Page 22 - Alueviesti_51_2008

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 17. 2008

Hannu Virtanen

Vaikka Puurijärven ja Ison-

suon kansallispuiston Karhi-

niemen opastustuvan ovet ovat

sulkeutuneet ja toiminta päät-

tynyt, itse kansallispuisto elää

kehityksen aikaa.

Luonnon virkistyskäytön

aluepäällikkö Erkki Virolainen

Metsähallituksesta sanoo opas-

tuksen lisääntyvän varsinaisil-

la kohteilla. Hän viittaa opas-

tustuvan kävijämäärään, mikä

ei puhunut toiminnan jatka-

misen eikä opastustuvan näyt-

telyn uusimisen puolesta.

Suunnittelija ja ympäristö-

vastaava Sirpa Ellä sanoo opas-

tustuvan olleen myös oman ai-

kansa lapsi. Kansallispuiston

toiminnan alkuaikoina tarvit-

tiin paikka, jonne kokoonnut-

tiin ja jossa aluetta sekä sen

palveluita esiteltiin. Sittemmin

verkkoyhteydet nettisivuineen

ovat tulleet kanavaksi välittää

tietoa kansallispuistojen palve-

luista ja reiteistä.

Isonsuon retkeily

lisääntynyt

Retkeily ja luonnontarkkai-

lu kansallispuistossa parane-

vat uusien rakenteiden myötä.

Puurijärven itälaidalle onkin

jo valmistunut liikuntaesteis-

ten käyttöön soveltuva luon-

nontarkkailulava.

Luontolava sijaitsee Kärjen-

kallion lintutornin polun yh-

teydessä. Lava ja sille johtava

runsaan neljän sadan metrin

pituinen polku mahdollistavat

näköalapaikalle pääsyn myös

pyörätuolilla.

-Järven pohjoispäähän lisäksi

rakennetaan lintutorni, Sirpa

Ellä mainitsee.

Hän myös kertoo retkeilyn

lisääntyneen Isosuolla, jossa

palvelut ovatkin viime vuosina

kohentuneet.

Retkeilijät ovat omaksuneet

suon luontopolulta haarautu-

van parin kilometrin pituisen

pitkospolun, joka vie Ala-Kau-

vatsajoen rantaan ja aina Koke-

mäenjoelle asti. Täältä löytyvät

myös venelaiturit ja tulenteko-

paikat.

Kunnostus- ja

hoitohanke

Puurijärven palvelurakentei-

den kehittäminen kuuluu Lou-

nais-Suomen ympäristökes-

kuksen johtamaan ja EU:n LI-

FE Luonto -rahaston tukemaan

hankkeeseen. Kokemäenjoki-

LIFE on Kokemäenjoen var-

ressa sijaitsevien arvokkaiden

luontokohteiden kunnostus-

ja hoitohanke.

Se keskit-

tyy viiden Natu-

ra 2000 -verkos-

toon kuuluvan

alueen kunnosta-

miseen, hoitoon

ja suojelun suun-

nitteluun. Hank-

keeseen kuulu-

vat Puurijärvi-

Isosuo -alueen

lisäksi Vanhakos-

ki, Pirilänkoski,

Preiviikinlahden

alue ja Kokemä-

enjoen suisto.

Puurijär ven

kunnostus ve-

dennosto- ja kai-

vutöineen on

kunnostus- ja

hoitotöistämitta-

vin. Hankkeessa tehdään myös

rantaniittyjen ja -luhtien kun-

Otsikoiden takaa

• Hannu Virtanen

Tarkemmin ajateltuna jou-

lukorttien tuttu punatulkku

ei ole tuttu lintu ollenkaan, vaan suorastaan met-

siemme salaperäinen lymyilijä. Omat havaintoni ke-

väältä, kesältä ja alkusyksyltä ovat hyvin vaatimatto-

mia. En pystyisi juurikaan luonnehtimaan jälkipol-

ville näiden lintujen perhe-elämää.

Pesivät punatulkut ovatkin hiljaisia ja huomaamat-

tomia lintuja, minkä vuoksi pitkään vallitsi käsitys

lintujen siirtymisestä pesimään pohjoisen syrjäisil-

le metsäseuduille.

Punatulkkujen esiintymisen olennaiset piirteet huo-

masi ja kirjasi alueeltamme viime vuosisadan alku-

puolella E.W. Suomalainen, joka julkaisi 1927 sel-

vityksen Kokemäenjokilaakson linnustosta. Tutki-

musalue kantoi Karkusta aina Porin merenrannikon

edustalle saakka.

E.W. Suomalainen kirjoitti:

-Punatulkku on kesällä, pesivänä, jokseenkin har-

vinainen, niukasti tavattava. Syy tähän on ehkä sii-

nä, että lintumme hajaantuvat pesimäajaksi laajalle

alalle metsiin, kaikkein synkimpiin korpikuusikoi-

hin, joissa niihin huomio kiintyy kovin vähän nii-

den hiljaisen elämän vuoksi.

Lisääntymisaikaiset havainnot olivat Suomalaisella-

kin niukkoja, vaikka hän oli innokkaasti retkeilevä

kenttäornitologi:

-Ei yhtään pesälöytöä tunneta koko alueelta vaikka-

kin lintuja pesimisaikaan on nähty joka vuosi muu-

tamia. Mutta syksyllä elokuussa ja syyskuussa nä-

kee punatulkkuja metsissä enemmän, ne ovat poi-

kueita, jotka ovat kiertomatkoilleen lähteneitä. Lo-

kakuussa ne useimmiten saapuvat asutuille maille,

jossa pihlajanmarjat houkuttelevat.

Suomalainen itse asui noihin aikoihin Ulvilassa Koi-

viston kartanossa, jossa punatulkkuja oli runsaasti

syystalvella ja keväällä. Linnut söivät puutarhasta

viinimarjojen viimeisiä marjoja ja puistossa vaahte-

ran hedelmiä, syksyllä puista, keväällä maasta nouk-

kien.

Kaikki punatulkut eivät talvehdi Suomessa, vaan osa

linnuistamme lentää Keski-Eurooppaan asti. Tiedot

näistä kovin moneen suuntaan kulkevista vaelluksis-

ta ovat karttuneet viime vuosikymmeninä.

Pohjolan linnut värikuvin teos saattoi jo 70-luvun

alussa viitata esimerkiksi Signilskärin lintuasemalla

merkittyyn lin-

tuun, joka löy-

tyi myöhem-

min Laviasta.

Ferdinand von

Wright maala-

si vuonna 1890

Pun a t u l k k u -

ja pihlajassa -

teoksen, jonka

hengessä toi-

votan kaikille

Luontoviestin

lukijoille hyvää

joulua.

Joulukortin

lintu

Kansallispuiston opastus

sijoittuu lähemmäksi kohteita

Huittisten kaupunginval-

tuusto hyväksyi maanan-

taina kaupan, jolla kau-

punki myy Karhiniemen

koulun vanhan alakoulu-

rakennuksen Karhinie-

men kyläseuralle 10 500

eurolla.

Kiinteistö peruskor-

jattiin Puurijärven ja Is-

osuon kansallispuiston

opastus- ja näyttelykes-

kukseksi vuonna 1995,

minkä jälkeen Metsähal-

litus on vastannut kiin-

teistön ylläpitokuluista.

Metsähallituksen Etelä-

Suomen luontopalvelut

on irtisanonut vuokraso-

pimuksensa ensi vuoden

alusta alkaen.

Samalla piha-alueella

omalla tontillaan sijait-

see Karhiniemen koulun

yläkoulurakennus, jonka

kaupunki myi kyläseu-

ralle 1991. Kiinteistössä

toimii kyläseuran ylläpi-

tämä Kyläkartano.

Alakoulukin

kyläseuralle

Karhiniemen opastustupa tarjosi tietoa kansallispuiston luonnosta lapsiakin kiinnos-

tavalla tavalla. Vastedes tietoa tarjotaan lähempänä kohteita.

Puurijärvelle on jo val-

mistunut liikuntaestei-

sille soveltuva luonto-

lava.

Huittisten kuivatun Rai-

jalanjärven lintutorni al-

koi kohota korkeuteen lä-

hellä Kokemäenjokea vii-

me kesänä.

Isonsuon pitkospolun var-

rella sijaitsee vanha turve-

suuli, jossa esitellään tur-

peennoston historiaa.

nostuksia sekä soiden ja metsi-

en ennallistamistöitä.

Lavian seudun riistanhoi-

toyhdistyksen alueen hirvi-

seurueet saivat kaatourak-

kansa valmiiksi marraskuun

loppuun mennessä.

Painavimman hirven

kaatoi Paavo Kamppi Lavi-

asta. Sonnilla oli painoa 252

kiloa. Sarviltaan suurimman

hirven ampui Vilho Ohristo.

Sonnilla oli sarvissaan kym-

menen piikkiä ja painoa 210

kiloa.

Metsästäjät arvioivat jah-

din päätyttyä alueelle jää-

neen kymmenen prosent-

tia suuremman hirvikannan

kuin vuotta aiemmin.

Pirkanmaan ympäristö-

palkinto uudenlaiselle

luontokirjalle

Pirkanmaan ympäristökes-

kus myönsi tämän vuoden

ympäristöpalkinnon biolo-

gi Pertti Rannalle ja arkki-

tehti, kuvittaja Pekka Rah-

koselle vasta ilmestyneestä

teoksesta Tampereen kau-

punkiluonto - opas kau-

punkiekologiaan. Teos on

ensimmäinen perusteelli-

nen kaupunkiekologiaopas

Suomessa.

Tampere-Seura ry:n jul-

kaisema ja kustantama teos

on uudentyyppinen “ekolo-

ginen kotiseutukirja”. Kas-

vi- ja eläinlajien esitte-

lyn lisäksi kirjassa on tieto

myös niiden elinympäris-

töön vaikuttavista luon-

nonoloista ja erityisesti ih-

misten toimien vaikutuk-

sista.

Palkinnon perustelu-

jen mukaan Pertti Rannan

pääosin kirjoittama teks-

ti on samanaikaisesti sekä

tieteellisen perusteellista

että omakohtaisesti koettua

ja tempaa lukijan mukaan-

sa löytöretkelle kaupunki-

luontoon. Pekka Rahkosen

viehättävät piirrokset elä-

vöittävät ja havainnollista-

vat kirjan sisältöä runsaan

kartta- ja valokuva-aineis-

ton lisäksi.

-Kirja toimii toivottavasti

myös virikkeenä samanta-

paisten luontokirjojen te-

kemiseen muissa kunnis-

sa, totesi Pirkanmaan ym-

päristökeskuksen johtaja

Ulla Koivusaari palkinnon

julkistamistilaisuudessa.

-Luonnon monimuotoi-

suuden vaaliminen lähtee

paikalliselta tasolta. Siinä

tarvitaan nimenomaan pai-

kallisekologista tutkimusta

ja tietämystä sekä tämän

tiedon popularisointia laa-

jalle lukijakunnalle. Täs-

tä Tampereen kaupunki-

luonto-opas on mainio esi-

merkki.

Pirkanmaan ympäristö-

palkinto myönnettiin tänä

vuonna 22. kerran.

Hullun Miehen Ajojen

voitto lietolaiselle

Tamperon Nipsulle

Anne Turkko

Vuosi on taas vierähtänyt ja

saimme jälleen kisaillaMs Pau-

kun ja Revon kenneltoimikun-

tien järjestämissä VII Hullun

Miehen Ajoissa. Jänikset tai-

sivat saada aikaan paremman

sopimuksen säiden säätäjän

kanssa kuin kisan järjestäjät,

sillä suuri kosteus haittasi huo-

mattavasti koirien kykyä löy-

tää ajettava. Lisäksi koemaas-

tot olivat täysin lumettomat.

Ylituomarina toimi vöyri-

läinen Simo Saarenmäki, jo-

ka tuumaili kokeen tulostasoa

kohtuulliseksi sääolosuhtei-

siin nähden. Hän myös antoi

kiitosta koetapahtuman jär-

jestelyistä sekä kokeen suju-

vuudesta vaikka kisaa varjosti

koealueilla tehdyt runsaat su-

sihavainnot. Kisa on tunnet-

tu erinomaisista palkinnois-

taan ja kokeeseen osallistui-

kin laajalta alueelta 10 suome-

najokoiraa.

Voittajaksi selviytyi lieto-

laisen Matti Keppolan omis-

tama Tamperon Nipsu tulok-

sella 78,54 saaden myös Paras

Narttu-palkinnon. Päivän pa-

ras koira oli hyvä arvosteltava.

Sillä oli rehellinen ajo. -Koi-

ra on erittäin hyvä-ääninen

ja työskenteli moitteettomas-

ti, joten Nipsu oli ykkössijoi-

tuksensa ansainnut, kommen-

toi koiran tuomarina ollut Pet-

ri Kurvinen.

Kakkossijan vei salolaisen

Jukka Vesanderin narttu Mai-

hilan Assi tuloksella 71,00.

Kolmanneksi ajoi loimaalai-

sen Tarmo Eskolan uros Savi-

tien Paddy 70,71, ollen myös

kisan palkittu Paras Uros.

Lavian seudun suurin

hirvi painoi 252 kiloa

Page 23

Page 21

1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28,29,30,31,...32