Psykologipalvelut
Minna Tarmi
Psykologian tohtori
Ajanvaraus
ja tiedustelut
050 4912 912
Vastaanotto
Huittisten Lääkäripalvelu
Karpintie 14, HUITTINEN
Psykologipalvelu BLUE ROSE
UÊ/iÀ>«ˆ>ÊUÊ/ޟ˜œ…>ÕÃ
UÊ ÀˆˆÃˆ>«ÕÊUÊ œ˜ÃՏ̜ˆ˜Ìˆ
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Silmälääkäripalvelut
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Työtarjouksia
Valokuvaamot
Ruosteenestoa
Siivous- ja kotipalvelut
Siivous- ja kotipalvelut
Rakennuspalvelut
Puutavaraliikkeitä
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
SOITA JA KYSY AIKAA.
ww
w.specsavers.fi
SILMÄLÄÄKÄRI
PALVELEE SINUA LIIKKEESSÄMME.
SPECSAVERS SASTAMALA:
Puistokatu 15, puh. 03 511 5442.
Avoinna ma-pe 9–17, la 9–14.
Katso muut Specsavers liikkeet:
Esa Vilmunen
040 962 1260
esa.vilmunen@emvsahko.!
!
AMMATTITAIDOLLA
r 4ÅILÕBTFOOVLTFU r *MNBMÅNQÕQVNQVU
r "OUFOOJKÅSKFTUFMNÅU r "5, WFSLPU
r .VSUPIÅMZUUJNFU
Huittisten rakennus-
ja toimenpideluvat
Oikaisu
Vastauksia
Jari Jaakolalle
1. Maaseututoimen hallin-
toalueilta edellytetään tule-
vaisuudessa suurempia tila-
määriä.
On kaavailtu vähintään
800 tilan kokonaisuuksia.
Kiikoinen yhdessä Koke-
mäen kanssa ei tätä vaati-
musta täytä. Sastamala-Hä-
meenkyrön alue sen sijaan
hyvinkin. Koska tämänhet-
kisellä sopimuksella on vuo-
den irtisanomisaika, oli käy-
tännön syistä oikein irtisa-
noa sopimus nyt, jotta voi-
daan neuvotella tulevasta
yhteistyöstä hyvissä ajoin.
Neuvottelukumppaneita
ei ole valittu, mutta on sel-
vää, että Sastamala luonnol-
lisimpana vaihtoehtona on
mukana.
Näin ei ollut, kun en-
simmäistä sopimusta teh-
tiin Kokemäen kanssa. Sil-
loin varsinaisia neuvotteluja
ei edes käyty silloisen Vam-
malan (nyk. osa Sastamalaa)
kanssa.
2. MTK:n paikallisyhdis-
tyksen kokouksessa asias-
ta on viime syksynä keskus-
teltu, eikä siellä vastustet-
tu neuvottelujen aloittamis-
ta myös Sastamalan kanssa.
Viljelijöiden mielipiteet
ovat tietenkin tärkeitä ja ne
otetaan huomioon päätök-
senteossa.
3. Kiikoisten Kokoomus
on hyväksynyt kunnan toi-
mintastrategian tuottaa
asukkaille palveluja tehok-
kaasti ja taloudellisesti. Ky-
syjän mainitsemiin Sasta-
malan ihannoimiin taloudel-
lisiin intresseihin emme osaa
ottaa kantaa. Se jätettäköön
Sastamalalaisille itselleen.
Todettakoon kuitenkin, että
kiikoislaisille erittäin tärkeä
asiointi/työssäkäyntisuunta
on aina ollut Sastamala.
4. On hyvä, että Jaako-
la kysyy demokratia-sanan
merkitystä. Se on vastakoh-
ta diktatuurille ja harvain-
vallalle. Demokratiassa ih-
misiä kuullaan ja he tulevat
kuulluiksi - kuten nykyään
Kiikoisissa.
5. Junien aikataulut ei-
vät ole juuri nyt tärkeitä. Sen
tiedämme, että Sastamalasta
pääsee vielä Kokemäen kaut-
ta Poriin, mutta siitä eteen-
päin Kankaanpäähän ja Par-
kanoon on vesakkoista - toi-
saalta Lavialta saattoi juna jo
mennä.
Marko Suoniemi,
kunnanhallituksen
puheenjohtaja
Matti Huhdanmäki,
kunnanvaltuuston
puheenjohtaja
Viime viikon Alueviestissä
ja Paikallissanomissa ollei-
siin kirjoituksiini viitaten
korjaisin niissä ollutta tie-
toa maaseutusihteeri Pent-
ti Mikkolan mahdollises-
ta eläkkeellejäännistä ensi
vuoden syksyllä. Keskus-
telin Pentin kanssa ja hän
kertoi, että eläkkeellejään-
ti mainittuna ajankohta-
na ei ole varmaa, eikä edes
todennäköistä. Hän kertoi
jatkavansa maaseutusih-
teerin työssä niin pitkään,
kuin mahdollista. Voimme
täällä siis vain toivoa Pen-
tille hyvää terveyttä.
Tarmo Seppä
Seloyn laajennus on Huitti-
sissa hyvä asia. Mutta miksi
Seloyn rakennuslupa vietiin
ympäristö- ja rakennuslauta-
kuntaan ? Miksi virkamies ei
antanut Seloy:lle lupaa? En-
tä miksi ympäristövaikutuk-
siltaan Loimijoelle ja naapu-
rustolle huonona asiana pi-
detyn Turun seudun veden
kemiallisen esikäsittelylai-
toksen rakennus- ja toimen-
pidelupia ei viety ao. lauta-
kuntaan, vaan luvat antoikin
virkamies?
Entä miksi aikanaan
TSV:n mekaanisen esikäsit-
telylaitoksen rakentamisesta
pidettiin katselmus ja kuul-
tiin lähialueen asukkaita, joi-
ta ei sitten selkeästi kirjalli-
sesti kuultu eikä informoitu
kemiallisen laitoksen raken-
tamista valmisteltaessa ?
Huittisten kaupungin tie-
dotuksesta saa kaupungin
internet-sivuilta avoimuut-
ta korostavan vaikutelman.
Mielestäni TSV:n kemialli-
sen laitoksen lupa-asioissa
on kuitenkin salailunmakua.
Oliko johtavan tason virka-
miesvalmistelun tehtävänä
tuoda valtuustoon hyväksyt-
täväksi työjärjestys osin kun-
tafuusioon liittyen, mutta sa-
malla luoda työjärjestys, jolla
virkamies voi myöntää kan-
salaisille ja poliittisille päät-
täjille epämieluisista hank-
keista rakennuslupia ja toi-
menpidelupia? Onko Huit-
tisissa valtaa haluttu viedä
poliittisilta vaaleissa valituil-
ta päättäjiltä ja samalla kun-
talaisilta virkamiehille?
Tasa-arvoa ja loogisuutta
huittislaiseen rakennuslupa-
puoleen kaipaa ja asioita ih-
mettelee
Risto Lauhanen,
kesähuittislainen
Yleisöltä
Maksumiehenä ilman pää
Julkisuudessa on käyty paljon
keskustelua Huittinen-Sastama-
la-Punkalaidun jätevedenpuh-
distamosta. Tämän virkamies-
ten suosima ja valmistelema jät-
tihanke on saanut Huittisissa
kansalaisten taholta paljon kri-
tiikkiä niin sen kalleudesta kuin
paikallisista haittavaikutuksis-
takin.
Yhdestä aiheesta ei olla kui-
tenkaan keskusteltu lainkaan, ja
se on julkisten ja yleishyödyllis-
ten palveluiden yhtiöittäminen.
Kaupunkien kiristyvän talou-
dellisen tilanteen kannalta näi-
den palveluiden siirto kaupun-
gin omasta kirjanpidosta uusien
yhtiöiden tileihin voi olla jossain
määrin jopa perusteltua. Toisaal-
ta, kuinka paljon näitä yhtiöittä-
misiä ja yksityistämisiä tullaan
tulevaisuudessa tekemään myös
muille toimialoille ja kuinka
mielekästä se on? Mitkä palvelut
kaupunkien tulisi – ja kannattaisi
– tulevaisuudessa edelleen hoitaa
itse ja mitkä yhtiöittää? Tämä on
tärkeä kysymys, josta tulee käydä
julkista arvokeskustelua.
Huittisissa puhdistamon yh-
tiöittämisen ongelmaksi on eri-
tyisesti koettu demokratian hä-
viäminen. Tämä pelko on pe-
rusteltu, ja esimerkkejä löytyy
niin ulkomailta (esim. Britan-
nian rautateiden yksityistämi-
sen ongelmat) kuin Suomesta-
kin. Tässä mainittakoon surulli-
sen kuuluisa Turun Seudun Vesi
Oy, jonka tekopohjavesihanket-
ta vastustetaan laajasti yli puo-
lue- ja maakuntarajojen. Sen
omistavat Turun kaupunki sekä
useat lähiseudun osakaskunnat.
Omistajat, siis viime kädessä
veronmaksajat, ovat kuitenkin
valtuutettuineen täysin voimat-
Kolmannen sektori
lähisuhdeväkivallan ennaltaeh
Sellon Prismassa Ibrahim Shku-
pollin tekemä joukkosurma on ai-
heellisesti nostanut keskusteluun
kysymyksen mahdollisuudes-
ta karkottaa maasta nykyistä hel-
pommin rikokseen syyllistyneitä
ulkomaalaisia. Karkottamispäätös
tehdään aina kokonaisharkinnan
perusteella, johon vaikuttaa!teh-
tyjen rikosten vakavuuden lisäksi
kyseisen henkilön elämäntilanne
Suomessa. Kokonaisharkinta on
tarpeen jatkossakin, mutta! kar-
kottamisen kynnystä on perustel-
tua madaltaa. Suomessa oleskelu-
luvalla asuvalta ulkomaalaiselta
on perusteltua odottaa maan la-
kien kunnioittamista ja noudat-
tamista.
Rangaistusten ja karkotusmää-
räysten lisäksi keskustelua on käy-
tävä myös siitä, miten lähisuhde-
väkivaltaa voitaisiin nykyistä pa-
remmin ennaltaehkäistä. Sh-
kupollin tekemät murhat ovat
järkyttävyydessään ainutlaatuisia
ja toivottavasti jäävätkin sellai-
seksi. Sitä vastoin lähisuhdeväki-
valta ei ole Suomessa sen parem-
min valtaväestön kuin maahan-
muuttajienkaan keskuudessa har-
vinaista, vaan valitettavan yleistä.
Tarve erilaisille turvakodeille on
ollut jatkuvasti kasvussa.
Yhteiskunnan ei ole helppo
puuttua lähisuhdeväkivaltaan,
koska alistetussa asemassa olevan
perheenjäsenen on hyvin vaikeaa
ottaa yhteyttä viranomaisiin. Po-
liisin puheille menemistä välte-
tään viimeiseen asti.!Yhteyden-
ottokynnys on vieläkin suurem-
pi niille ulkomaalaistaustaisille
naisille ja lapsille, jotka ovat tul-
leet maahan pakolaisina tai tur-
vapaikanhakijoina. He eivät ole
omassa maassaan oppineet luot-
tamaan viranomaisiin. Juuri tä-
män vuoksi esimerkiksi kunnia-
väkivalta on!todellisuudessa pal-
jon suurempi!ongelma kuin vi-
rallisista tilastoista on luettavissa.
Lähisuhdeväkivallan ennalta-
ehkäisyssä voivat parhaiten aut-
taa ne tahot, joihin yhteydenot-
tokynnys on mahdollisimman
matala. Useimmiten ne ovat kol-
1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28