
rometriin vastanneet suoma-
laiset arvottavat sen nykyisin
liki tasavertaiseksi avioliiton
kanssa. Avoliitossa eläminen
on yleistynyt vähitellen 1970-
luvulta lähtien. Väestöliiton
perhebarometri mukaan nyt
avoliitossa olevista suomalai-
sista kolme viidestä ei aio avi-
oon lähitulevaisuudessa koska
eivät näe mitään erityistä syy-
tä mennä naimisiin.
Väestöliiton toimitusjohta-
ja Helena Hiila kysyykin, pi-
täisikö lakeja muuttaa pönkit-
tämään avoliitossa elävien oi-
keuksia. Nykyisin esimerkiksi
avopuolison kuollessa jäljelle
jäävä ei ilman erillistä testa-
menttia ole oikeutettu perin-
töön. Myös esimerkiksi per-
he-eläkettä saavat avoliitos-
sa syntyneet lapset, mutta ei
puoliso.
Suomalaisten suvaitsevai-
suus erilaisia perheitä koh-
taan on kasvanut kymme-
nen viime vuoden aikana.
Väestöliiton perhebaromet-
rin mukaan entistä useampi
suomalainen kokee esimer-
kiksi samaa sukupuolta ole-
van lapsettoman parin per-
heeksi.
Vuoden 2006 lopussa oli
948 rekisteröityä mies- tai
naisparia, joista 13 prosentil-
la on lapsia. Suuri osa sateen-
kaariperheistä on naispareja.
Vuodesta 1997 alkaen naispa-
rit ja itselliset naiset ovat voi-
neet saada hedelmöityshoi-
toja. Arvioiden mukaan alle
puolet on rekisteröinyt pari-
suhteensa
Rankinen 3 kuukaudeksi... jatkoa sivulta 9
Pohjanmaan tenori konsertoi Kiikoisissa
Kaunisääninen raahelainen
tenori Perttu Mathlin konser-
toi Kiikoisissa 2. adventtisun-
nuntaina.
Hän esiintyy joulukonser-
tissa Toukolan koululla sun-
nuntaina 9.12. kello 14.00.
Säestäjänä toimii pianisti Sau-
li Hyppölä. Ohjelmassa mm.
Mika Jaakolan Jouluaattona,
Martti Helan Jouluihme, Hil-
jainen joululaulu, J. Pohjan-
miehen Tule rakkaus ihmis-
rintaan, K. Collanin Sylvian
joululaulu, A.Adamin Oi Jou-
luyö sekä muita kauniita jou-
lulauluja sekä muutamia pia-
nosooloja.
Mathlin aloitti laulajan-
uransa 70-luvulla toimien
vuosia solistina työnsä ohel-
la. Varsinaiset lauluopintonsa
hän suoritti 90-luvulla opetta-
jinaan mm. Seppo Ruohonen,
Tamara Lund, Hannu Kerko-
la, Sylvia Getzy, Hannu Nie-
melä, Marko Baccer ja Risto
Saarman.
Mathlin on laulanut Kansal-
lisooperan lisäkuorossa, osal-
listunut Turun operettipäiville
ja mestarikurssille. Hän sijoittui
toiseksi Turun valtakunnallises-
sa ”Kultainen silinteri” –operet-
tikilpailussa v. 1977. Hänellä
on ollut ja on edelleen erilaisia
yksinlaulu- ja kirkkokonsertte-
ja. Mathlin konsertoi pääasiassa
Pohjois-Suomessa. Hän on teh-
nyt konserttimatkoja joko yksin
tai kuoron solistina myös ulko-
maille, mm. Ruotsiin, Equado-
riin, Boliviaan ja Floridaan.
Hengellinen musiikki on
Mathlinille rakkainta hänen
vakaumuksensa vuoksi. Hä-
nen ohjelmistoonsa kuuluu
myös paljon muunlaista mu-
siikkia mm. operetteja, oop-
pera-aarioita, kansanlauluja,
kevyitä klassisia ja italialaisia
tenorikappaleita.
Adventtina valmistaudutaan jouluun
Ensimmäinen adventtisun-
nuntai aloittaa adventtiajan.
Adventti on jouluun valmis-
tautumista. Tänä vuonna en-
simmäistä adventtisunnun-
taita vietetään 2. joulukuuta
eli tulevana sunnuntaina. Sa-
na adventti merkitsee Herran
tulemista, latinaksi adventus
Domini.
Ensimmäinen adventtisun-
nuntai on kirkossa toiseksi
suosituin juhlapyhä. Vain jou-
luaattona kirkossa käydään
ahkerammin. Ensimmäisenä
adventtisunnuntaina kirkois-
sa lauletaan tuttua Hoosian-
na-virttä.
Iloisen päivän päätekstinä
on kertomus Jeesuksen saa-
pumisesta Jerusalemiin aasilla
ratsastaen.
Päivän liturginen väri on
valkoinen, ilon väri.
Adventtiaika kattaa joulua
edeltävät neljä sunnuntaita ja
niitä seuraavat arkipäivät. Jou-
lun sanomaa lähestytään seu-
rakunnissa tuolloin monen-
laisten tilaisuuksien kuten
Kauneimpien joululaulujen,
kirkkokonserttien ja joulu-
seiminäyttelyiden avulla. Ad-
venttikynttilöiden määrä kas-
vaa pyhien edetessä yhdestä
neljään.
Adventtipaasto kutsuu
yksinkertaisuuteen
Myös hiljentyminen ja katu-
mus kuuluvat adventin sano-
maan. Ensimmäistä adventti-
sunnuntaita seuraavana maa-
nantaina alkaa jouluun asti
kestävä adventtipaasto, jonka
liturginen väri on violetti tai
sininen.
Adventtipaaston aikana
järjestetään erilaisia keräyk-
siä vähäosaisten hyväksi. En-
simmäisen adventtisunnun-
tain kolehti kerätään Kirkon
Ulkomaanavun kautta Afri-
kan lasten elinolojen paran-
tamiseen.
Violetti adventin värinä
muistuttaa, että kristilliseen
jouluun valmistautumiseen
kuuluvat paasto, hiljentymi-
nen, yksinkertainen elämä ja
toisten ihmisten etsiminen.
Harvan ihmisen ruokavalio
muuttuu yksinkertaisemmak-
si ja elämä rauhallisemmaksi.
Ja silti puhe paastosta voi olla
terve piikki kiireestä kireäksi
venytetyssä lihassamme, teo-
logian tohtori, piispainkoko-
uksen sihteeri Jari Jolkkonen
pohtii.
Adventti muistuttaa, et-
tä yksinkertainen elämä riit-
tää. Tavallinen yhdessäolo on
kiirettä ja kalliita lahjoja tär-
keämpää.
Adventilla on
yhteys pääsiäiseen
Ensimmäisen adventin pää-
teksti ja valkoinen väri kääntä-
vät katseet uuden kirkkovuo-
den alkaessa kohti pääsiäistä.
Ensimmäinen adventtisun-
nuntai liittää adventin ja jou-
lun palmusunnuntain ja pää-
siäisen tapahtumiin.
-Adventilla on yhteys pää-
siäiseen. Ensin kansa toivot-
taa rauhan ruhtinaan terve-
tulleeksi. Mutta pian samat
ihmiset loukkaantuvat ja vaa-
tivat häntä ristiinnaulittavak-
si. Ajatus aasilla ratsastavasta
Jumalan Pojasta loukkaa jär-
keä myös tänään. Usko näkee
adventissa lohduttavan sano-
man: meille ihmisille on tyy-
pillistä ihailla vahvoja ja it-
sevarmoja, mutta Jumala on
heikkojen ja kärsivien puolel-
la, Jari Jolkkonen sanoo.
Toinen adventtisunnuntai
julistaa Jeesuksen toista tule-
mista aikojen lopussa. Kolmas
adventtisunnuntai kertoo, mi-
ten Johannes Kastaja valmisti
tietä Kristukselle. Neljäs ad-
venttisunnuntai on omistettu
Jeesus-lasta odottavalle Ma-
rialle.
Elävät Kivet konsertoivat
Kokemäellä ja Vammalassa
Kokemäelle ja Vammalaan
on luvassa nuorekasta gospel-
kuoromeininkiä adventtivii-
konloppuna eli ensi lauantai-
na ja sunnuntaina.
Elävät Kivet pitävät joulu-
konsertin lauantaina kello 17
Kokemäen kirkossa ja sun-
nuntaina kello 15 Tyrvään
kirkossa.
Konsertteihin on vapaa
pääsy, kolehti kerätään kuo-
ron hyväksi.
Konserteissa Elävät Kivet
esittää sekä tuttuja että ihan
uusia joululauluja.
Elävät Kivet, johtajanaan
Selma Seppänen, on opiske-
lijoiden gospelkuoro Helsin-
gistä.
Kuoro esittää reipasta ja
nuorekasta gospelia oman
bändin säestyksellä.