Basic HTML Version
16
Keskiviikko elokuun 1. 2012
•
Hannu Virtanen
Satakunnan ja Pirkanmaan
alueella on kuluneen kesän
aikana aloitettu hiirihaukko-
jen satelliittiseuranta, jonka
tavoitteena on tutkia erityi-
sesti reviiriä pitävien emo-
lintujen alueiden käyttöä se-
kä saalistusalueiden jakau-
tumista pesäpaikan ympä-
ristöön.
”Kesän mittaan seuran-
taan on onnistuttu ottamaan
kaksi hiirihaukkaa, joiden
reviirit sijoittuvat Huittis-
ten-Kokemäen alueelle sekä
Pirkanmaan puolelle Noki-
an-Sastamalan raja-alueelle”,
kertoo tutkimuskoordinaat-
tori
Asko Ijäs
.
”Pyynnit on toteutettu
käyttäen atrappina täytettyä,
mekanisoitua huuhkajaa.
Pyynneistä ovat vas-
tanneet kokemä-
kiset pitkän lin-
jan petolintu-
harrastajat
Jouko Kivelä
ja
Hanna Tuo-
minen
.”
Huittisten Tomppa
Huittisissa kesäkuun puoli-
välissä merkityn, Tompaksi
ristityn koiraslinnun liikku-
misesta pesäpaikkansa ym-
päristössä onkin jo kulunei-
den viikkojen aikana ehdit-
ty saada runsaasti arvokas-
ta tietoa.
”Tähän mennessä saatujen
paikannusten perusteella
Tompan on havaittu
käyneen saalista-
massa enimmil-
lään 2,5 ki-
lometrin
päässä pesäpaikastaan”, Ijäs
kertoo.
”Hiirihaukan pesimäkau-
si on kuitenkin vielä kesken.
Paikannustietoja on olemas-
sa vasta muutaman viikon
pituiselta ajanjaksolta, min-
kä vuoksi linnun saalistus-
alueet tulevat todennäköi-
sesti vielä kasvamaan ennen
pesimäkauden päättymistä.”
Jo merkittyjen lintu-
jen lisäksi satelliittiseuran-
taan pyritään kuluvan ke-
sän aikana ottamaan vielä
kolmas hiirihaukka, mikä-
li pyyntiyritykset etenevät
suunnitellusti.
Petolinnut
herkkä lajiryhmä
Hiirihaukkojen satelliittiseu-
ranta liittyy Euroopan alue-
kehitysrahaston sekä yk-
sityisten tuulivoima-alan
toimijoiden rahoittamaan
Luontotietoa tuulivoimatuo-
tannon suunnitteluun Sata-
kunnassa -hankkeeseen, jo-
ka toteutetaan Turun yliopis-
ton Merenkulkualan koulu-
tus- ja tutkimuskeskuksella
vuosina 2010-2013.
”Tutkimushankkeen ta-
voitteena on yleisen luon-
totiedon kerääminen erityi-
sesti tuulivoiman lisäraken-
tamista ja sen luontovaiku-
tusten arviointia silmällä
pitäen.”
Tuulivoimahankkeiden
kannalta erityisesti petolin-
tuja pidetään mahdollis-
ten vaikutusten kan-
nalta herkkänä la-
jiryhmänä, kos-
ka ne pyrkivät
pesimäpaik-
kansa valin-
nassa välttämään säännölli-
sessä ihmistoiminnassa ole-
via alueita.
”Lisäksi useat jo rakenne-
tuilla tuulivoima-alueilla ha-
vaitut päiväpetolintujen tör-
mäystapaukset ovat herättä-
neet voimakasta keskustelua
tuulivoimaloiden petolin-
nuille aiheuttamista törmä-
ysriskeistä sekä mahdolli-
sista keinoista tuulivoima-
loiden petolinnuille aiheut-
tamien törmäystapausten
ehkäisemiseksi.”
Paikannustiedot
eivät vielä julkisia
Ijäksen mukaan ekologisen
perustiedon ohella satelliitti-
seurantatietoa voidaan osal-
taan hyödyntää myös uusien
tuulivoima-alueiden linnus-
tovaikutusten arvioinnissa
pyrittäessä arvioimaan tuu-
livoimaloiden paikallisille
hiirihaukoille aiheuttamien
vaikutusten suuruutta.
Hi ir ihaukkojen ohel -
la satelliittiseurantaa on
suunniteltu myös Satakun-
nan alueella pesiville me-
rikotkille. Aikuisten meri-
kotkien pyydystämisyrityk-
sissä ei kuitenkaan ole vielä
onnistuttu.
Tompan sekä muiden lä-
hettimillä merkittyjen hii-
rihaukkojen edesottamuk-
sista on tarkoitus raportoi-
da säännöllisesti vielä myö-
hemmin syksyllä niiden
aloitettua muuttomatkansa.
”Pesimäkauden aikaan lä-
hettimien paikannustieto-
ja ei sen sijaan suojelusyis-
tä laiteta julkisesti nähtävil-
le, millä halutaan välttää yli-
määräistä häirintää lintujen
pesimäpaikkojen ympäris-
tössä”, Ijäs sanoo.
•
Alueviesti
Riistanhoitomaksun vuonna 2011
maksoi 312 000 metsästäjää. Määrä
on ollut hienoisessa kasvussa. Vuo-
sittain noin joka neljäs metsästä-
jä pitää välivuoden. Vuonna 2011
metsästämässä kävi 234 000 henki-
löä, joista pienriistaa tavoitteli 206
000 ja hirvieläimiä 125 000 henkilöä.
140 000 metsästäjää tavoitteli metsä-
kanalintuja ja 109 000 vesilintuja.
Kaikkiaan 161 000 metsästäjää
sai jotain pienriistaa saaliiksi. Use-
ampi kuin joka kolmas pienriistaa
metsästäneistä sai saaliiksi ainakin
yhden teeren ja lähes yhtä moni si-
nisorsan. Metsäjäniksiä tai pyitä sai
saaliiksi joka neljäs metsästäjä. Il-
man saalista jäi pienriistaa yrittä-
neistä metsästäjistä noin joka vii-
des.
Lukumääräisesti eniten saa-
tiin saaliiksi sinisorsia, sepel-
kyyhkyjä ja teeriä. Vesilintuja
ammuttiin yhteensä noin puo-
li miljoonaa, näistä yli puolet
oli sinisorsia. Määrä oli pysynyt
edellisvuosien tasolla. Sinisorsia
ammuttiin 258 500, taveja 126
200, telkkiä 50 300 ja haapanoi-
ta 33 700. Sepelkyyhkyjä ammut-
tiin 239 800 yksilöä.
Metsäkanalintujen
saalismäärät kasvoivat
Metsäkanalintujen saalismäärät
kasvoivat huomattavasti vuonna
2011 edellisvuosien ennätykselli-
sen pienistä luvuista. Teerisaalis oli
242 900, pyysaalis 117 400, metso-
saalis 73 100 ja riekkosaalis 61 700
lintua.
Nisäkkäistä eniten pyydettiin
metsäjäniksiä, yhteensä 182 300
yksilöä. Supikoiria pyydettiin 169
800, rusakkoja 71 700, kettuja 52
700 ja minkkejä 48 600 yksilöä.
Vuonna 2011 kaadettiin 58 400 hir-
veä, 21 500 valkohäntäpeuraa ja 2
700 metsäkaurista.
Hirvi on ylivoimaisesti mer-
kittävin saaliseläin taloudellisesti.
Koko riistasaaliin laskennallinen
lihantuotto oli runsaat 10 miljoo-
naa kiloa, josta hirven osuus oli 7,9
miljoonaa ja muiden hirvieläinten
1,0 miljoonaa kiloa. Koko riistasaa-
liin laskennallinen arvo oli noin 80
miljoonaa euroa. Siitä hirvieläinten
osuus oli 52,5 miljoonaa euroa.
Tiedot perustuvat Riista- ja ka-
latalouden tutkimuslaitoksen teke-
mään Metsästys 2011 -tilastojulkai-
suun. Tiedot kerättiin metsästäjiltä
postikyselyllä vuoden 2012 alussa.
Otantaan valitusta 5 400 metsästä-
jästä 73 prosenttia vastasi kyselyyn.
Tuulivoima ja linnut
Hiirihaukat satelliittiseurannassa
Satakunnan ja Pirkanmaan alueella
▶
Tutkimushanke kerää tietoa erityisesti tuulivoiman lisärakentamista ja sen luontovaikutusten
arviointia varten.
Hanna Tuominen irottaa taidolla hiirihaukan ver-
kosta, jolla lintu saatiin kiinni palvelemaan tutki-
mushanketta.
Hiirihaukkakoiras Tompan reviiri sijoittuu Huittisten ja Kokemäen alueille.
Mouhijärven
Kankarijärven
vedenkorkeus
mietintämyssyssä
Metsästys 2011
Neljännesmiljoona suomalaista
käy metsällä vuosittain
▶
Eniten saaliiksi saatiin sinisorsia, sepelkyyhkyjä ja teeriä.
Hirvi on ylivoimaisesti merkittävin saaliseläin taloudellisesti.
•
Hannu Virtanen
Mouhijärvellä sijaitsevan
Kankarijärven vedenpin-
nan korkeuteen voi tul-
la muutoksia. Asiaan on
mahdollisuus myös vai-
kuttaa, sillä järven veden-
korkeutta ja muita vesis-
töön liittyviä asioita pui-
daan yleisötilaisuudessa
Mouhijärven yhteiskou-
lun salissa 17. elokuuta.
Tilaisuudessa keskustel-
laan muun muassa Kan-
karintiellä olevan Karpa-
listonojan rummun mah-
dollisesta vaikutuksesta
vedenpinnan korkeuteen.
Tilaisuuden järjestää
Sastamalan seudun ympä-
ristönsuojeluviranomai-
nen yhdessä Pirkanmaan
ELY-keskuksen kanssa.
Järjestäjät pyytävät järven
ranta-asukkaita ja Kanka-
rijärven vesialueen osak-
kaita käymään samana
päivänä ennen tilaisuut-
ta rannassa ja miettimään
tuolloisen vedenkorkeu-
den perusteella, mikä olisi
sopiva vedenpinnan ma-
talin ja korkein taso.
Kankarijärveä koskeva
yleisötilaisuus alkaa kel-
lo 16.