Basic HTML Version
14
Keskiviikko toukokuun 30. 2012
•
Minna Isotalo
Kirjapäivien aikaan tulee ku-
luneeksi vuosi Suomalaisen
kirjan museon avaamises-
ta yleisölle. Kyselimme yk-
sivuotiaan kuulumisia Puks-
taavin johtaja
Leena Aalto-
selta
.
1
Mitä kirjan museolle
kuuluu nyt?
Ensimmäinen toimintavuosi
on kulunut pääosin iloisissa,
onnellisissa ja jopa ylpeilyn
merkeissä. Mutta toki haas-
teitakin on ollut.
Mukavinta on ollut tavat-
toman positiivinen palau-
te. Näyttelyä ja tapahtumia
on kehuttu helposti lähes-
tyttäviksi. Kävijöitä on ollut
ympäri Suomea, iloksemme
myös ulkomaalaisia museo-
vieraita.
Pukstaavi on mun paras
kaveri” (4-vuotias), ”En ole
tiennyt, että museo voi olla
näin ihana” (nuori nainen)
ja ”Voiko meillä Sastamalas-
sa olla tällainen?” (vanhem-
pi mies) ovat kommentteja,
jotka ovat jääneet lähtemät-
tömästi mieleen.
Pian yksi vuotta täyttäväl-
lä Pukstaavilla on runsaas-
ti ystäviä. Toki kriittistä pa-
lautettakin on saatu, ja sitä
myös tarvitaan, jotta toimin-
taa voidaan kehittää nimen-
omaan asiakasnäkökulmasta.
Kävijöitähän varten Pukstaa-
vi on ensisijaisesti tehty.
2
Millaisia tavoitteita
museolle asetettiin ja
miten ne ovat toteutuneet?
Päämääränämme oli tehdä
Pukstaavista valtakunnalli-
nen, yleissivistävä sekä tie-
teen ja taiteen saavutuksia
kansantajuisesti ja innosta-
vasti esittelevä erikoismu-
seo ja toiminnallinen kes-
kus. Halusimme tehdä nä-
kyväksi sen, miten keskei-
nen rooli kirjoilla on ollut
ja on edelleen suomalaisessa
yhteiskunnassa ja tavallisten
ihmisten arjessa.
Saamamme palaute osoit-
taa, että tavoite olla kaikki-
en yhteinen ja yleissivistä-
vä museo on toteutumassa.
Pukstaavi on innostanut kai-
kenikäisiä. Ensimmäisen toi-
mintavuoden kävijämääräta-
voitteeksi asetettu 20 000 tul-
laan saavuttamaan.
Olemme käynnistäneet
aktiivista yhteistyötä se-
kä paikallisten että valta-
kunnallisten tahojen kanssa.
Yhteistyö on käynnistynyt
muun muassa Sastamalan
Opiston, nuorisovaltuuston,
koulujen ja varhaiskasvatuk-
sen lisäksi erityisryhmien ja
vanhus- ja vammaispalvelu-
jen sekä kirjaston kanssa.
3
Onko vuoden aikana
tullut vastaan erityisiä
haasteita, joihin pyritään jat-
kossa vastaamaan? Miltä tu-
levaisuus näyttää juuri nyt?
Pukstaavilla on tärkeä teh-
tävä Sastamalan kaupun-
gin tunnettuuden edistäjänä.
Pukstaavi on keskeinen val-
takunnallinen toimija kirja-
pääkaupunki Sastamalassa,
kun tavoitellaan Sastamalan
pääsyä Unescon nimeämäksi
Maailman kirjapääkaupun-
giksi vuonna 2017. On suu-
renmoista, että kaupunki on
määrätietoisesti kehittämäs-
sä Pukstaavin ja Herra Hak-
karaisen talon ympärille kir-
jakorttelia.
Sastamalan seudun Mu-
seo siirtyi kaupungilta Puks-
taavia hallinnoivan Suomen
kirjainstituutin säätiön hal-
lintaan vuoden 2012 alussa.
Tavoitteena on, että saam-
me mahdollisuuden kehit-
tää myös Sastamalan seu-
dun Museosta kaupungin yl-
peyden aiheen.
Pukstaavi tarjoaa hy-
vät puitteet kaupunkilaisten
olohuoneeksi, levähtämisen
ja virkistäytymisen paikak-
si. Kahvila- ja tilavuokraus-
toiminta laajentaa mahdolli-
suuksiamme. Toivomme, et-
tä ihmiset löytävä edullisen
vuosikortin, joka mahdol-
listaa poikkeamisen Puks-
taavissa aina sopivan hetken
tullen.
Suuri toiveeni on, et-
tä museokentän toiminnan
merkitystä ja tehtäviä ym-
märretään ja arvostetaan pa-
remmin. Suurin rikkautem-
me ja voimavaramme on yh-
teinen kulttuuriperintö, kie-
li ja itsenäinen valtio, jonka
olemassa olo on myös oma-
kielisen kirjallisuuden an-
siota. Ymmärtämällä men-
neisyyttä luomme perustaa
nykyhetken tulkitsemiselle,
luovuudelle ja innovaatioille
ja paremman tulevaisuuden
rakentamiselle.
Olen vakuuttunut, että
Pukstaavin toimintaedelly-
tysten turvaaminen hyödyt-
tää kaupunkiamme ja maa-
tamme, antaa mahdollisuu-
den olla osaltaan edistämäs-
sä sivistystä, hyvinvointia ja
menestystä. Kirjakulttuurin
ja lukemisen edistämistyö
on sijoitus Suomen tulevai-
suuteen.
Vuoden vanha
Mitä kuuluu, Pukstaavi?
▶
Viime kirjapäivien aikaan ovensa avannut Suomalaisen kirjan museo
pyrkii kaupunkilaisten olohuoneeksi.
Kirjan tarinan voi
kokea kaikin aistein
Pukstaavissa suomalaisen kirjan vaiheisiin voi tutustua oivaltavasti ja elämyksellisesti. Kuva: Pukstaavi.
"Pukstaavin kynnys on saatava niin matalaksi,
että museoihin ja kirjakulttuuriin myös en-
nakkoluuloisesti suhtautuvat henkilöt saadaan
astumaan sisään ja antamaan itselleen mahdol-
lisuus kokea jotain uutta", toteaa Pukstaavin
johtaja Leena Aaltonen. Kuva: Pukstaavi
•
Minna Isotalo
Suomalaisen kirjan muse-
ossa vierailevan huomio
kiinnittyy nopeasti katon-
rajassa kulkevaan pienois-
junaan. Kiskoilla matkaa-
vat muun muassa Outolan
Tatu, Pupu Tupuna, Porsas
Urhea, Kiljusen Mökö, Tir-
littan, Illusia ja Uppo-Nal-
le. Hieman etäänpää kor-
viin kantautuu runojaan
lausuvan
Heli Laaksosen
ääni, ja pian näyttelytilaa
haravoiva katse jää kiinni
kirjarovion loimotukseen.
Pukstaavissa pääsee
käyttämään kaikkia ais-
teja tutustuessaan suo-
malaisen kirjan histo-
riaan, ja kirjan tarinan
kertominen nojaa vah-
vasti elämyksellisyyteen.
Näyttelyssä on interiöö-
rejä, pienoismalleja, mul-
timediasovelluksia, valo-
ja videokuvaa, äänimai-
semia, installaatioita ja
taideteoksia.
Pukstaavin päänäyt-
tely kertoo suomalaisen
kirjan tarinaa ensimmäi-
sistä painetuista kirjoista
aina sähköiseen kirjaan
asti. Hyvä yleiskuva kir-
jan historiasta ja merki-
tyksestä muodostuu vain
näyttelyn antia silmäile-
mällä, toisaalta lisätieto
on saavutettavissa usein
yhdellä kosketusnäytön
hipaisulla.
Moniin näyttelyn esi-
neisiin saa koskea, ja esi-
merkiksi lastenkirjalli-
suuteen voi ottaa kontak-
tia ryömimällä jättimäisen
satuja sisältävän kirjan lä-
pi. ”Tarkoitus on kannus-
taa ihmisiä interaktiivi-
suuteen. Pukstaavi pitää
sisällään monia yllätyksiä,
jotka etsivä kyllä löytää”,
Suomen Kirjainstituutin
suunnittelija
Minna Hon-
kalo
toteaa.
Pukstaavissa riittää tutkittavaa. Moderni näyttelytoteutus his-
toriallisessa apteekkari Bäckmanin talossa muodostaa upean ko-
konaisuuden.