Basic HTML Version
11
Keskiviikko elokuun 8. 2012
Mouhijärven Vanhakirk-
ko on purettu jo vuon-
na 1858, nykyisen tiilikir-
kon valmistuessa. Kirkon
perustukset on vieläkin
nähtävissä Vanhankir-
kon hautausmaan keskel-
lä. Jäljellä ovat myös hau-
takarmit ja kellotapuli, jo-
ka nykyisin toimii kesä-
kappelina.
Torstaina 16. elokuuta
Mouhijärven kappeliseu-
rakunnan Kivet puhuvat
-tapahtumassa pureudu-
taan Vanhankirkon his-
toriaan Raimo Vasaran
opastuksella. Tapahtuma
hautausmaalla alkaa kel-
lo 18. Illan päätteeksi ai-
kuistyön työryhmä tarjo-
aa kahvit.
•
Minna Isotalo
Kolmemetriseksi venähtä-
nyt jättiputki vaaleine, suu-
rine kukintoineen ja paksui-
ne varsineen on kieltämättä
komea kasvi. Tätä mieltä oli-
vat varmasti ne lukuisat suo-
malaisetkin, jotka vielä pari-
kymmentä vuotta sitten ri-
pottelivat tuon kaukasialai-
sen kaunottaren siemeniä
puutarhoihinsa.
Vaan moni kakku päältä
kaunis, sittemmin pihojen
koristuksesta on tullut rie-
sa, joka kilpailukykynsä ja
sitkeytensä ansioista valtaa
luonnossa nopeasti elintilaa
tukahduttaen muun kasvil-
lisuuden. Suomessa jättiput-
ki onkin luokiteltu erityisen
haitalliseksi vieraslajiksi.
Paitsi nopea leviämään,
on kyseinen puutarhakarku-
lainen myös vaikea tuhotta-
va. Mikä siis neuvoksi: niitto,
peitto, kitkeminen vai myr-
kytys?
Hipaisustakin
palovamma
Eri keinoja jättiputken ja
muidenkin vieraslajien tor-
juntaan kokeiltiin käytän-
nössä Sastamalan Karkussa
torstaina 2. elokuuta. Kar-
kun kotijoukkojen sihteeri
Eveliina Asikaisen
ja Ahl-
manin maaseutuoppilaitok-
sen
Kati Hinkkasen
vetä-
mä noin viisitoistahenki-
nen talkooporukka kokoon-
tui Maakunnantiellä
Marjut
Sahari-Anttilan
ja
Kimmo
Anttilan
omakotitalon piha-
maalla.
”Olemme taistelleet jätti-
putkia vastaan jo yksitoista
vuotta. Hirmuisen sitkeitä
ovat ja kovia siementämään”,
Sahari-Anttila huokaa. ”Ja
vaarallisia myös”, Anttila li-
sää ja esittelee sääressään
olevaa, noin viiden sentti-
metrin pituista palovammaa.
Jättiputket erittävät nes-
tettä, joka auringonvalon
kanssa reagoidessaan syn-
nyttää iholle kivuliaita, palo-
vamman kaltaisia rakkuloi-
ta. ”Niitin jättiputkea sortsit
jalassa, ja kosketus kasviin
oli vain pelkkä hipaisu, mut-
ta sekin riitti jättämään ken-
tien pysyvän jäljen. Onneksi
suomalainen mies oppii ker-
rasta”, Anttila sanoo ja oikoo
pitkiä housunpunttejaan.
Hapeton
pimeys tappaa
siemenkodat
Anttilan puheet saavat muut-
kin tarkistamaan suojavarus-
tustansa ennen torjuntatöi-
hin ryhtymistä. Pian junara-
dan läheisyydessä sijaitsevan
penkereen valloittaneet jätti-
putket saavat kyytiä. Viikate
heiluu ja putket napsahtele-
vat poikki. Sitten koko rinne
peitetään paksulla muovi-
peitteellä, jonka reunat kai-
vetaan tiukasti maan sisälle.
Kati Hinkkasen mukaan
jättiputki on ärsyttävä otus,
joka ei koskaan taltu pelkän
viikatteen avulla. Kukinto
voi jatkaa kukkimista ja sie-
menet kypsymistä vielä sen-
kin jälkeen, kun varsi on kat-
kaistu. Myöskään kasvin juu-
rakko ei niitosta hätkähdä.
”Niittäminen ja muovil-
la peittäminen ovat yhdes-
sä hyvä konsti, sillä hapet-
tomassa ja pimeässä tilassa
maanalaiset siemenpankit
ja juuretkin tuhoutuvat. To-
sin jättiputkiesiintymä täy-
tyy pitää peitettynä ainakin
kaksi kesää”, Eveliina Asikai-
nen selvittää.
Yli puolimetriä korke-
an jättiputken maanalaisiin
osiin myrkky ei aina tehoa
toivotulla tavalla, sen sijaan
pienempien kasvien kohdal-
la niitolla ja myrkytyksellä-
kin on saatu tuloksia aikaan.
”Niittämisen jälkeen kukin-
not kerätään pois. Parin vii-
kon päästä kun putket ovat
kehittäneet uusia lehtiä, ne
myrkytetään. Myrkky imey-
tyy lehtien kautta juureen as-
ti ja tappaa sen”, Hinkkanen
neuvoo.
Asiantuntijoiden mu-
kaan huolimaton puutar-
hajätteen käsittely on osal-
taan vaikuttanut jättiput-
ken leviämiseen. Kasvin
osat kannattaa siis joko
polttaa tai mädätyttää muo-
vipussissa ennen kompos-
tointia. Mikäli hävittämi-
nen ei kotikonstein onnis-
tu, voi pienet määrät laittaa
hyvin pakattuna sekajättee-
seen ja suuremmat määrät
kiikuttaa jätesäkeissä jäte-
asemalle.
Jättiputki on vaarallinen
puutarhakarkulainen
▶
Karkussa talkoiltiin vieraslajien torjunnan merkeissä. Alle puolimetrisiin
jättiputkiin puree myrkky, suuremmat kannattaa tukahduttaa muovilla.
Hämeen 4H-piirin, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Ahlmanin maaseutuoppilaitoksen vieraslajiprojekti rantautui jättiputken torjun-
tatalkoiden myötä myös Sastamalaan. Leena Olvio, Pekka Koivumäki ja Satu Simula olivat talkoissa hakemassa oppia ja käytännön
kokemusta. Eveliina Asikainen ja Kati Hinkkanen olivat vetovastuussa.
Jättiputket ovat komeita mutta kiusallisia tulok-
kaita Suomen luonnossa. Tämä yli kolmemetrinen
yksilö kukki karkkulaisen Petri Lempiäisen pihas-
sa. Luonnostamme löytyy myös kotimaisia suuria
ukonputkia, kuten Oulun läänin eteläpuolella rau-
hoitettu väinönputki, johon jättiputkea ei pidä se-
koittaa.
Kimmo Anttilalla on
sääressään palovamma
muistutuksena jättiput-
ken vaarallisuudesta.
■
Jättiputket kuuluvut sarjakukkaisiin kasveihin (Apia-
ceae), kuten Suomen luontoon kuuluvat koiranput-
ki, karhunputki, väinönputki, tavallinen ukonputki.
Sukulaiskasveja ovat myös porkkana ja palsternak-
ka. Kaikilla sarjakukkaisilla lajeilla on samantapainen
kukinto ja paalujuuri.
■
Yleensä jättiputken tunnistaa varren punaruskeista
laikuista sekä ”väkäsistä”. Jättiputken lehdet, kukin-
not ja varsi ovat huomattavasti suurempia kuin mui-
den sarjakukkaisten lajien. Jättiputken lehdet ovat ra-
parperimaiset ja ne peittävät usein maan.
■
Jättiputkia esiintyy useissa elinympäristöissä ku-
ten pelloilla, metsissä ja rannoilla. Parhailla kasvu-
paikoilla ne muodostavat laajoja kasvustoja, ”jättiput-
kimetsiä”, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden ja
alkuperäisen eläimistön.
■
Jättiputki on levinnyt Aasiasta useisiin Euroopan
maihin ja Pohjois-Amerikkaan.
■
Niittäminen yhdistettynä joko esiintymän peittämi-
seen tai myrkyttämiseen tuhoaa jättiputket parhaiten.
Myrkytystä ei saa tehdä alueella, jolla liikkuu lapsia
tai eläimiä, eikä myöskään vesistöjen läheisyydessä.
Muista riittävä suojavarustus!
Lähde: www.ymparisto.fi
Jättiputkitietoa
KATSO LISÄÄ KUVIA!
www.alueviesti.fi
Puistokatu 14, SASTAMALA www.tiimari.fi
Avoinna ark. 9-18 la 9-14
Kulmalukkokansio A4
Vihko A4/80
1,99
3,99
Piristystä koulupäivään!
One colour -sarja
2,99
Kirjoitus-
setti
3,99
Penaali
Meiltä
löydät myös
kivat uutuussarjat
koulutielle, mm.
chococat, ice
hockey, monster
power ja Robin!
www.sastamala.fi
Keskustan korttelin 17 asemakaavan
muutosehdotus
Sastamalan kaupunginhallitus on kokouksessaan
25.6.2012 § 220 hyväksynyt Keskustan korttelin 17 osan
asemakaavanmuutoksen A027/2011 22.3.2012 päivätyn
ehdotuksen mukaisena.
Häijään korttelin 219 asemakaavan-
muutos ja asemakaavanlaajennus
Sastamalan kaupunginhallitus on kokouksessaan
25.6.2012 § 221 hyväksynyt Häijään korttelin 219 ase-
makaavanmuutoksen ja asemakaavanlaajennuksen
A024/2010 8.3.2012 päivätyn ja 15.6.2012 tarkistetun
ehdotuksen mukaisena.
Kaupunginhallituksen päätökset ovat lainvoimaisia.
Sastamalassa 1. elokuuta 2012
KAUPUNGINHALLITUS
Seuratalon ympäristön asema-
kaavanmuutos
Sastamalan kaupunginvaltuusto on kokoukses-
saan 18.6.2012 § 50 hyväksynyt Seuratalon ympäris-
tön asemakaavanmuutoksen 15.12.2011 päivätyn ja
16.12.2011, 20.12.2011 ja 16.5.2012 tarkistetun ehdo-
tuksen AA 169/2006 mukaisena.
Kaupunginvaltuuston päätös on lainvoimainen.
Sastamalassa 31.7.2012
KAUPUNGINHALLITUS
Kiikan uimahallin aukioloajat
14.8.2012 alkaen
Ma
tilaukset
Ti
14.00 - 21.00
Ke
14.00 - 19.30
To
14.00 - 21.00
Aamu-uinti (ei saunaa) 6.30 - 8.00
Pe
14.00 - 21.00
La
13.00 - 18.00
Su
13.00 - 18.00
Käyntimaksu 3,50 €
Lapset, eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet, työttömät
ja invalidit 2 €
Katso tarkemmat hinta- ja tapahtumatiedot osoittees-
ta www.sastamalankaupunki.fi/palvelut/liikunta. Lisä-
tietoja p. 040 712 8197
Liikuntapalvelut
Sastamalan Lämpö Oy:n kauko-
lämpökatkos
Kaukolämmönjakelu keskeytyy
ke 15.8.2012 klo 21.00
alkaen
ja arvioidaan päättyvän
to 16.8.2012 klo 7.00
mennessä.
Lämpökatkos vaikuttaa koko kaukolämpö-
verkostoon.
Lämpökatkos johtuu verkostossa ja voimalaitoksessa
tehtävistä huoltotöistä.
Pahoittelemme häiriötä.
Jari Viitanen, Kaukolämpöinsinööri
puh. 040-159 2719
Kivet puhuvat
Mouhijärven
Vanhallakirkolla