Basic HTML Version
23
Keskiviikko lokakuun 24. 2012
Energia
Heimo toteutti haaveensa,
talo lämpiää nyt tuulivoimalla
▶
Ennen vanhaan tuuli jäähdytti pirttejä, nyt sen voimalla saadaan huoneet lämpimiksi.
•
Hannu Virtanen
Sastamalan Stormissa asuu
pitkäaikaisen haaveensa to-
teuttanut mies. Hän on
Hei-
mo Ojala
, tuulivoimalla
pirttinsä tästä syksystä alka-
en lämmittävä omakotiasuja.
”Nuoresta saakka tuulivoi-
ma on kiinnostanut minua.
Pappani jo aikoinaan raken-
si tuulimyllyn, ja minullakin
tässä sellainen pyöri viisi-
toista vuotta, kunnes sen ak-
seli narahti poikki.”
Ojalan uusi tuulimylly ei
kuitenkaan ole enää pelkkä
pihan erikoisuus vaan todel-
linen hyötylaitos, joka viiden
kilowatin tehollaan leipoo
sähköä ja lämmittää 175 ne-
liön suuruisen talon.
”Jos tähän lähtee, pitää ol-
la intoa. Mitään ei tapahdu
yhtäkkiä”, Ojala evästää.
”Kaikkein enrgiatehok-
kainta on käyttää tuulivoi-
maa juuri suoraan sähkö-
lämmitykseen”, sanoo puo-
lestaan järjestelmään voi-
malasäätimen toimittaneen
FinnProp Oy:n pääsuunnit-
telija
Matti Metsähonkala
.
”Yli puolet hyödystä huk-
kuu, jos ladataan akkuja. To-
ki se on akkutyypistä kiinni,
mutta hyötysuhde huono”,
hän jatkaa.
Omaa työtä
merkittävästi
Ojala laskee tuulivoima-
lan maksavan itsensä takai-
sin kuudessa vuodessa. Hän
arvioi rakennuskustannus-
ten asettuvan haarukkaan 15
000-20 000 euroa. Hintalap-
puun on vaikea laittaa tark-
kaa summaa, koska Heimon
tapauksessa oman työn osuus
on merkittävä. Myös asennus-
paikka vaikuttaa kustannuk-
siin. Avaimet käteen -ratkai-
sussa vastaavan kokoisen jär-
jestelmän rakentamiseen voi-
si kulua arviolta 30 000 euroa.
Oman työpanoksen li-
säksi merkittävä kustannuk-
sia laskeva asia tässä tapauk-
sessa on mastoratkaisu. Oja-
la nimittäin hankki vanhan
voimavirtamaston ja lait-
toi sen kesän aikana kun-
toon. Tässä jo säästyi tuhan-
sia euroja upouuteen mas-
toon nähden. Ehostukseen
liittyi muun muassa hionta
ja maalaus, mutta mastoon
rakennettiin myös sisäput-
ki, joka mahdollistaa voima-
lan laskemisen vinssillä alas
huollettavaksi. Maston tuen-
ta tapahtuu harusvaijereilla.
Tyvellä on kaatojalusta.
”Laitteen valmistaja vaatii,
että se on tarkastettava vähin-
tään kerran vuodessa. Käytän-
nössä vain laakeri on voima-
lan kuluva osa”, Ojala kertoo.
Omasta pihasta löytyi
peruskalliokin, jonka pääl-
le tuulivoimala on tukevasti
asennettu.
Siipien kärkiväli on kuu-
si metriä. Tämä kiinalaisval-
misteinen mylly on painol-
taan 490 kiloa, ja se tekee
työtään 20 metrin korkeu-
dessa. Tämän kokoinen lai-
tos voidaan rakentaa ja ottaa
käyttöön kaupungin myön-
tämällä toimenpideluvalla.
Voimalasäädin
järjestelmän
älyboksi
Näkyvänä maamerkkinä
oleva tuulivoimala on vain
yksi osa järjestelmää, joka
huolehtii omakotitalon läm-
mityksestä. Mastolta tulee
johdotus talon pannuhuo-
neeseen, jossa kattila on nyt
saanut jäädä toimittamaan
varalämittäjän virkaa. Koko-
naan uusi juttu pannuhuo-
neen seinällä on lämmitys-
käyttöön valmistettu energi-
asäädin.
”Voimalasäätimen tehtä-
vänä on kuormittaa myllyä
optimaalisesti, jotta kaikilla
tuulennopeuksilla saadaan
maksimaalinen teho”, pää-
suunnittelija Matti Metsä-
honkala selvittää.
Omakotitalossa on vesi-
kiertojärjestelmä, jossa läm-
min vesi kiertää putkissa ja
lämpöpattereissa. Vesi siis
lämpiää edelleen varaajassa,
jonka sisällä on sähkövas-
tus. Vaihtoehtoina lämpö-
pattereille voivat olla säteili-
jät tai vaikkapa takkaan upo-
tetut vastukset.
”Mikä tahansa vastuskuor-
ma”, Metsähonkala lisää.
Säätimen kohdalla Oja-
la päätyi kotimaiseen vaihto-
ehtoon vaikka kiinalainenkin
malli olisi ollut tarjolla. Valit-
tavana oli joko pasiivinen tai
aktiivinen säädin, joista jäl-
kimmäinen vei voiton. Mutta
mitä aktiivinen säädin tekee?
”Se seuraa koko ajan tuu-
len voimakkuutta ja tekee
säätöjä 50 kertaa sekunnis-
sa”, Metsähonkala kertoo.
Ojala katsoo valinneen-
sa toimivamman ratkaisun,
jossa korkeampi hinta ei kui-
tenkaan suuria merkitse ko-
konaiskustannuksiin näh-
den vaan maksaa sekin it-
sensä takaisin.
Metsähonkalan edustama
FinnProp Oy on tuulivoima-
loihin sekä niiden säätötek-
niikkaan erikoistunut yritys,
jonka tuotanto sijaitsee No-
kian Siurossa. Yhtiö valmis-
taa muun muassa voimala-
säätimiä. Metsähonkala ker-
too, että tammikuusta 2009
lähtien yritys on toimittanut
nelisenkymmentä omakoti-
talon lämmittämiseen liitty-
vää vastaavanlaista säädintä
eri puolille Suomea.
Tuulivoimaa tontilleen rakentanut Heimo Ojala ja voimalasäätimen toimittaneen FinnProp Oy:n pääsuunnittelija Matti Metsähonkala esittelevät tuulivoimalan tekniikkaa kansanedus-
taja Arto Satoselle Stormissa.
Varsinainen tuulivoimala on 490 kilon painoinen
laite, joka sijaitsee mastossa 20 metrin korkeudes-
sa. Siipien kärkiväli on kuusi metriä.
”
Jos tähän lähtee,
pitää olla intoa.
Tuulivoimamies
ihmettelee tulkintaa
uusiutuvasta energiasta
Tuulivoimamiestä askar-
ruttaa kysymys uusiutu-
vasta energiasta. Tällai-
seen tuulivoimalaan ei
esimerkiksi ole tarjolla
mitään taloudellista tu-
kea avustuksena.
”Avustukset ovat nolla.
Tätä ei luokitella uusiutu-
vaksi energiaksi”,
Heimo
Ojala
kummastelee.
”Puu, turve, aurinko, il-
ma ja vesi ovat käsittääk-
seni kaikki uusiutuvan
energian lähteitä, mutta
vain puuhun ja turpee-
seen saa tukea.”
Paikal la vierai l lut
kansanedustaja
Arto
Satonen
kuunteli Oja-
lan terveisiä ja lupasi
osaltaan viedä terveisiä
eteenpäin.
”Eihän siinä tietenkään
mitään logiikkaa ole, et-
tei tätä katsota uusiutu-
vaksi energiaksi”, Sato-
nen tuumii.