Basic HTML Version
15
Keskiviikko elokuun 22. 2012
Juuret Karjalassa
Ihalaisen suvun
tarinat ovat nyt kirjassa
▶
Karjalaissuvun vaiheet vuosisataisilla kotikonnuilla
Sakkolassa ja Pyhäjärvellä sekä myöhemmin
eri puolilla Suomea saatiin talteen kansien väliin.
•
Hannu Virtanen
Kiikkalainen
Toivo Hinkka-
nen
ja helsinkiläinen
Esko
Simonen
ovat koonneet lo-
pulta varsin mittavaksi ker-
tyneestä aineistosta kirjan
Elämää edestakaisin. Tänä
kesänä ilmestynyt teos ker-
too Ihalaisen suvun tarinaa
Karjalassa, evakkomatkoil-
la ja myöhemmin uusilla
asuinpaikoilla.
”Kirjan aineistona on su-
vun jäsenten muistitietoa.
Tarkempaa tietoa on löydet-
ty kirjeistä, päiväkirjoista,
muistiinpanoista ja myös vi-
rallisista lähteistä”, Hinkka-
nen esittelee.
”Kirjahanke sai alkunsa,
kun
Elsa
- ja
Ilmari
-serkku-
ni ennen Ilmarin kuolemaa
muistelivat heidän evakko-
matkojaan ja Ihalaisen pe-
rikunnan elämää Kataralla
1940-luvulla. Nämä heidän
yhteiset muistonsa ja myös
omat muistonsa Elsa-serkku
kirjoitti talteen kolmeen si-
nikantiseen vihkoon.”
Hinkkanen sanoo vihkoja
luettuaan todenneensa tari-
nan tarvitsevan vielä paljon
lisätietoja, jotta kirja voisi
antaa tärkeää tietoa jälkipol-
ville
Pekka
ja
Maria Ihalai-
sen
suvun elämästä. Aineis-
toa alkoikin pian kertyä lisää.
Mennyttä elävöittämään tuli
esimerkiksi runsaasti kirjei-
tä. Aluksi vaivannut tiedon-
puute sai aivan päinvastaisen
piirteen.
”Tarkoitus oli saada kir-
ja Ihalaisen suvun vaiheis-
ta kiikkalaisella paikallistie-
dolla täydennettynä. Ensin
oli puute tiedosta. Nyt olisi
aineistoa vaikka neljään kir-
jaan”, Hinkkanen toteaa.
Kirjan
kolme päälinjaa
Kirjan sisällön hän jakaa kol-
meen päälinjaan. Ensinnä-
kin kirja sisältää tietoja vii-
den karjalaisen maanvilje-
lijäsuvun jäsenten vaiheista
1700-luvulta alkaen, samoin
maatalouden ja maaseutuvä-
estön elämässä tapahtunees-
ta kehityksestä ja lähes kaik-
kien nyt elossa olevien su-
vun jäsenten siirtymisestä
maataloudesta muihin am-
matteihin.
Toisekseen kirjassa on
muistelmia Pekka ja Ma-
ria Ihalaisen perikunnan
jäsenten evakkotaipaleis-
ta vuosina 1939-1944 ja so-
peutumisesta uusiin koti-
paikkoihin.
Kolmanneksi kirja si-
sältää Kiikan Vehkakor-
ven vanhan ryhmäkylän ja
sen yhden talon, Kataran,
vaiheista noin 500 vuoden
ajalta ja tilan häviämisestä
maatilana maaseudun ra-
kennemuutoksen seurauk-
sena.
Kirjassa on 336 sivua se-
kä lähes 500 kuvaa ja karttaa.
Kirjan etukannen kartalla
on esitetty Maria Ihalaisen
kaikki evakkomatkat. Lisäk-
si etukannessa on kuva Iha-
laisen talosta Purpuassa.
Kirjaa voi tiedustella sen
kirjoittajilta, Toivo Hinkka-
selta ja Esko Simoselta.
Kyykkämestaruus Huittisiin
•
Marjo Tahvanainen
Vammalan Karjalaseura ry
järjesti perinteiset paikallis-
ten karjalaseurojen väliset
kyykkäkisat Sylvään koulun
hiekkakentällä 15. elokuuta.
Vammalan Karjalaseuran li-
säksi kilpailuun osallistui-
vat Huittisten ja Äetsän Kar-
jalaseurat. Voitto meni tä-
nä vuonna Huittisiin. Tun-
nelma oli niin kentällä kuin
kentän laidallakin hilpeä.
Hyväntuuliset joukkueet ja
kannustajat nauttivat täysin
rinnoin perinteikkäästä kar-
jalaisesta liikuntalajista.
Huittisten Karjalaisten
ansiokkaassa joukkueessa
heittivät
Aimo Äikiä
,
Yrjö
Inkinen
,
Heikki Kiiski
ja
Jorma Kuronen
. Kakkossi-
jalle nousi isäntäjoukkue eli
Vammalan Karjalaseuran
joukkue, jossa heittotaito-
jansa esittelivät
Pertti Haka-
nen
,
Kari Pakarinen
,
Oiva
Kaasalainen
sekä vuoropelit
pelanneet
Arto Vuorijärvi
ja
Jorma Tahvanainen
. Hy-
vänä kolmosena tuli Äetsän
Karjalaseura kokoonpanolla
Reino Ahvonen
,
Paavo Poh-
jolainen
,
Kalle Lehtimäki
ja
Markku Pärssinen
.
Kisan tuomarina toimi
tarkkasilmäinen Katri Paju-
nen Vammalasta.
Kyykkä on vuosisatoja
vanha karjalainen peli. Ku-
kin pelaaja astuu vuorollaan
heittoneliöön ja mailaa heit-
tämällä yrittää lyödä kyykät
pois pelineliöstä mahdolli-
simman vähin heitoin.
Kyykät ovat 10 cm kor-
keita, puusta sorvattuja, reu-
noistaan pyöristettyjä lieri-
öitä.
Huittisten Karjalaseura ry:n voittoisa kyykkäjouk-
kue yhteispotretissa.
”
Nyt olisi
aineistoa vaikka
neljään kirjaan.
Toivo Hinkkanen luonnehtii Ihalaisen suvun vai-
heista kertovan kirjan olevan kädenojennus tule-
ville sukupolville.
Kalevi Jokinen ja mopo Kiikan Vehkakorven mäellä keväällä 1999. Kalevi on tulossa kokemasta kalanpyydyksiä. Taustalla näkyy Ka-
taran talo. Kuva: Toivo Hinkkanen.
Huittisten Sotilaspojat
taistelupaikoilla
Karjalankannaksella
•
Paavo Punkari
Huittisten Sotilaspojat te-
kivät jo perinteeksi tulleen
Karjalan matkan kuluvana
kesänä. Nyt olivat vuorossa
kannaksen monet taistelu-
paikat, joihin myös huittis-
laiset sotilaat osallistuivat.
Matkalle lähdettiin Huit-
tisista ja ajettiin Riihimäen
ja Lahden kautta kuuluisal-
le Salpalinjalle ja sieltä edel-
leen Rajahoviin. Sotilaspo-
jat kävivät myös Viipurissa
ja Ihantalassa, jossa pysäh-
dyttiin Ihantalan ankarien
taisteluiden muistomerkille.
Ihantalan taistelut tulivat tu-
tuiksi myös monille huittis-
laisille taistelijoille.
Viipurissa vietetyn yön
jälkeen matka jatkui Johan-
neksen kautta Summaan,
jossa erityisesti huittislaiset
joutuivat ankariin taistelui-
hin. Monet nuoret huittis-
laiset kohtasivat matkansa
pään Summassa puolusta-
essaan isänmaataan. Sotilas-
pojat laskivat sinivalkoisen
seppeleen Summan taistelun
muistomerkille kaatuneiden
muistoksi. Seppeleenlaskun
jälkeen matkailijat tutustui-
vat Summan kenttähautaus-
maahan.
Summasta matka jatkui
seuraavana päivänä Viipu-
rin kautta kohti kotimaata
ja Huittista. Viipurissa py-
sähdyttiin hetkekesi jo aikai-
semmilta matkoilta tutuksi
tulleeisiin maisemiin.
Matkan johtjaana toimi
Huittisten Sotilaspoikien
johtaja
Matti Lähteenmäki
ja verrattomina oppaina lii-
kennöitsijä
Ossi Niinimä-
ki
sekä sotilaspoika
Uuno
Kulmala
, joka hallitsee Kar-
jalankannaksella ja Vienan
Karjalassa käytyjen taistelui-
den taustat.
Huittisten Sotilaspojat olivat mukana laskemassa
seppelettä Summan taistelussa kaatuneiden muis-
tomerkille. Myös moni nuori huittislainen kohtasi
matkansa pään kyseisessä taistelussa isänmaataan
puolustaessaan.