Basic HTML Version
13
Keskiviikko kesäkuun 20. 2012
Satakunnan laulu
alkuperäisessä
muodossaan
Kauas missä katse kantaa yli peltojen,
missä kaartaa taivon rantaa salo sininen,
siellä Satakunnan kansa
tyynnä kyntää aurallansa maata isien.
Virtaa läpi vainioiden Kokemäen vuo.
Suurten selkäin, korpisoiden mailta tullen tuo,
koskin kuohuu, tulvoaapi,
kansan mieltä kasvattaapi, uutta voimaa luo.
Täällä muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies,
luonnon voitto loitsuvoimin, synnyt syvät ties.
Kotipelto kasvun kantoi,
raatajalle onnen antoi lämmin kotilies.
Vaan kun vaipui sortoon kansa Satakunnan maan,
niinkuin karhu korjustansa vihan vimmassaan
kansa sorron ikeen alta nousi,
vaati vainoojalta vanhaa vapauttaan.
Vielä Satakunnan mailla miehet vakaiset
tuntee esi-isäin lailla luonnon tuottehet.
Hallan soista karkoitellen rauhan töihin
taltutellen kosket kuohuiset.
Koska Suomen viljelystä uhkaa sorron yö,
häätämään käy hävitystä täällä kansan työ.
Nousee Satakunnan kansa,
entisellä voimallansa karhun kämmen lyö.
Karhun kämmen löi
jo 100 vuotta sitten
▶
Satakunnan laulu kirjoitettiin Huittisissa ja e itettiin
ensimmäisen kerran juhannuspäivänä Länsi-Suomen opistolla.
•
Marianna Langenoja
Oli juhannuspäivä Huittisissa
vuonna 1912. Länsi-Suomen
opisto vietti 20-vuotisjuhli-
aan jo toista päivää. Oppilais-
ta koottu kuoro oli keräänty-
nyt monipäisen yleisön eteen
esittääkseen johtajattarensa
Aino Voipion
sanoittaman
ja Rauman seminaarin leh-
tori
Aksel Törnuddin
sävel-
tämän laulun. Oppilaat olivat
harjoitelleet esiintymistään
koko talven.
Kun kuoroa johtava opet-
taja
V. Väinölä
antoi merkin
aloittaa, ilmoille kajahtivat
ensikertaa ne sävelet, jotka
satakuntalaiset tuntevat yhä.
”Kauas missä katse kantaa…”
Sen enempää kuulijat
kuin esiintyjätkään eivät
osanneet arvata, että laulus-
ta tulisi Satakunnan maa-
kuntalaulu, mutta vaikut-
tavana esitystä pidettiin jo
tuolloin.
Huittinen
inspiraation
lähteenä
Vielä 100 vuotta myöhem-
minkin voimme todeta, et-
tä Aino Voipio on onnis-
tunut kiteyttämään maa-
kunnan hengen ajattomas-
ti kuuteen säkeistöön. Kuten
Tapani Mikola
pohtii Län-
si-Suomen opiston historii-
kissa, karjalaistytöllä oli sil-
mää tajuta satakuntalaisen
maiseman tyypillisyys ja sa-
takuntalainen henki kenties
paremmin kuin kenelläkään
maakunnassa syntyneellä ja
kasvaneella.
Tarina kertoo, että Sata-
kunnan laulu syntyi Länsi-
Suomen opiston toisessa ker-
roksessa, silloisessa Aino Voi-
pion asuinhuoneessa. Voipion
työpöytä sijaitsi ikkunan edes-
sä, josta näkyivät maisemat jo-
elle, pelloille ja metsiin. Voi-
daan siis hyvällä syyllä väittää,
että huittislainen maalaismai-
sema toimi maakuntalaulun
inspiraation lähteenä.
Kuudesta
säkeistöstä
kolmeen
Kauas missä katse kantaa va-
littiin Satakunnan virallisek-
si maakuntalauluksi vuon-
na 1948. Muitakin ehdok-
kaita oli, muun muassa
Os-
kar Merikannon
säveltämä
ja
Kustaa Killisen
sanoitta-
ma Satakunnan maakunta-
laulu vuodelta 1897.
Voipion ja Tönuddin
kappale ei saavuttanut ny-
kyistä asemaansa nopeas-
ti. Laulun säkeistöjen so-
veliaisuudesta ja oikein-
laulannasta käytiin kiistoja.
Nykyisin kappaleesta laule-
taan pääosin kolme säkeis-
töä.
Tarinan mukaan Aino Voipio katseli ulos tästä Länsi-Suomen opiston toisen kerroksen ikkunasta kirjoittaessaan Satakunnan laulua. Tuolloin maisemassa näkyi enemmän peltoa.
Aino Voipio
■
Länsi-Suomen opiston johtajatar vuosina 1907-
1915
■
Kirjoitti Satakunnan laulun sanat 29-vuotiaana
Huittisissa.
■
Asui opistolla toimiessaan koulun johtajattarena.
■
On sanoittanut myös Itä-Hämeen laulun.
■
Teki useita kirjoja kasvatuksesta ja lapsipyskologias-
ta. Kirjoitti myös kaunokirjallisuutta.
■
Sai kouluneuvoksen arvon vuonna 1943.
■
Syntyi Viipurissa 1883 ja kuoli Helsingissä 1975.
Maakuntalaulut ammentavat
kansallisromantiikasta
•
Marianna Langenoja
Satakunnan laulun lyriikoita
voidaan pitää ajalleen mel-
ko tyypillisinä. 1800-luvulla
nationalismi nousi vahvasti
Suomessa, ja sen myötä tai-
teilijoiden töissä alkoi näkyä
kansallisromanttisia piirtei-
tä. Tuolloin oma kulttuuri ja
identiteetti koettiin tärkeik-
si. Taiteessa kuvattiin usein
luontoa ja kansanelämää.
Maamme historian kuului-
simpien taiteilijoiden kuten
Albert Edefeltin
,
Jean Sibe-
liuksen
ja
Elias Lönnrotin
työt edustavat juuri kyseistä
tyylisuuntaa.
Maakuntalaulujen teke-
miseen innotti Maamme-
laulun ensiesitys vuonna
1848. Ensimmäinen maa-
kuntalaulu eli Savolaisen
laulu valmistui vain neljä
vuotta Maamme-laulun jäl-
keen. Kansallisromantiikka
jatkui 1900-luvun alkupuo-
lelle saakka ja näkyy myös
Aino Voipion
lyriikoissa.
Samoista lähtökodista pon-
nistavat muutkin maakun-
talaulut.