Basic HTML Version
20
Keskiviikko lokakuun 10. 2012
Työssäoppimisjakso toi työpaikan
englantilaiselle linja-autokuljettajalle
•
Alueviesti/Sataedu
Peter Spencer
muutti 3,5
vuotta sitten Suomeen Lei-
cesteristä, Englannista.
Hän kävi ensimmäistä ker-
taa Suomessa kesällä 2003.
Muutama vuosi myöhem-
min hän osti Oripäästä ta-
lon, jossa tuli usein lomail-
tua. Myöhemmin hänen te-
ki mieli muuttaa vakituisesti
asumaan rauhalliseen ym-
päristöön luonnon keskelle,
koska elämä vilkkaassa Lei-
cesterin kaupungissa oli kii-
reistä ja kuluttavaa. Pitkän
harkinnan jälkeen muut-
to toteutui pääsiäisenä 2009.
Suomalainen vaimo oli tullut
Suomeen muutama kuukau-
si aikaisemmin työn vuok-
si. Peter opiskeli suomea tä-
nä keväänä Sataedu Huitti-
sissa ja suoritti kurssiin kuu-
luneen työssäoppimisjakson
Satakunnan Liikenteellä. Pe-
ter nautti kovasti suomen
kielen opiskelusta ja työhar-
joittelusta. Hän haluaa välit-
tää suurkiitokset tästä mah-
dollisuudesta Satakunnan
Liikenteelle, Sataedulle ja
Huittisten TE- toimistolle.
Kun saavuin Suomeen
ensimmäiseksi ajattelin, että
onpa paljon metsiä ja järviä!
Mitä tiesin Suomesta en-
nakkoon?
Tiesin, että talvi
on pitkä, kylmä ja luminen.
Tiesin myös, että Suomen
väkiluku on pieni maan ko-
koon verrattuna.
Suomen kieli on
hyvin
erilainen kuin äidinkiele-
ni, hyvin monimutkainen ja
monivivahteinen.
Millainen maa Suomi ja
suomalaiset ovat?
Suomalai-
set ovat ystävällisiä ja sisuk-
kaita, oikein käytännöllisiä –
useat miehet ovat itse raken-
taneet talonsa! Suomi on itse-
näinen maa ja tiedän, kuinka
kovasti suomalaiset taistelivat
itsenäisyytensä puolesta.
Mitä yhtäläisyyksiä on
entisessä kotimaassasi ja
Suomessa?
Olen huoman-
nut, että etenkin kaupunki-
laisilla täällä on samanlai-
nen kiireinen elämäntyyli.
Naapuria ei tunneta.
Mitä eroja on entises-
sä kotimaassasi ja Suomes-
sa?
Englantilaiset ovat avoi-
mempia kuin suomalaiset.
Useat asiat on Suomessa pa-
remmin organisoitu. Esi-
merkiksi talvisin tiet aura-
taan yleensä ajallaan ja kaik-
ki toimii olosuhteista huoli-
matta. Monet englantilaiset
jättävät menemättä töihin,
jos joskus sataa lunta. Myös
kouluja suljetaan, kun ajatel-
laan, että lasten on turvalli-
sempi pysytellä kotona sil-
loin.
Mitä haluaisit tuoda ko-
timaastasi Suomeen?
Halu-
aisin kauppoihin paremmat
valikoimat mausteita, he-
delmiä ja vihanneksia. Olen
huomannut, että ainakin
isoissa marketeissa valikoi-
mat ovat parantuneet.
Mitä veisit kotimaaha-
si Suomesta?
Omassa kyläs-
sämme täällä Suomessa on
hyvä yhteishenki ja yhteisöl-
lisyyden tunne, naapurit aut-
tavat mielellään toisiaan. Tä-
män haluaisin viedä Englan-
tiin!
Miten vietät vapaa-ai-
kaasi?
Kesäaikaan pihatyöt,
etenkin ruohonleikkuu, vie-
vät suuren osan vapaa-ajas-
ta. Nautin musiikista ja seu-
raan tv:stä urheilua, etenkin
jalkapalloa. Kuntoilen myös
mielelläni.
Onko sinulla suomalai-
sia ystäviä?
Minulla on sekä
suomalaisia että ulkomaa-
laisia ystäviä. Myös vaimo-
ni perhepiiri on laaja, ja he
ovat ottaneet minut vastaan
erittäin hyvin. Se on osak-
si auttanut minua sopeutu-
maan tänne.
Mitä teit entisessä ko-
timaassasi?
Työkseni ajoin
25 vuotta kaupunkiliiken-
teen linja-autoa, express-
bussia ja tilausajoja. Pela-
sin jalkapalloa yli 20 vuot-
ta ja olin maalivahti. Soitin
myös bassokitaraa ja lauloin
omassa bändissä. Minulla
oli pieni studio kotona, jos-
sa pystyin tuottamaan mu-
siikkia. Muutaman kerran
kävimme isommilla studi-
oilla äänittämässä musiik-
kiamme. Soitimme rockia,
mutta olen musiikin suh-
teen kaikkiruokainen. Hy-
vin tehty musiikki, klassi-
nen rock tai mikä vaan pu-
huttelee ja koskettaa minua
aina!
Mitä töitä haluaisin tule-
vaisuudessa tehdä Suomes-
sa?
Haluan ajaa linja-autoa.
Se on työ, jonka osaan ja jos-
ta minulla on paljon koke-
musta.
Millaisia haaveita sinulla
on?
Haaveena on saada vaki-
tuinen työpaikka ja sitä kaut-
ta saada myös uusia ystäviä.
Haluan myös oppia puhu-
maan suomea sujuvasti.
Mitä toivoisin suomalai-
silta?
Vähän enemmän roh-
keutta. Suomalaiset usein
arastelevat puhua vieraita
kieliä, vaikka he osaavat hy-
vin. Ulkomaalaisilla ja suo-
malaisilla olisi paljon annet-
tavaa toisillemme.
Mitä haluaisit kysyä
suomalaisilta?
Kuinka kau-
an kestää tottua kylmiin tal-
viin?
Peterin TOP5 Suomessa
■
Luonto, paljon tilaa ympärillä
■
Sauna
■
Suomalainen kesäkuu
■
Suomi on turvallinen maa elää ja asua
■
Terveellinen elämäntapa ja ruoka
Alueviesti toteuttaa juttu-
sarjaa ”Maahanmuuttajan
puheenvuoro” yhdessä Sa-
taedun Huittisten toimipis-
teen kanssa. Sarjassa esitel-
lään erilaisten syiden vuok-
si kotimaistaan Suomeen
muuttaneiden henkilöiden
tarinoita, ajatuksia ja unel-
mia.
Työssäoppimis-
jaksolta työelämään!
Peter pääsi kielikurssiin
kuuluvalla kuukauden
mittaisella työssäoppis-
misjaksolla Satakunnan
Liikenteelle. Työpaikka
kuvailee, miten työssäop-
pimispaikka sopi Peteril-
le hyvin:
”suomen kielen Pe-
ter oli omaksunut jo en-
nen työssäoppimisjak-
son alkua. Jakson aikana
linja-autoalan ammatti-
termistökin tuli tutuksi.
Suomessa rahastusjärjes-
telmät ja rahdinkäsitte-
ly poikkeavat englantilai-
sista järjestelmistä, mut-
ta toisaalta autotiheys on
Suomessa paljon pienem-
pi kuin Englannissa. Van-
hemmat kuljettajat, jotka
toimivat Peterin ohjaaji-
na työssäoppimisjaksol-
la, olivat kovin tyytyväi-
siä Peterin työsuorituk-
seen sekä haluun oppia
ja omaksua uusia asioita.
Linja-auton ajaminen kä-
vi tietenkin kuin ammat-
tilaisesta ja rahastustaidot
ja linjareitit tulivat nope-
asti tutuiksi.”
Jakson päätyttyä työn-
antaja oli valmis tarjoa-
maan Peterille töitä. Nyt
hän on oman alansa työs-
sä.
Peter Spencerin mielestä suomalaiset ovat ystävälli-
siä, sisukkaita ja käytännöllisiä. ”Useat miehet ovat
jopa itse rakentaneet talonsa”, hän ihmettelee.
•
Minna Isotalo
On torstai 4. lokakuuta. Va-
semmistoliiton kunnallis-
vaaliehdokas
Reijo Lintu-
nen
on juuri saanut potkut
Kemiran Äetsän tehtaalta.
Lintunen on puurtanut
yli kolme vuosikymmentä
kemikaalitehtaalla, myötä-
elänyt työntekijöiden arkea
ja kokenut monet omistaja-
vaihdokset. ”Kapitalismi on
kovaa peliä, en silti ole kat-
kera. Vanhan loppu on uu-
den alku”, hän toteaa.
Tehtaan asioista entinen
pääluottamusmies ei puhu,
mutta hän sanoo seuraa-
vansa surullisena uutisia yt-
neuvotteluista, joita tuntuu
Suomessa riittävän miltei
joka viikolle. ”Kannan huol-
ta kaikista asuntovelallisista
pienten lasten vanhemmis-
ta, joilta vetäistään matto
jalkojen alta. Suuryritykset
tahkovat miljoonien voitto-
ja, eikä tuotantoa olla aina
edes aikeissa supistaa, mut-
ta silti väkeä potkitaan pi-
halle. Sitä minun on vaikea
sulattaa.”
Kuntalaiset
kuulolle
Köyhän työläiskodin kasva-
tin arvomaailmaan ovat vai-
kuttaneet niin oma isoisä
kuin isäkin. Huittisten kau-
punginvaltuustossa työvä-
enaatteen mies Reijo Lintu-
nen on istunut jo viisi vaa-
likautta, silti intoa yhteisten
asioiden hoitamiseen riittää
edelleen. Hän toivoo, että
kunnallinen päätöksenteko
kiinnostaisi enemmän myös
kuntalaisia.
”Valtuustoistuntojen tele-
visioinnin lopettaminen on
ollut suuri menetys huittis-
laisille, sillä vaalipuheet ovat
aina oma lukunsa, mutta ko-
kouksissa ehdokkaiden to-
dellinen luonne ja aikeet
käyvät ilmi.”
Vasemmistoliitolla on-
kin aiheen tiimoilta vetä-
mässä aloite, jossa esitetään
valtuuston kokouksista lä-
hetettäväksi elävää kuvaa
netin välityksellä. ”Jotkut
puolueet pelkäävät mois-
ta avoimuutta, mutta meil-
le se olisi hyödyksi”, Lintu-
nen toteaa.
Lisää vuokra-
asuntoja
Puolueiden välillä tuntuu
Huittisissa vallitsevan yhte-
näinen tahtotila, mitä tulee
paikallisen elinkeinoelämän
ja kaupunkikuvan kehittä-
miseen. Oikeiston ja vasem-
miston välillä on kuitenkin
arvopohjaisia eroja, Lintu-
nen huomauttaa.
Suurimmat vedenjaka-
jat liittyvät terveyspalvelui-
hin sekä vuokra-asuntotuo-
tantoon. Vasemmistoliitol-
le kunta on aina sosiaali- ja
terveyspalvelujen päätuotta-
ja. Lintusen Huittisissa ei hy-
vinvointipalveluilla tehdä bis-
nestä. ”En usko ulkoistami-
sella saavutettaviin säästöihin,
sillä suuryritysten hinnoitte-
lu on oma politiikan lajin-
sa. Hintalappu nousee takuu-
varmasti kolmen ensimmäi-
sen toimintavuoden jälkeen.
Yritykset tietävät kuittaavansa
voittonsa myöhemmin. Kau-
punginkin pitäisi tehdä pi-
demmän tähtäimen suunni-
telmia, ei tyytyä näennäisiin
pikavoittoihin.”
Lintusen mukaan kau-
pungin vuokra-asuntoja tuli-
si remontoida nykyjan vaati-
mustasoa vastaavaksi. Vuok-
ra-asuntoja tarvittaisiin kau-
pungin toimesta myös lisää,
mikä ei miellytä yksityisiä
asunnonvuokraajia. ”Mi-
ten uskottava on kehittyvä-
nä kauppapaikkana itseään
markkinoiva kunta, jolla ei
ole tarjota pienipalkkaisille
työntekijöille asuntoja”, Lin-
tunen kysyy.
Lasten asialla
Kolmen lapsen isälle lasten
ja nuorten hyvinvointi on
sydämen asia. Taloudellisia
satsauksia tarvittaisiin eri-
tyisesti nuorten ja lapsiper-
heiden ennaltaehkäisevään
tukitoimintaan.
Alkuvuodesta Lintusen
kannanotot lasten kesäloma-
oikeudesta ylittivät myös val-
takunnallisen uutiskynnyk-
sen. ”On vanhempia, jotka
tuovat lapset hoitoon, vaik-
ka heillä itsellään on kesälo-
ma. Se on väärin, lapsillakin
on oikeus lomaan.”
Lintunen olisi valmis rajaa-
maan subjektiivista päivähoi-
to-oikeutta myös tapauksissa,
joissa toinen vanhempi on ko-
tona. Tilanne pitäisi kuitenkin
arvioida erikseen jokaisen per-
heen kohdalla, sillä joskus päi-
väkoti takaa lapselle parem-
man hoivan ja ruuan kuin koti.
”Myös pätkätöiden vas-
taanottamisen on oltava
mahdollista. Yhteiskunnalla
on peiliin katsomisen paik-
ka, jos lasta ei uskalleta hoi-
topaikan menettämisen pe-
lossa ottaa kotihoitoon”, Lin-
tunen miettii.
”Kapitalismi on kovaa peliä”
▶
Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas Reijo Lintunen penää yhteiskunnallista
oikeudenmukaisuutta kaikkeen päätöksentekoon.
ENNAKKOÄÄNESTYS
17.–23.10.
VAALIPÄIVÄ
28.10.
KUNTA-
VAALIT
2012
Reijo Lintunen hakee elämältä näköalapaikkoja, valtuustosta aukeaa näkymä yhteiskuntaan, käräjäoikeuden lautamiehen paikalta
rikollisuuden arkeen. Omanlaiseltaan maailma näyttää myös Harley Davidsonin selästä.