Basic HTML Version
2
Keskiviikko syyskuun 26. 2012
YRITTÄJÄ
VIESTIN KUSTANTAA
Kustannusliike Aluelehdet Oy
Puh. 010 229 0400. Päätoimittaja: Maija Latva
Keskeisimpiä kysymyksiä, joita seuraavalla valtuustokaudella
kaikissa kunnissa ratkaistaan, on palveluiden tuottaminen. Mitä
kunnallisia palveluita tarvitaan – ja kuka ne tuottaa.
Keskustelun peruslinja on selvä. Kansanedustaja Anna Kon-
tula arvioi joskus oikeiston ja vasemmiston eron kunnallispoli-
tiikassa olevan yksinkertainen: ”Oikeisto haluaa yksityistää pal-
velut ja vasemmisto tuottaa kaiken mahdollisen kunnan omana
työnä. Kumpikin täysin riippumatta siitä, mikä kulloisessakin ti-
lanteessa on järkevää.”
Näin usein onkin. Pahinta on, että poliitikot sateenkaaren kai-
kissa väreissä keskittyvät kiistelemään siitä, miten palvelut tuote-
taan. Paljon tärkeämpi kysymys, mitä palveluita tarvitaan, jää kä-
sittelemättä. Säästöjä ei synny yksin sillä, että palveluiden tuotta-
ja muuttuu. On uskallettava kysyä: ”Mihin meillä on varaa?” Ja
mitä todella tarvitaan.
Vähintään yhtä tärkeää on muistaa, ettei palvelun laatukaan
aina siitä riipu, tuotetaanko se palvelu yksityisesti vai julkisesti.
Samat hyvin koulutetut, ahkerat ja osaavat työntekijät palvelui-
ta tuottavat niin kunnissa kuin yrityksissäkin. Suomalainen laa-
dukas terveydenhoito voi luottaa suomalaiseen osaamiseen, hy-
viin hoitajiin ja lääkäreihin niin yksityisellä kuin kunnallisella-
kin puolella.
Miksi sillä, kuka palvelut tuottaa, sitten on merkitystä? Kos-
ka usein yksityisyrittäjät tuottavat palvelun joustavammin. Usein
palvelu kannattaa tuottaa lähellä eikä keskittää suuriin yksiköihin,
kuten julkisella sektorilla nyt ollaan tekemässä. Yrittäjät ovat tääl-
lä – lähellä asiakkaitaan. Kuntien on uskallettava ja osattava käyt-
tää meidän osaamistamme. Eivät ne muuten selviä.
Tyypillisin vastaväite yksityisten palveluiden käyttöön tulee
suoraan osakeyhtiölaista. Sen mukaan ”yhtiön toiminnan tarkoi-
tuksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Näin onkin. Mut-
ta tuleekin olla. Yhtiö ei kuitenkaan ole sama asia kuin yrittä-
jä. Yrittäjä on ihminen, ajatteleva ja tunteva olento. Hänen ensi-
sijainen ja ainoa tavoitteensa ei ole voiton tuottaminen. Tärkein-
tä meille kaikille on yleensä tehdä työmme hyvin, olla hyödyksi
lähimmäisillemme.
Me yrittäjät, toisin kuin kuntayhtymät ja kasvottomat suuret
organsiaatiot, ajattelemme itse. Me tunnemme asiakkaamme – ja
usein jopa pidämme heistä. Yrittäjälle asiakas on usein kuningas.
Myös kuntalainen voisi olla – jos päättäjät tämän ymmärtävät.
Samuli Suonpää.
puheenjohtaja,
Vammalan Yrittäjät ry
Palveluita –
yrittäjävetoisesti
ja läheltä
Elävät seutukaupungit
Kuuntelin Tampereella Elävä kaupunkikeskusta ry:n
seminaarissa englantilaisen kaupunkiarkkitehdin Ter-
ry Davenportin ajatuksia kaupunkien kehittämisestä.
Hän etsi vastausta kysymykseen, miten kaupungista ja
sen keskustasta tehdään elinvoimainen. Keskustaan ei
pidä vain heitellä rakennuksia sinne tänne. Kaupungin
oma historia, kulttuuri ja rakenne täytyy ottaa huomi-
oon suunnittelussa. Keskustassa täytyy olla vaihtelua,
kaupungin ihmisryhmien täytyy näkyä ja heille pitää
olla tilaa. Meidän ei tule rakentaa vanhusten kortte-
leita, opiskelijoiden kortteleita tai maahanmuuttajien
kortteleita. Keskusta näkyy kaupungin käyntikorttina
24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa.
Parhaimmillaan kaupunkikeskusta muodostaa
asukkailleen, siellä asioiville ja työskenteleville palve-
lualustan monipuolisella yritystoiminnalla ja julkisil-
la palveluilla. Mitä monipuolisempi on kauppojen va-
likoima, sitä parempi on vetovoima. Kauppojen oheen
tarvitaan asuntoja, työpaikkoja, palveluita, kahviloi-
ta, ravintoloita ja muita paikkoja ihmisten kohtaamis-
ta varten. Olemassa olevan vanhan rakennuskannan
hyödyntäminen ja säilyttäminen on hyvin tärkeää, uu-
distaminen tulee tehdä vanhan ehdoilla. Suomessa on
loistavia esimerkkejä kunnostetuista vanhoista teol-
lisuuskiinteistöistä, jotka ovat saaneet uuden elämän
uudenlaisten palvelujen ja elinkeinojen kotina. Eläväs-
sä kaupungissa tulee olla elämää ja tapahtumia, jotka
kiinnostavat ihmisiä.
Maaseutukaupungissa Huittisissa me mietimme
myös kylien roolia ja asemaa. Muutokset asukkaiden
ostokäyttäytymisessä, parantuneet, nopeutuneet yh-
teydet ovat johtaneet suuriin muutoksiin kylien elä-
mässä. Pariisin muoti on muutamassa kuukaudessa
Huhtamossa. Kaupunki itse pitää kyliä tärkeänä, mut-
ta sopeuttaa palvelurakennettaan asukkaiden käyttäy-
tymisen mukaan. Kauppa- ja pankkipalvelut ovat lä-
hes tyystin loppuneet kyliltä, liiketaloudellisesti kan-
nattamatonta toimintaa ei yrittäjä voi ylläpitää. Kylis-
sä on kuitenkin edelleenkin vahvaa elinvoimaa. Tästä
ovat esimerkkinä meillä yli kymmenen kyläyhdistystä,
joiden toiminta näyttää olevan virkistymässä. Ihmiset
haluavat ja tarvitsevat yhteisöllisyyttä, yhdessä oloa ja
kohtaamista. On selkeästi näkyvissä työnjako kaupun-
kikeskustan ja kylien välillä.
Kylissä on vahvaa raaka-ainetuotantoa, sikaloita, ka-
naloita ja viljavainioita. Kylillä on korjaamoita, metal-
lipajoja ja maansiirtoyrityksiä. Kylillä on paljon kesä-
koteja, joihin palaavat kesälomaansa viettämään myös
poismuuttaneet huittislaiset. Vahvat kylät ja niiden
asukkaat turvaavat keskustan elinvoimaa.
Kun kylien asukkaat ikääntyvät, osa haluaa muuttaa
keskustan lähipalvelujen äärelle. Keskustaan tarvitaan
seniorikoteja, mutta tarvitaan myös monipuolisia hy-
vinvointi- ja hoivapalveluja.
Miten käy seutukaupunkien?
Maaseutumaiset kaupungit, joita myös seutukaupun-
geiksi kutsutaan, etsivät omaa profiiliaan isojen kau-
punkien välimaastoissa. Näen näiden kaupunkien tu-
levaisuuden riippuvan useammasta asiasta: miten yri-
tyskanta kehittyy, miten hyvin kaupungit huomioivat
päätöksenteossaan yritysten tarpeet, miten kaupun-
git pystyvät kehittämään palvelurakennettaan ja löytä-
mään omaperäisiä uusia toimintamalleja, taloudelli-
sesti ja tehokkaasti.
Suomessa valmistellaan parhaillaan uusia ohjelmia,
sekä kansallisia että EU:n uutta ohjelmakautta varten.
Metropolialueen lisäksi 10 suurinta kaupunkia val-
mistelevat omia ohjelmiaan. Meidän seutukaupunki-
en; Sastamalan, Huittisten ja Kokemäen on tiivistettä-
vä yhteistyötä ja lisättävä edunvalvontaa, jotta saamme
oman osuutemme erilaisista kehitysvaroista. Meillä on
erittäin vahva pk-yrityskanta, jonka varassa nämä kau-
pungit ovat kehittyneet. Jokaisen kaupungin on kehi-
tettävä omia vahvuuksiian, tietysti myös uutta etsien.
Edunvalvonta onnistuu mielestäni vain, jos yri-
tyselämä, yrittäjäyhdistykset ja kaupungit tekevät si-
tä yhdessä, rinta rinnan.
Eila Törmä
elinkeinojohtaja,
Huittisten kaupunki
Työtä ja omaa elämää nuorille
Yrittäjät ottivat vuosi sitten Seinäjoen
liittokokouksessa selkein sanoin kan-
taa keinoihin, joilla nuorten syrjäyty-
mistä voitaisiin estää. Lähtökohtam-
me oli ja on edelleen, että työn kautta
voidaan nuorille luoda polku ammatin
oppimiseen ja oman elämän rakenta-
miseen.
Olemme kuluneen vuoden aikana
monesti esittäneet konkreettisia pk-
yritysten resurssit ja talouden realitee-
tit huomioon ottavia keinoja, joilla jä-
senkuntamme voisi tarjota työpaikkoja
koulutusta vailla oleville nuorille. Esit-
tämiämme keinoja on sekä kehuttu et-
tä arvosteltu ja moitittu. Arvostelijoil-
la ei kuitenkaan ole ollut esittää parem-
pia vaihtoehtoja.
Nuorten syrjäytymisen vaarat on
laajasti tunnistettu, ja on myös tun-
nustettu niiden yhteiskunnan kannal-
ta muodostamat todella vakavat riskit.
Maan hallitus on puuttunut asiaan ja
ensi vuoden alussa käynnistyvä nuor-
ten yhteiskuntatakuu pyrkii osaltaan
pureutumaan tähän ongelmaan. Näyt-
tää kuitenkin siltä, että yhteiskuntata-
kuu keskittyy ensisijaisesti budjettiva-
rojen jakamiseen, eikä se tue juuri lain-
kaan uusien työpaikkojen syntymistä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinis-
tö on myös ollut nuorten asiassa aktii-
vinen. Presidentin asettaman työryh-
män julkaisema opas ”Ihan tavallisia
asioita” on todella erinomainen koos-
te arjen pienistä teoista, joilla jokainen
voi omalta osaltaan tukea ympäristön-
sä hyvinvointia. Ei tarvitse kuin katsoa
hiukan tarkemmin ja pidempään ym-
pärilleen, niin oivaltaa juuri tällaisten
pienten asioiden tärkeyden ja tarpeen.
Kummastuttaakin se julkinen kyy-
nisyyden ja nälvinnän määrä, joka työ-
ryhmän julkaisua kohtaan on esitetty.
Medioista löytyy toinen toistaan naii-
vimpia ja kyynisempiä kommentteja,
mutta ei kuitenkaan esitetä mitään pa-
rempaa tilalle. Kyynisyys ja nälvintä ei-
vät vie tätä maata eteenpäin.
Poimin yhden esimerkin työryh-
män ehdotuksista, joka hyvin vastaa
järjestömme arvoja:
”Vastuuyritys: Työpaikka voi olla
tulevaisuuden avain. Työnantaja, palk-
kaa nuori töihin, jos suinkin voit. Yri-
tä edistää kaikin laillisin keinoin nuo-
ren työllistymistä. Työelämään tutustu-
minen ei ala, jos se ei ensin ala jostain.”
Saman asian nosti esille presidentti
Niinistö kommentoidessaan ajankoh-
taista syrjäytymiskeskustelua maakun-
tamatkallaan Iisalmessa viime tiistaina.
Presidentti vetosi yrittäjiin, jotta nämä
palkkaisivat nuoria töihin.
Me yrittäjät arvostamme sitä, että
tasavallan presidentti vetoaa yrityksiin
nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.
On aivan oikea havainto kohdistaa kat-
se yrityksiin, koska yrityksissä ovat ne
työt, joita tekemään nyt työn ulkopuo-
lella olevat nuoret pitää saada.
Olemme saaneet myös kansalaisilta
paljon positiivista palautetta aloitteil-
lemme luoda nuorille oppisopimus-
koulutuspaikkoja ja sitä kautta mah-
dollisuuksia työntekoon ja omaan elä-
mään. Tässä yksi niistä:
”Hei olen xxxxx kunnan etsivä nuo-
risotyöntekijä ja luin juuri yle.fi sivuilta,
että vetositte yrittäjiä ottamaan nuoria
esim oppisopimuskoulutukseen. Kiitos
siitä teille, toivon että yrittäjät lähtisivät
tähän mukaan. Olen itse etsimässä juu-
ri 16 -vuotiaalle nuorelle miehelle op-
pisopimuskoulutus paikkaa ja voin sa-
noa että vaikeeta on. Oman asiakkaa-
ni ei ole mahdollista tällä hetkellä osal-
listua toisen asteen koulutukseen. Hän
on ollut koulukiusattu, eikä uskalla täs-
tä syystä mennä koulun penkille, koska
pelkää kiusaajiaan.
Kiitos vielä, että olette tukemassa
tärkeää asiaa.”
Yrittäjyys kantaa Suomea – myös nuor-
ten asioissa!
Mikko Simolinna
puheenjohtaja
Suomen Yrittäjät