Basic HTML Version
16
Keskiviikko syyskuun 26. 2012
•
Maija Latva
Vammalassa vuodesta 1959
vuoteen 1999 toimineen, pi-
detyn ja arvostetun lääkä-
ri
Lauri Kanteleen
tyttären-
poika
Selim El Allam
on ny-
kyään tuttu näky kaupungin
katukuvassa, vaikka isovan-
hemmat muuttivatkin Vam-
malasta Hämeenlinnaan jo
vuonna 2004.
23 -vuotias nuori mies
muistaa hyvin lapsuuten-
sa Vammalan: Kaalisaaressa
hän pelasi jalkapalloa ja El-
livuoressa käytiin laskette-
lemassa. ”Muistan myös il-
masto-olosuhteet, jotka kiel-
tämättä ovat huonommat
Suomessa kuin kotimaassani
Marokossa”, hän naurahtaa.
Selimin äiti
Lenita
muut-
ti Vammalasta Marokkoon
vuonna 1985. Finnmatkoil-
la työskennellyt Lenita tapa-
si työmatkallaan Las Palma-
sissa marokkolaisen
Jawad
El Allamin
, joka oli myös
työmatkalla. Pari ihastui, ra-
kastui ja pian vietettiinkin jo
häitä. Lenita on asunut Ma-
rokossa nyt 27 vuotta.
Laura pysyi
ajatuksissa
Syy Selimin nykyiseen Sas-
tamalassa viihtymiseen ei
ole kuitenkaan mukavat lap-
suusmuistot, vaan nuori nai-
nen nimeltä
Laura Tuomis-
to
, johon Selim tutustui jo
viitisen vuotta sitten perhe-
tuttavien välityksellä vierail-
lessaan vanhempiensa kans-
sa Suomessa. ”Olimme mo-
lemmat kovasti ihastuneita
toisiimme ja pidimme yh-
teyttäkin jonkin aikaa palat-
tuani takaisin Marokkoon.
Teini-ikäisten kaukosuhde ei
kuitenkaan toiminut, vaik-
ka en minä Lauraa missään
vaiheessa unohtanut”, Selim
myöntää.
Puoliksi
suomalainen
Selim on pienestä pitäen ol-
lut kiinnostunut äitinsä kult-
tuurista ja kotimaasta ja äi-
din puolelta on myös tullut
oppi suomalaisesta sisusta
ja päättäväisyydestä. Jo pik-
kupoikana Selim päättikin,
että hakeutuu Suomen ar-
meijaan. Parasta aikaa nuori
mies suorittaa asepalvelusta
Parolannummella. Sotilasar-
voltaan Selim on alikersantti.
”Olen ylpeä siitä, että olen
puoliksi suomalainen. Sii-
tä kertoo myös tatuointini”,
Selim sanoo ja näyttää seläs-
sään olevaa Suomen leijonaa.
Molempien
ehdoilla
Lapsuutensa ja nuoruuten-
sa Casablancassa asunut Se-
lim opiskeli ennen armei-
jaan menoa kolmisen vuotta
Barcelonassa elokuvan tuo-
tantoa. ”Lauran tultua uu-
delleen elämääni monet tu-
levaisuudensuunnitelmat
ovat menneet uusiksi ja ny-
kyään suunnittelemme asi-
oita yhdessä, molempien
ehdoilla. Suomen kielen ai-
oin ainakin opetella kunnol-
la”, hän suunnittelee.
Kulttuurieroja
Selimin mielestä suomalai-
set ihmiset ovat introvertte-
jä verrattuna marokkolaisiin.
”Suomalaiset ovat kuitenkin
myös paljon suvaitsevaisem-
pia kuin marokkolaiset”, hän
lisää. Eroja näissä kahdessa
kulttuurissa on muutenkin
paljon niin Lauran kuin Seli-
minkin mielestä. ”Yksi huo-
no asia Suomessa on suhtau-
tuminen muslimeihin. Toi-
sin kuin täällä luullaan, esi-
merkiksi naisten oikeudet
ovat Marokossa melkein sa-
mat kuin Suomessa, riippu-
en toki sosiaaliluokasta. Se
taas on Suomessa parem-
min, että nuoret ovat paljon
itsenäisempiä kuin Marokos-
sa”, Selim pohtii. ”Sanahark-
kaa meille tulee joskus siitä,
kummassa maassa jokin asia
hoidetaan paremmin. Aina
tulemme kuitenkin siihen
tulokseen, että molemmissa
maissa on omat hyvät ja huo-
not puolensa”, Laura jatkaa.
Nuoripari myöntää, että
armeija-aika on ollut hanka-
laa aikaa parisuhteelle, mut-
ta onneksi sitä kestää vain ai-
kansa. Tulevaisuudesta Lau-
ra tai Selim eivät osaa vielä
sanoa muuta, kuin että ha-
luaisivat suunnitella sitä yh-
dessä. ”Vaikka tunnustam-
mekin eri uskontoja, niin
elämänarvomme ja elämän-
tyylimme ovat samanlaisia”,
Laura tiivistää Selimin nyö-
kytellessä vieressä.
Tunteet
Teini-iän ihastus kasvoi rakkaudeksi
▶
”Sanaharkkaa meille tulee joskus siitä, kummassa maassa jokin asia hoidetaan paremmin.
Aina tulemme kuitenkin siihen tulokseen, että molemmissa maissa on omat hyvät ja huonot puolensa.”
Laura Tuomisto ja Selim Al Allam kokevat elämänarvonsa samanlaisiksi, vaikka tulevatkin erilaisista kulttuureista.
Selim El Allam on aina ollut kiinnostunut äitinsä kotimaasta ja hän päätti jo
pikkupoikana hakea asepalvelukseen Suomen armeijaan. Ylpeydestä suoma-
laisiin sukujuuriin kertoo myös nuoren miehen tatuointi.
”
En minä Lauraa missään
vaiheessa unohtanut