Basic HTML Version
7
Keskiviikko heinäkuun 18. 2012
KOKEMÄKI (Riste, koulun piha-alue, Praasu)
12.00
Tilaisuuden avaus
12.00
Lasten onkikilpailu
12.00
Moottorivenekulkueet
Huittisiin
ja Ali-Ketolaan lähtevät
12.00
ensimmäinen
Mantansaaren
retki
starttaa. 3 venettä,
kuhunkin 4-5hlöä, viimeinen
paluu Mantalta lähtee 15.00
12.00
Melontaan tutustumista
Teljän ladun johdolla
(HUOM! Praasun saunarannassa)
12.00-15.00
Lasten ohjelmateltta
(Satutuokiot, kasvomaalausta,
ongintaa)
12.00-20.00
Mantansaari
avoinna vierailijoille
14.30
Teljän Ladun
pelastautumisnäytös
16.00
Yhteislaulutilaisuus
kaupunginjohtaja Markus
Ojakosken johdolla
Makkaraa ja muurinpohjalettuja
myynnissä!
Jokipäivään voi ottaa varaslähdön jo 20.7.
perjantai-iltana alkaen klo 19.00, kun kalaharrasta-
jat järjestävät
uistelukilpailut
vankilan rannassa.
Os. maksu 20€/venekunta. Palkinnot jaetaan
aina-
kin kuntien välillä ja suurimmasta kalasta.
Kokemäenjoki on maakunnan helmi
KOKEMÄENJOKI-PÄIVÄ LA 21.7.
Euroopan unioni
Euroopan aluekehitysrahasto
LISÄTIETOJA
Eila Törmä - Huittinen 044 560 4203
Piia Palmgren - Kokemäki 040 678 9365
www.huittinen.fi
www.kokemaki.fi
www.palvelevahuittinen.fi
Päivät
K
O
K
E
M
Ä
E
N
J
O
K
I
HUITTINEN (WanhanWPK:n ranta)
11.00
Tilaisuuden avaus
11.00-13.00
Lasten kalastuskisa
, kaikki
osallistujat palkitaan, maksuton,
järjestäjä Huittisten Kalakerho
12.00-14.00
Satakunnan pelastuslaitoksen
turvallisuusneuvontaa
ja
vesistökalustoesittelyä
13.00
Kuntakisa
melonnassa,
”Huittisten Hullut vs.
Kokemäen kovikset”
14.00
SUP-melontakilpailu
14.00
Lähtö Freetime Factoryn
melontaretkelle
Huittisista
Kokemäelle (Ilmoittautuminen
Isto Toola 0400 354 344)
Huittisten jokitaxi
liikennöi Huittinen-Riste välillä
(ennakkotilaukset Vesa Jalonen 040 755 0392).
Wanhassa Pappilassa
tarjolla Joki-menu
(avoinna klo 10.-20.00).
WanhaWPK ja Ilonan maalaispuoti
palvelevat
niin veneilijöitä kuin muitakin jokitapahtuman
kävijöitä.
Pitsipirtti
on vierailijoille avoinna Kokemäenjoki-
päivänä.
Kokemäenjoki-päivä tarjoaa mahdollisuuksia päästä itse kokeilemaan tai
näkemään erilaista jokeen liittyvää toimintaa ja viihtymään joen äärellä!
Voit myös lähteä joelle ihan vain nauttimaan maisemista ja lukuisista kohteista,
joita löytyy aina kesäkahviloista Puurijärvi-Isosuon kansallispuistoon.
Joella tavataan!
Kokemäenjoki-päivien esiselvityshanke on osa verkostoidu Porin seudulla-hanketta.
+8,77,1(1 .DXSSLDVNDWX $YRLQQD
ODXDQWDLVLQ VXOM
Puh. (02) 560 1040
Laatua edullisemmin
Keittiöt rungot koottuina ja kesän aikanakin todella nopein toimituksin. Ilmainen keittiöiden mittaus- ja suunnittelupalvelu.
Tarjoukset koskevat khh- ja keittiökalustekokonaisuuksia ostosumman
ylittäessä 2900€ ja on voimassa 30.6.-24.7.2012. tehtyihin tilauksiin.
+ allas keittiöön tai kodinhoitohuoneeseen
-50%
HANA
KAUPAN
PÄÄLLE
Valitse edut vapaasti
varastomalleistamme!
ZZZ NHLWWL|MlWWL À
Tuulen viemää Kulovedellä
▶
Karkun Samoojat elvytti vanhan harrastuksen ja
päätti viettää kesän pullein purjein.
Karkun Samoojien ryhmät ovat päässeet kokeilemaan vesillä liikkumista Vii-
kinkien tapaan. ”Kulovedellä ei paljon tule vastaan muita purjeveneitä”, par-
tionjohtaja Markku Ylisipola sanoo. Kuva: Karkun Samoojat
•
Marianna Langenoja
”Partiolaiset ovat olleet to-
della innoissaan”,
Aila Kas-
ki
Karkun Samoojista heh-
kuttaa. Samoojat sai täksi
kesäksi purjeveneen vesille,
kun lippukunnan partion-
johtajat ja purjehduskonka-
rit
Lauri Salminen
ja
Mark-
ku Ylisipola
päättivät elvyt-
tää vuosia tauolla olleen Sa-
moojien harrastuksen.
Purjevene on alunperin
neljän vammalalaisen isän
lahja lapsilleen. Lasten kas-
vettua vene luovutettiin par-
tiolaisten käyttöön. Se jäi
kuitenkin lepäämään ran-
nalle vuosiksi, kunnes tänä
kesänä se jälleen päästettiin
Kuloveden aalloille. Myös
lapset ovat päässeet kokei-
lemaan purjehdusta. Mark-
ku Ylisipolan mukaan eten-
kin tytöt ovat lähteneet vesil-
le rohkeasti.
Vastaisen tuulen
puolelle
Markku Ylisipola teki jo
kuusivuotiaana ensimmäi-
sen purjeveneensä. Siitä
lähtien hän on antautunut
tuulen vietäväksi, eikä har-
rastus kyllästytä vieläkään.
Lauri Salminen sen sijaan
on entinen armeijan laivas-
ton pappi.
”Purjehduksessa parasta
on tuulen mukana kulkemi-
nen. Kyse on luonnonvoimi-
sta. Ei tarvita fossiilisia polt-
toaineita”, Markku Ylisipo-
la tunnelmoi. Hänen mie-
lestään purjehdus on myös
helppoa. ”Onhan se tuhan-
sia vuosia vanha laji, jota
harjoittivat jo Kolumbus ja
Viikingit.”
”Pidän myös melomises-
ta, mutta esimerkiksi vas-
tatuuleen menen mieluum-
min purjeveneellä”, Ylisipola
sanoo. Hänen ohjeensa pur-
jehdusta harjoitteleville on-
kin, että täytyy oppia purjeh-
timaan vastaisen tuulen puo-
lelle. Jos sen taidon hallitsee,
pääsee juuri sinne, minne
haluaa. ”Purjehduksen pe-
rusteissa harjoitellaan tuu-
len suunnan tunnistamis-
ta ja opetellaan, miten pur-
je käännetään.”
Hakkuita mahdollisuus lisätä
Lounais-Suomen metsissä
▶
Puuston määrä ja kasvu ovat lisääntyneet.
Metsiä voitaisiin hakata puolitoista kertaa enemmän.
•
Alueviesti
Puuston määrä on lisäänty-
nyt 6 prosenttia ja kasvu 9
prosenttia neljässä vuodes-
sa Lounais-Suomessa. Tie-
dot käyvät ilmi Metsäntut-
kimuslaitoksen valtakunnan
metsien inventoinnista.
Suomen metsäkeskuksen
Lounais-Suomen alueyksi-
kön alueella Varsinais-Suo-
messa ja Satakunnassa on
metsämaata noin miljoona
hehtaaria. Puuta on nyt 150
kuutiometriä metsämaan
hehtaarilla. Eniten on lisään-
tynyt hieskoivun ja männyn
tilavuus. ”Merkillepantavaa
on myös se, että metsämaal-
la on puuta hehtaarilla soil-
la enemmän kuin kangas-
mailla. Tämä johtuu siitä, et-
tä suometsiä ei ole juurikaan
uudistettu, vaan niistä valta-
osa on varttuneita kasvatus-
metsiä”, metsätietopäällikkö
Tapio Nummi
sanoo.
Yli satavuotiaat
metsät vähentyneet
Alle satavuotiaat metsät ovat
lisääntyneet ja sitä vanhem-
mat vähentyneet. Metsien
uudistaminen on nopeutu-
nut, koska aukeita aloja löy-
tyi inventoinnissa selvästi
aiempaa vähemmän. Tukki-
puun osuus on säilynyt en-
nallaan 35 prosentissa, mut-
ta kuitupuun osuus on li-
sääntynyt hukkapuun kus-
tannuksella.
Met s i en runkopuun
kasvu on lisääntynyt ja se
on vuodessa 6,6 miljoo-
naa kuutiota eli keskimää-
rin 6,6 kuutiota hehtaarilla.
Kasvu on lisääntynyt eni-
ten männyllä. Lisääntynyt
puusto ja kasvu mahdol-
listavat myös aiempaa suu-
remmat hakkuut. Metsän-
tutkimuslaitoksen arvion
mukaan metsistä voitaisiin
hakata kestävästi 5,2 mil-
joona kuutiota ainespuu-
ta ja lisäksi 1,5 miljoonaa
kuutiota energiapuuta. To-
teutuneet hakkuut ovat ol-
leet ainespuulla 3,2 ja ener-
giapuulla 1,4 miljoonaa
kuutiota. Hakkuita on si-
ten mahdollista lisätä noin
puolitoistakertaisiksi.