Page 6 - Alueviesti_9

6

Keskiviikko helmikuun 27. 2008

v



• Hannu Virtanen

Lintujemme

aatelia

palauttamassa

Suomen metsälajisto

tunnetaan aiempaa paremmin

Hannu Virta en

Puutteellisesti tunnettujen ja

uhanalaisten metsälajien tut-

kimusohjelma PUTTE on vas-

tannut siihen tiedon puuttee-

seen, joka on tullut ilmi arvi-

oitaessa maamme metsälajien

uhanalaisuutta ja suunnitelta-

essa metsiensuojelua. Uuden

tiedon pohjalta voidaan arvi-

oida 3 000-4 000 sellaisen lajin

uhanalaisuutta, jotka eivät ol-

leet mukana edellisessä uhan-

alaisarvioinnissa.

Vain kolmasosa Suomen

noin 43 000 lajista tunnetaan

niin hyvin, että niiden uhan-

alaisuutta pystytään arvioi-

maan. Uhanalaiset lajit ilmen-

tävät myös elinympäristöjensä

suojelun tarvetta.

Eri eliöryhmien tärkeim-

mät elinympäristöt vaihtelevat

suuresti. Siksi vain kolmas-

osaan lajistosta perustuva ar-

vio elinympäristöjen suojelun

tarpeesta voi olla koko lajiston

kannalta virheellinen.

Uusia lajeja löytynyt

Tutkimusohjelman tulokset

ovat osoittaneet, että jopa ai-

emmin hyvin tunnettuina pi-

detyistä eliöryhmistä saattaa

edelleen löytyä suuri määrä

uusia lajeja. Ohjelman aikana

on löydetty lähes 1 500 Suo-

melle uutta lajia, joista 185 on

tieteelle aiemmin kuvaamat-

tomia. Useimmat näistä lajeis-

ta ovat eläneet Suomessa iki-

aikoja, mutta ne on löydetty

vasta nyt.

Uhanalaisarvioinnin ja

metsiensuojelun näkökulmas-

ta erityisen tärkeää on uusi

tieto lajien elintavoista, ympä-

ristövaatimuksista, levinnei-

syydestä ja runsaudesta. Tut-

kimusohjelman tiedon poh-

jalta voidaan arvioida 3 000-4

000 sellaisen lajin uhanalai-

suutta, jotka eivät olleet mu-

kana edellisessä uhanalaisar-

vioinnissa.

Kokonaan uusia eliöryh-

miä uhanalaisarvioinnin pii-

rissä ovat esimerkiksi sie-

nisääsket, ripsiäiset, mäkärät

ja kiilukärpäset. Lisäksi sato-

jen aiemmin arvioitujen lajien

uhanalaisluokituksia voidaan

tarkentaa tai lajit voidaan to-

deta elinvoimaisiksi lisäänty-

neen tiedon perusteella. Seu-



raava uha alaistarkastelu val-

mistuu vuonna 2010.

Pienet ympäristöt

korostuvat

Lahopuun, lehtojen ja metsien

pienelinympäristöjen kuten

lähteikköjen, lehtolaikkujen ja

lettojen merkitys metsäluon-

non monimuotoisuudelle ko-

rostuu tutkituissa eliöryhmis-

sä. Avoimien alueiden (paah-

derinteet) sulkeutuminen ja

kulttuuriympäristöjen (met-

sälaitumet) vähentyminen uh-

kaavat metsälajien monimuo-

toisuuden säilymistä.

Kansainvälisessä biodiver-

siteettipolitiikassa on viime ai-

koina korostunut lajistotiedon

keskeinen merkitys luonnon

monimuotoisuuden säilyttä-

miselle. Suomi on yksi har-

voista maailman maista, jossa

jo nyt tunnetaan suuri osa la-

jistosta ja jossa lähes koko la-

jiston selvittäminen on mah-

dollista korkean osaamisen

tason ansiosta.

Tarkan lajistotiedon avul-

la voidaan seurata luonnossa

havaittujen muutosten nope-

utta ja merkitystä. Hyvän lajis-

totuntemuksen vuoksi Suomi

voi tulevaisuudessa olla maa-

ilman kärkimaita monimuo-

toisuuden muutoksiin vaikut-

tavien tekijöiden selvittämi-

sessä.

Harrastajat voimavara

Luontoharrastajat ovat mer-

kittävä voimavara lajistoselvi-

tyksissä. PUTTE-ohjelma on

Suomen ympäristökeskuksen

mukaan ilahduttavasti akti-

voinut harrastajien ja tutkijoi-

den välistä yhteistyötä. Ohjel-

man rahoituksella julkaistavat

useat määrityskirjat lisäävät

myös uusien eliöryhmien har-

rastusta.

Se on osa Etelä-Suomen

metsien monimuotoisuusoh-

jelma METSOa. PUTTE on

tähän asti mittavin panostus

lajistotutkimukseen Suomes-

sa.

Ympäristöministeriö on ra-

hoittanut tutkimusohjelmaa

2003–2007 vuosittain yli mil-

joonalla eurolla. Neljässäkym-

menessä hankkeessa on työs-

kennellyt kymmeniä tutkijoi-

ta.

Tutkimusohjelman tunnushahmo Putte. Seppo Leino-

nen.

Haisuseitikki on yleinen männyn juurisieni. Seitikkien suvun tuntomerkki - seitti, joka

suojaa nuoria kehittyviä helttoja - näkyy hyvin pienessä itiöemässä. Kare Liimatainen.

Liuskahytyköitä löytyy kaikkialta Suomesta lahoavalta puuainekselta, etenkin lehti-

puilta. Poimuhytyköiden lajiston ja ekologian tuntemus on toistaiseksi hyvin puut-

teellista. Emilia Pippola.

Kaunis välkelude elää lehtipuilla, esimerkiksi tervale-

pällä. Hankkeessa tehdään ensimmäinen suomenkieli-

nen määrityskirja Suomen noin 500 ludelajille. Teemu

Rintala.

Maailmanlaajuisesti erittäin vähän tutkittuja mikrosieniä kasvaa yleisesti sammalilla

ja jäkälillä. Kotelosieni kasvaa sirokorallisammalen versoilla. Anne Lesonen.

Todennäköisesti Hymenoscyphus-sukuun kuuluva mikrosieni on yksi tieteelle uute-

na kuvattavista lajeista, joita mikrosienitutkimuksessa on löydetty lähes 40. Laji elää

punarahkasammalella. Tomi Laukka.

N

ykyisin Karkussa asuva Teuvo Suomi-

nen kirjoitti vuonna 1967 julkaistun

kirjan Lintujemme katoava aateli, jo-

ka toi julkisuuteen ympäristömyrkkyjen peto-

linnuille aiheuttamat tuhot. Kirja oli luomas-

sa pohjaa tulevien vuosien ja vuosikymmenten

suojelutyölle maassamme.

Yleinen asennoituminen petolintuihin muuttui

vähitellen myönteisemmäksi. On tarvittu myös

käytännön toimia, kuten merikotkien haaska-

ruokintaa, jotta linnut ovat pysyneet myrkyt-

tömän ruokapöydän ääressä.

Petolintujen tilanne on edelleen hyvin ajankoh-

tainen eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Län-

si-Euroopassa halutaan korjata niitä virheitä,

jotka johtivat joidenkin lajien suoranaiseen hä-

vittämiseen linnustosta.

Viikko sitten Dublinissa käsiini osui !e Irish

Times -lehti, joka omisti peräti puolet kolmos-

sivustaan uutiselle, joka kertoi Irlannin meri-

kotkahankkeen kokemasta takaiskusta. Kak-

si nuorta lintua, koiras ja naaras, oli löydetty

kuolleena Glencarin alueella Iveraghin nimi-

maalla maanantai-iltana ja tiistaiaamuna.

Löytyneet merikotkat olivat kansallispuiston

ulkopuolisella lampaanhoitoalueella. Linnut

olivat ilmeisesti kuolleet ketuille ja variksille

karitsoimiskauden alla lihan mukana tarjot-

tuun laittomaan myrkkyyn.

Irlanti yrittää palauttaa merikotkan takasin

pesimälinnustoonsa siirtämällä lintuja muual-

ta. Laji ei ole kuulunut saarimaan linnustoon

sataan vuoteen. Killarneyn kansallispuistoon

tuotiin viime kesäkuussa viisitoista merikotkaa

Norjasta.

Killarneyn merikotkista on aiemmin viime

marraskuussa kuollut yksi lintu. Muutoin han-

ke on edennyt hyvin ennen viime viikon myrk-

kytapausta. Elokuussa luontoon vapautetuis-

sa linnuissa on viisi naarasta, joiden odotetaan

pesivän neljästä viiteen vuoden kuluttua.

Palautushankkeessa mukana oleva tohtori Al-

lanMee painottaa valistuksen merkitystä asias-

sa. Lampaankasvattajien tulee tietää, että ket-

tujen hävittäminen myrkyllä merkitsee kuole-

maa myös linnuille. Hän muistuttaa lehdessä,

että monet alueen maanviljelijät ovat kuitenkin

tukeneet hanketta.

Teuvo Suomisen Lintujemme katoava aate-

li -herättely on vieläkin ajankohtainen asia. Ei

pelkästään Irlannissa, vaan muutamissa muis-

sakin Euroopan maissa on parhaillaan meneil-

lään pyrkimyksiä, joita voisi nimittää Lintu-

jemme palautettava aateli -hankkeiksi.

”

Yleinen asennoituminen

petolintuihin muuttui

vähitellen myönteisemmäksi.

Page 6 - Alueviesti_9_2008