4
Keskiviikko elokuun 15. 2012
Pääkirjoitus 15.8.2012
ALUESÄÄ
Lavia
Kiikoinen
Sastamala
Punkalaidun
Säkylä
Köyliö
Huittinen
Kokemäki
Lavia
Kiikoinen
Sastamala
Punkalaidun
Säkylä
Köyliö
Huittinen
Kokemäki
Lavia
Kiikoinen
Sastamala
Punkalaidun
Säkylä
Köyliö
Huittinen
Kokemäki
Lavia
Kiikoinen
Sastamala
Punkalaidun
Säkylä
Köyliö
Huittinen
Kokemäki
5:21
21:44
5:24
21:41
5:27
21:38
5:29
21:35
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
+18
+17
+18
+17
+17
+18
+17
+13
+16
+16
+15
+18
+18
+17
+18
+18
+19
+18
+18
+18
+18
+17
+17
+18
3
3
3
1
Kemiran yt-menettely
alkoi maanantaina
▶
Henkilöstön mukaan Kemiran työvoima Suomessa
uhkaa todellisuudessa vähetä yli 300 henkilöllä.
•
Hannu Virtanen
Kemiran henkilöstöryhmien kes-
keiset tavoitteet maanantaina al-
kaneissa yt-neuvotteluissa ovat
suorien irtisanomisten mini-
moiminen sekä riittävien tuki-
pakettien saaminen irtisanotta-
ville. Ne myös kyseenalaistavat
toimintojen ulkoistamisen. Hen-
kilöstön mielestä Kemiran sanee-
raussuunnitelma on rajusti ylimi-
toitettu.
Ryhmien edustajien mukaan
yhtiön ilmoittama henkilöstön
vähennys on Suomen osalta lii-
an pieni. Lukuun ei ole lasket-
tu määräaikaisia työsuhteita. To-
dellisuudessa Kemiran työvoi-
ma Suomessa uhkaa vähetä yli
300 henkilöllä, kun yhtiö on il-
moittanut henkilöstön vähene-
vän 260:llä.
Kemiran työntekijöiden ja toi-
mihenkilöiden edustajat ovat yh-
dessä arvioineet tilannetta ja val-
mistautuneet yt-neuvotteluihin.
Henkilöstöryhmät eivät esimer-
kiksi usko, että toimintojen ul-
koistamisella voitaisiin nostaa
yhtiön kannattavuutta, joka on
Kemiran uudelleenjärjestelyoh-
jelman keskeinen tavoite.
Useissa kemianalan yrityk-
sissä on viime vuosina palau-
tettu ulkoistettuja töitä omiksi
töiksi. Henkilöstöryhmät vaa-
tivatkin, että ulkoistamisen ta-
loudellisista tekijöistä, hyödyis-
tä ja haitoista tehdään toimi-
paikkakohtainen selvitys, jossa
huomioidaan muissa kemian-
yhtiöissä viime vuosina saadut
kokemukset.
Kemira ei ole
kriisiyhtiö
Henkilöstöryhmät painottavat li-
säksi, että Kemira ei ole kriisiyh-
tiö. Sen kaikki keskeiset tunnus-
luvut ovat kehittyneet viime vuo-
sina myönteiseen suuntaan. Yh-
tiön liiketulos on viiden vuoden
aikana ollut joka vuosi plussalla.
Viiden vuoden yhteenlaskettu lii-
ketulos on 714 miljoonaa euroa.
Kannanotossa myös maini-
taan, että tämän vuoden toinen
vuosineljännes oli yhtiössä pa-
rempi kuin viime vuoden vastaa-
va, kun viime vuodelta siivotaan
Tikkurilan osakkeiden myynti-
voitto pois. Henkilöstöryhmät
arvostelevatkin Kemiraa siitä, et-
tä se yrittää saada yhtiön tilan
näyttämään todellisuutta huo-
nommalta.
Kemiran yt-menettely kos-
kee kaikkia henkilöstöryhmiä
sen toimipaikoilla Helsingissä,
Espoossa, Oulussa, Sastamalas-
sa, Kuusankoskella, Joutsenossa,
Vaasassa ja Harjavallassa. Kemi-
ran palveluksessa oli kesäkuun
lopussa 5 181 työntekijää, joista
Suomessa oli 1 259 henkilöä.
Pörssiyhtiö ilmoitti heinäkuun
lopulla aloittavansa maailman-
laajuisen uudelleenjärjestelyoh-
jelman, johon liittyvien toimen-
piteiden toteuttaminen voi joh-
taa enintään 600 työpaikan vä-
hentämiseen maailmanlaajuisesti.
Kiikostentie 34 KIIKOINEN
Kiikostentie 34 KIIKOINEN
9,90 21,90 59,-
0,9 litran
2,7 litran
9 litran
Lappi ulkoöljymaalia:
vakiosävyt i alianpun., vanhanajanpun.,
kartanonkeltainen ja vihreä
Kiikostentie 34 Kiikoinen
puh 02 07 98 3500
8.30 -17
la 8 - 14
ENNEN SYKSYN SÄÄTÄ -
KESÄPOISTOHINTAAN!!!
Erä!
Palvelemme
”Aika sokki se on”
▶
Äetsässä neuvottelujen piirissä on 57 henkilöä,
minkä lisäksi yt-menettely vaikuttaa määräaikaisiin työntekijöihin.
•
Hannu Virtanen
”Aika sokki se on. Konsernil-
ta tuli kovat säästötavoitteet.
Tyrmistyttävää”, sanoo Kemira
Chemicalsin äetsäläinen pää-
luottamusmies
Kristo Korpela
.
”Edelliset yt-neuvottelut oli-
vat 2008, eikä täällä ole käsiä lii-
kaa. Ihan mahdottomia ne yrit-
tävät.”
Yt-menettelyn piirissä Äet-
sässä on 57 henkilöä. Lisäksi ti-
lanne koskettaa määräaikaisia
työntekijöitä. Konserni on aset-
tanut Äetsän toimipaikalle 2,7
miljoonan euron pysyvän sääs-
tötavoitteen.
”Konsernin päätavoite on
säästösumma, ei niinkään nup-
piluvun vähentäminen”, Korpe-
la toteaa.
”Ei ole kysymys siitä, etteikö
olisi töitä ja konsernilla menisi
huonosti. Siinä mielessä ei ole
rahasta kyse.”
Maanantaina alkanut yt-me-
nettely kestää kuusi viikkoa, jo-
ten aika täyttyy 24. syyskuu-
ta. Sen jälkeen työnantajalla on
velvollisuus kohtuullisessa ajas-
sa, käytännössä viikon kuluessa,
ilmoittaa ratkaisuistaan.
Korpelan mukaan seuraava
neuvottelupäivä on ylihuomi-
nen perjantai. Ensi viikolla neu-
votteluissa pidetään taukoa.
Pääluottamusmies Kristo
Korpela kummeksuu Ke-
miran toimia, kun töitä ja
rahaa konsernilla riittää.
Jotain hyvääkin
kylmässä kesässä
S
uomessa hukkui heinäkuussa ennakkotie-
tojen mukaan 19 henkilöä, kun viime vuon-
na vastaava luku oli 44. Kaiken kaikkiaan
heinäkuun loppuun mennessä hukkuneita oli 66.
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan lu-
ku lienee alhaisin koskaan. On tässä kylmässä ke-
sässä siis jotain hyvääkin.
Tiedätkö tai luuletko tietäväsi, miltä hukkumi-
nen näyttää? Aikaisemmin olisin vastannut kyl-
lä, mutta käsitykseni asiasta muuttui luettuani
rannikkovartioston entisen pintapelastajan kir-
joituksen aiheesta. Hänen mukaansa hukkumis-
kuolemia jää estämättä, koska ihmiset eivät ym-
märrä, miltä hukkuminen näyttää. Kesän alussa
ihmiset Suomessakin lähettelivät ahkerasti tuota
kirjoitusta toisilleen ja Hengenpelastusliitossa ol-
tiin iloisia tiedon leviämisestä.
Kirjoituksen pointti on, että hukkuva ihminen ei
yleensä räpiköi tai huuda, vaan tosielämässä huk-
kuminen on lähes aina petollisen hiljainen tapah-
tuma. Televisiossa on toki toisin. Kirjoituksen
esimerkkitapauksessa pariskunta uiskenteli vain
metrien päässä yhdeksänvuotiaasta tyttärestään,
joka oli hukkumaisillaan, mutta vanhemmat ei-
vät tätä ymmärtäneet. Tilannetta vähän mat-
kan päästä seurannut koulutettu hengenpelas-
taja kuitenkin tajusi ja kiirehti apuun viime het-
killä. Vastaavista Suomessa tapahtuneista läheltä
piti -tapauksista kerrotaan Uimaopetus- ja Hen-
genpelastusliiton työntekijän opinnäytetyössä.
Hukkuvan ihmisen taistelu veden pinnalla kes-
tää 20–60 sekuntia ennen uppoamista, ellei apua
tule. Sen vuoksi meidän kaikkien olisi hyvä tun-
tea tunnusmerkit. Jos joku esimerkiksi putoaa ve-
teen ja kaikki näyttää olevan kunnossa, ei asias-
ta saisi olla liian varma. Vielähän on kesää, ja ui-
makelejä jäljellä.
Maija Latva
Huittisten
Hullu Mies vaihtui
Eino Leino valittiin lauantaina uudek-
si Huittisten Hulluksi Mieheksi. Leinon
valintaan vaikutti hänen aktiivisuutensa
erilaisissa järjestöissä ja ammattiliitoissa.
Mies on ollut perustamassa monia paik-
kakunnan yhdistyksiä ja toiminut myös
valtuustossa, hallituksessa ja useissa lau-
takunnissa.
Sivu 12
Juhasta tuli
Itämeri-Roope
Meribiologi ja tutkimussukeltaja Juha
Flinkman on nyt koko kansan tuntema
Itämeri-Roope. MTV3:n esittämän sarjan
myötä Roopesta on tullut merkittävä ym-
päristöasioiden kansantajuistaja. Vähem-
män tunnettu seikka lienee se, että Roope
viettää yhdessä Maija-vaimonsa kanssa pal-
jon vapaa-aikaa Karkussa.
Sivu 16
Tietotekniikan rooli
vahvistui verkostolukiossa
Sastamalan verkostolukiossa aloitti vii-
me viikolla opintonsa ensimmäinen ikä-
luokka, joka sai heti opintojensa aluk-
si kannettavat tietokoneet käyttöönsä.
Verkostolukio pääsee näin kehittämään
opetustaan ja valmistautumaan tieto- ja
viestintätekniikan käyttöön yllioppilas-
tutkinnossa.
Sivu 15