Basic HTML Version
26
Keskiviikko lokakuun 10. 2012
Ruoka
Saaristolaistunnelmia
Wanhalla WPK:lla
▶
”Keskiviikkolounailla saa edelleen Viskilän kukonpoikaa”
•
Maija Latva
Huittisten keskustassa si-
jaitseva, lähiruokaan kes-
kittynyt Ravintola Wanha
WPK saa uutta osaamista ri-
veihinsä talvikauden ajak-
si, kun yrittäjäpariskunta
Milla
ja
Kimmo Nikko
te-
kevät irtioton arkirutiineis-
taan ja pitävät puolen vuo-
den sapattivapaan ravin-
tolan pyörittämisestä. Ve-
tovastuun ottavat Rauman
Lapissa asuvat
Suvi
ja
Tom
Lindqist
, jotka ovat pyörit-
täneet kuusi vuotta Rauman
saaristossa sijaitsevaa, hotel-
li-, ravintola-, kahvila-, ko-
kous- ja vieraslaituripalve-
luita tarjoavaa Kylmäpihla-
jan Majakkaa. Viime kesänä
Lindqvistit laajensivat toi-
mintaansa myös Iniön saa-
ristoon, jossa vanha kaptee-
nin tila Erkas Gården tarjo-
aa B&B -aittamajoitus- sekä
kesäkahvilapalveluita. Lind-
qvistit lupaavat, että saaris-
tolaistunnelma tulee näky-
mään Wanhalla WPK:llakin.
”Erityisesti tilausruokailuis-
sa, mutta tuomme herkku-
ja meren ääreltä myös lou-
naspöytään”, pitkän linjan
ravintola-alan ammattilai-
set lupaavat. Molemmilla
on ravintola- ja keittiömes-
taritaustaa Helsingistä. Tom
Lindqvist on myös toiminut
avustajana muun muassa
Suomen Kokkimajoukuees-
sa sekä Vuoden Kokki kilpai-
luissa keittiötuomarina. Vii-
me vuonna Lindqvistit oli-
vat ehdolla PRO-palkinnon
saajiksi, sijoittuen kolmen
parhaan joukkoon. PRO on
tunnustuspalkinto hotelli- ja
ravintola alan ammattilaisil-
le. Vuonna 2011 Tom Lind-
qvist palkittiin myös Gastro-
nomian Akatemian mitalilla
nr. 21 pitkästä urastaan sekä
työstään Suomalaisen ruo-
an hyväksi. ”Meillä on To-
min kanssa yhteistä historiaa
Suomen Kokkimaajoukku-
een ajoilta ja lisäksi olemme
olleet työkavereita Helsingis-
sä”, Kimmo Nikko kertoo.
Idea syntyi
koulutuspäivillä
Milla Ja Kimmo Nikko ker-
tovat, että idea sapattiva-
paasta tuli suhteellisen äk-
kiä. ”Vietimme henkilökun-
nan koulutuspäivää Kylmä-
pihlajan Majakalla ja siinä
Suvin ja Tomin kanssa kes-
kustellessamme palaset jo-
tenkin loksahtivat paikal-
leen Me olimme Kimmon
kanssa jutelleet jo aiemmin,
että kukonpoikien kasvatus-
ta pitäisi hiukan vielä kas-
vattaa, mutta se vaatisi työtä
ja aikaa, jota meillä ei kerta
kaikkiaan ole ollut. Toisaalta
taas Suvin ja Tomin pitämä
Kylmäpihlaja on talvikauden
kiinni”, Milla selvittää.
Sapattivapaansa aikana
Milla ja Kimmo aikovat siis
keskittyä laajenevan kukon-
poikaliiketoimintansa pyö-
rittämiseen. Vampulassa,
Viskilän tilalla kukonpoikia
kasvattava pariskunta kertoo
laadukkaiden lähiruokatuot-
teiden menekin olevan kas-
vussa. Siinä missä aiemmin
myyntiä on ollut lähinnä ra-
vintoloihin, menee suuri osa
tuotannosta nyt suoraan ku-
luttajille. ”Kun aloitimme
vuonna 2005, kukonpoikia
meni noin 10 000 vuodes-
sa. Nyt niitä menee 30 000
ja kymmenellä tuhannella
pystymme määrää vielä kas-
vattamaan”, Kimmo Nikko
laskiskelee. ”On meille tul-
lut yhteydenottoja myös sii-
tä, että laajentaisimme kas-
vatusta alihankkijoille. Sii-
hen emme kuitenkaan lähde.
Toimintamme ei ole teho-
tuotantoa ja muualla kasva-
tetut kukonpojat eivät oli-
si Viskilän tilan kasvatteja”,
Kimmo toteaa päättäväisesti.
Haaveena
normaalit
työpäivät
Lindqvistit tarttuvat haas-
teeseen innokkaasti. ”Uskon,
että tästä ratkaisusta on hyö-
tyä molemmille osapuolille”,
Tom toteaa. Suvi miettii, että
ulkopuolisen on myös help-
po nähdä asioita, joita ken-
ties voisi tehdä tai järjestää
toisin. ”Toivottavasti voim-
me tuoda tänne jotakin uut-
ta vanhan ja hyväksi koetun
rinnalle, ja toisaalta saamme
täältä varmasti paljonkin hy-
viä ideoita oman yrityksem-
me pyörittämiseen”, hän li-
sää. Sen pariskunta myös lu-
paa, että varsinaiseksi hitiksi
nousseet keskiviikkopäivien
kukonpoikalounaat jatkuvat.
Millan sapattivapaahaa-
veisiin ei kuulu palmun al-
la löhöily tai romanttiset vii-
konloppumatkat kahdestaan
puolison kanssa. ”Haaveilen,
että voisimme tehdä nor-
maaleja työpäiviä. Odotan,
että ehdin pestä ikkunat ja
sulattaa pakastimen. Eniten
odotan kuitenkin normaalia
perhearkea, varsinkin Kim-
molla on ollut ihan liian pit-
kiä työpäiviä.” Heidän lap-
sensa ovat kaksi-, neljä- ja
seitsemänvuotiaita. ”Ajan-
kohta on hyvä siksikin, et-
tä vanhin lapsemme aloitti
juuri koulunkäynnin”, Kim-
mo lisää.
Kimmo Nikko kertoo Suvi ja Tom Lindqistille, miten hän mieluiten kukonpo-
jan valmistaa. Tom on jo suunnitellut, että Wanhan WPK:n yhteydessä toimi-
vaan Lähiruokapuoti Ilonaan tulee myös heidän valmistamiaan tuotteita. Su-
villa ja Tomilla on lisäksi vankka kokemus leivän tekijöinä. ”Valikoimiin tulee
ainakin saaristolaisleipää, pähkinäleipää ja juureen tehtyä vehnäleipää, jonka
juuren olen onnistunut hiljattain saamaan. Kyse on niin sanotusta evakkojuu-
resta”, Tom paljastaa.
Keskustan päiväkoti täytti 30 vuotta
•
Minna Isotalo
Sastamalan Keskustan päi-
väkodissa vallitsi tiistai-
aamuna riemukas tunnel-
ma. Päiväkoti juhlisti kolmea
vuosikymmentään, ja juhlan
kunniaksi lapsia saapui viih-
dyttämään lastenmusiikki-
yhtye Orffit.
Pienelle juhlaväelle oli it-
sestään selvää, mikä on tai-
vaalla loistava keltainen pal-
lo, joka ei vielä tänään ollut
suvainnut näyttäytyä. Orffi-
tin kyselyn tuloksena selvi-
si, että monella lapsella on
maitohampaita, muutamal-
la rautahampaita, mutta te-
kohampaita ei kenelläkään.
Letkeä musiikki tempaisi
yleisön mukaansa, ja yhtye
jaksoi hämmästyttää päivä-
kotilaisia myös syliin hyp-
päävällä pulkalla.
Es i kou lu l a i s t en
Sa-
ga Ruotsalaisen
ja
Jen-
na-Kaisa Resosen
mu-
kaan Keskustan päiväko-
dissa viihtyy muutenkin
kuin vain synttäripäivänä.
”Meidän osaston nimikin
on Mukavantit, siellä on
siis mukavaa. Parasta tääl-
lä on leikkiminen ja ystä-
vät, ja täditkin on ihan ki-
voja”, neidit juttelivat mu-
siikin lomassa.
Lapsuus on
lapsen oikeus
Keskustan päiväkodin johtaja
Leea Pakarinen
on ollut päi-
väkodin toiminnassa mukana
sen perustamisvuodesta 1982
lähtien. Kolmekymppinen
päivähoitoyksikkö on lapsuut-
ta kunnioittava, yksilöinä lap-
set huomioiva, monikulttuuri-
nen ja suvaitsevainen.
”Emme halua muotittaa
tai lokeroida lapsia, meillä
jokainen saa olla omanlai-
sensa persoona. Toiminta-
tapamme heijastelevat yh-
teiskunnan muuttumis-
ta. Nykyajan perheet ovat
moninaisia, on yksihuolta-
jia, uusperheitä, maahan-
muuttajia”, Pakarinen ku-
vailee.
Yhteiskunnan muutok-
set kulminoituvat Keskus-
tan päiväkodissa myös vuo-
rohoitoa tarvitsevien lasten
lukumäärän kasvuun. Vii-
me vuonna Vammalassa sai
vuorohoitoa vain yhdellä
osastolla, nyt koko Keskus-
tan päiväkoti on käytännös-
sä vuorohoitoyksikkö. Esi-
koululaiset ovat omana ryh-
mänään. Vuorohoitoa tarvit-
sevien määrä vaihtelee, joten
hoitopaikkoja päiväkodissa
on 70 - 80.
Yleisellä tasolla päiväko-
din johtaja sanoo olevansa
huolissaan lapsuuden lyhe-
nemisestä. Onko nykyisil-
tä ja -äideiltä vanhemmuus
hukassa?
”En sanoisi niinkään,
mutta lapset elävät hirmui-
sen tietotulvan keskellä, mi-
kä osaltaan järkyttää heidän
turvallisuuden tunnettaan.
Päätöksentekoa esimerkiksi
pukeutumisesta tai ruokava-
linnnoista ei pidä sysätä lap-
selle. Vastuu valinnoista on
aikuisella, lapsen on saata-
va olla lapsi”, Pakarinen ki-
teyttää.
Orfitt laittoi mukavanttien, hattivattien ja vilivinkkojen tanssijalat vipatta-
maan.
Kirkkomusiikin
harvoin kuultu helmi
soi Huittisten kirkossa
Tamperelainen Händel-kuo-
ro ja solistit konsertoivat tu-
levana sunnuntaina kello 18
Huittisten kirkossa. Ohjel-
mistossa on barokkisäveltäjä
Alessandro Scarlattin
mer-
kittävimpänä pidetty kirkko-
musiikkiteos Messa di Santa
Cecilia vuodelta 1720.
Händel-kuoro perustet-
tiin vuonna 1969 Tampe-
reen ensimmäiseksi orato-
riokuoroksi. Se on esittänyt
43 vuoden aikana lukuisia,
suurimuotoisia kuoroteoksia
eri aikakausilta, ja on usein
tuonut yleisön kuultavak-
si myös kotimaisia kantaesi-
tyksiä. Ohjelmisto on liikku-
nut keskiajan musiikista ny-
kymusiikkiin, aina jazzre-
quiemiin asti.
Kuoroa johtaa newyor-
kilaissyntyinen muusikko,
musiikkipedagogi ja vanhan
musiikin tuntija
Debra Go-
mez-Tapio
. Kuoron solistina
esiintyy muun muassa Sasta-
malan seurakunnan kanttori
Anu Mattila
.
Lihajaloste Korpela Oy tuo
markkinoille uuden Lähel-
lä tuotettua -tuorelihasarjan.
Lähialueen perhetiloilla tuo-
tettua porsaan lihaa markki-
noidaan 100 kilometrin sä-
teelle Korpelan Huittis-ten
tuotantotiloista. Alueelle
kuuluu muun muassa Sata-
kunnan, Pirkanmaan ja Var-
sinais-Suomen kauppoja.
Useimmat tuotteet ovat
tuoretuotteita, joihin ei ole
lisätty lisäaineita, mausteita
tai suolaa. Lähellä tuotetut
tuotteet on pakattu pääasi-
assa pieniin, noin 200–300
gramman pakkauksiin. Tuo-
tesarja käsittää kaikki suosi-
tuimmat markkinoilla ole-
vat porsaanlihasta pakatut
lihalajitelmat jokapäiväiseen
ruuanlaittoon. Tuotesarjaan
kuuluu myös sesonkituot-
teita, kuten joulukinkkuja ja
kesän grillituotteita.
Lähiruoka -
kasvava trendi
Lähiruoka on kasvava tren-
di ja kuluttajien kysyntä lä-
hiruokaa kohtaan on sel-
västi kasvussa. Lähiruokaa
pidetään puhtaana ja laa-
dukkaana ja pienten perhe-
tilojen tuotantotapa mielle-
tään ekologisemmaksi kuin
tehotuotanto. Paikallisesti
tuotettu ruoka edistää kes-
tävää kehitystä. Lähiruoka
on kuluttajien mielestä lä-
hialueella tuotetuista raaka-
aineista, lähialueella valmis-
tettua ruokaa. Korpelan tuo-
tesarjan liha tulee Huittisten
tehtaalle korkeintaan 50 ki-
lometrin etäisyydeltä.
Händel-kuoro ja solistit konsertoivat tulevana sun-
nuntaina Huittisten kirkossa.
Lihajaloste Korpelasta kerrotaan, että kauppa on
ottanut uutuustuotteet myönteisesti vastaan.
Lihajaloste Korpela Oy on vuonna 1958 perustettu
satakuntalainen liha-alan yritys. Laajaan tuotevali-
koimaan kuuluvat aidot savusaunatuotteet, perintei-
set ruoka- ja leikkelemakkarat, erilaiset kokoliha- ja
erikoisvalmisteet sekä valmisruoka- ja einestuotteet.
Yritys työllistää yli sata elintarvikealan ammattilaista
Huittisten ja Honkajoen tuotantolaitoksilla.
Lähilihaa Huittisista
▶
Lihajaloste Korpela Oy tuo
markkinoille uuden tuorelihasarjan.