Basic HTML Version
28
Keskiviikko lokakuun 24. 2012
Sastamalassa tarvitaan erikoislääkäripalveluja
Jokainen on kuullut valituk-
sia korkeista erikoislääkä-
ripalvelujen kustannuksis-
ta. Totta onkin, että noihin
kuluu nyttemmin suhteessa
enemmän rahaa kuin mitä
kuluu perusterveydenhuol-
toon ja kokonaiskustannuk-
set ovat nousseet. Valittaji-
en etunenässä häärivät kun-
nan ja sosiaali- terveyshuol-
lon johtajat.
Koska minulla on perus-
teellinen kokemus sekä eri-
koissairaanhoidosta että pe-
rustason terveyspuolesta,
katson että minullakin on
jotakin asiaan kommentoi-
tavaa. Kukaan ei kiellä si-
tä, että hyvä perustason ter-
veydenhuolto on kansanter-
veystyön kulmakivi. Mutta
miten se aikaansaadaan, sii-
nä onkin sitten työstämis-
tä. Kansanterveyslain voi-
maantulon jälkeen vuodes-
ta 1972 saatiin aikaan varsin
hyvin toimivia terveyskes-
kuksia, mutta kuten jokai-
nen tietää, terveyskeskus-
systeemi on kriisiytymässä,
eikä vähiten ontuvan hallin-
tobyrokratiansa takia. Vain
vakinaisella henkilökunnal-
la voidaan saada aikaan hy-
vää laatua ja edulliset kus-
tannukset. Mutta kuka ha-
luaa ahertaa kovan paineen
alla, jos johdolla on tavoit-
teenaan vain oman palkka-
pussin optimoiminen?
Näen hyvin läheltä Tam-
pereella toistaiseksi varsin
hyvin toimivan perustervey-
denhuollon, ja kohtuullises-
ti toimivan Acuta päivystyk-
sen sekä ensilinjan erikois-
sairaanhoidon Hatanpään
sairaalassa. Tästä näkövink-
kelistä katsoen meillä esite-
tyt vaatimukset kuulostavat
vähintäänkin oudoilta.
On vaadittu, ettei potilai-
ta saisi enää lähettää erikois-
sairaanhoitoon, potilaat tu-
lisi hoitaa ensisijaisesti pe-
rusterveydenhuollossa. Sy-
dänkeskukseen lähettämisiä
tulisi jarruttaa. Hoitoa on
kuulemma annettu siellä lii-
an monelle.
Minun ajatusmaailmaani
tämmöiset vaatimukset ei-
vät sovi lainkaan. Itse asias-
sa erikoissairaanhoito vah-
tii erittäin hyvin kustannuk-
siaan, Tays mukaan lukien.
Juuri siellä on tehty mer-
kittävimmät tehostamistoi-
menpiteet, mitä tulee tuot-
teiden hintoihin. Erikoissai-
raanhoidossa työskentelevä
porukka on erittäin innostu-
nutta, he lähtevät hyvin har-
voin kotiin normaalin työ-
ajan päättyessä ja ylityökor-
vauksista siellä ei tunnetusti
puhuta. Kirurgisessa toimin-
nassa on hyvin tavallista että
leikkaukset loppuvat 18–19
aikaan. Sittenkö lähdetään
kotiin? Ei vaan sitten katso-
maan seuraavan päivän leik-
kuupotilaita.
Jos erikoissairaanhoito
puuroutetaan samanlaisel-
la hallinnolla, mitä nyt nä-
emme perusterveydenhuol-
lossa, sitten vasta tiedäm-
me mitä erikoissairaanhoito
maksaa ja onko sitä edes saa-
tavissa julkisessa systeemissä.
Nyt jos päivystys alkaa
rajoittaa sydänpotilaiden
lähettämisiä Sydänkeskuk-
seen, olemme todella hata-
ralla tiellä ja kaiken lisäk-
si tuon tiekartan ovat laa-
tineet asiantuntemattomat
maallikot. Erityisesti iäkkäät
kärsisivät ja pitkäaikaissijoi-
tusten tarve kasvaisi. Ja kai-
ken kaikkiaan, kuka hyötyy
eniten sydäntoimenpiteistä?
Juuri iäkkäät hyötyvät eniten.
Kyllä 90 vuotiaalle kannattaa
asentaa tahdistin. Luulo, et-
tä Sydänkeskus tai muu eri-
koissairaanhoito ottaisi hoi-
toonsa kaikki sinne lähetetyt
ja alkaisi heillä rahastaa, on
täysin väärä
Terveydenhoidon järjes-
telyissä tarvitaan asiantun-
temusta. Kunnallisessa pää-
töksenteossa asiantuntija-
virkamiehet esittelevät pää-
tökset ja luottamushenkilöt
päättävät. Juuri näin asioi-
den pitääkin olla. Mutta jos
asiantuntija-virkamiehet ot-
tavat poliitikon roolin, sil-
loin olemme pahasti ha-
koteillä. Sastamalaiset ovat
oikeutettuja saamaan eri-
koissairaanhoito sitä tarvi-
tessaan, joko aluesairaalassa
tai tarpeen vaatiessa yliopis-
tosairaalassa Tampereella.
Kaiken lisäksi julkisten ter-
veyspalvelujen käyttö Suo-
messa jakaantuu sosiaalises-
ti erittäin epätasaisesti. Par-
haiten toimeen tuleva vii-
dennes saa palveluja eniten,
ja huonoiten toimeentuleva
vähiten, vaikka tarve on ai-
van päinvastainen.
Tapani Lähteenmäki
➤
Yleisöltä
Koulu lähellä ihmistä
Sastamalaa on kuohuttanut
lähiviikkoina kasvatusjohta-
jan esitys, jossa lukiokoulu-
tus keskitettäisiin Vammalan
lukioon ja peruskouluverk-
komme kokisi isoja muutok-
sia. Pidän esitystä tässä vai-
heessa liian aikaisena, koska
valtion taholta ei ole tullut
mitään päätöksiä siitä, mi-
ten valtionavut vaikuttavat
Sastamalan verkostolukion
toimintaan. Päinvastoin val-
tiontaholta on tullut viestiä,
että vaikka lukioverkkoon
kohdistuukin 30 miljoonan
euron säästöt vuonna 2015,
ei pienten lukioiden valtion-
osuuksia tulla silti mekaani-
sesti poistamaan.
Sastamalan verkostolu-
kion käyttötalouden netto-
budjetti on 3,18 miljoonaa
euroa, mutta kun huomioi-
daan valtiolta saadut avus-
tukset, jää kaupungin mak-
settavaksi koko lukiokoulu-
tuksesta vain reilu 0,4 mil-
joonaa euroa. Tällä hetkellä
on huomioitava, että esi-
merkiksi Mouhijärven lukio
tuottaa kaupungille voittoa.
Nyt on tärkeää niin lukio-
laisten kuin kuntalaistenkin
kannalta rauhoittaa tilan-
ne ja odottaa valtion tahol-
ta tulevat päätökset. Äetsä
on elävä alue ja Mouhijär-
velle muuttaa jatkuvasti uu-
sia asukkaita. Mikäli lukio-
koulutuksen valtionavut ja
oppilasmäärät romahtaisi-
vat, olisi tilannetta tarkas-
teltava uudelleen. Tämän-
hetkiset näkymät lupaavat
kuitenkin verkostolukiol-
le menestyksellistä jatkoa ja
oikeudenmukaiseen koulu-
tukseen alueellisesti onkin
panostettava.
Peruskouluverkkoa uu-
delleen järjesteltäessä on
varmistettava, etteivät las-
ten koulumatkat veny koh-
tuuttoman pitkiksi. Lapsen
kehityksessä on monia vai-
heita, joten yläkoulun ja ala-
koulun yhdistämistä on tar-
kasteltava huolella. Tällä het-
kellä onkin erityisen tärkeää
panostaa koulujemme pie-
niin luokkakokoihin, kos-
ka ne ovat sekä opettajan et-
tä oppilaan kannalta avain-
asemassa laadukkaassa ope-
tuksessa. Lisäksi Sastamalan
kouluissa on oltava tarjolla
riittävästi koulupsykologeja,
koska syrjäytyminen ja yksi-
näisyys ovat todellisuutta, jo-
hon on puututtava.
Ilmari Nurminen
kunta- ja aluejohtamisen
opiskelija
Uusi suunta Huittisten kiinteistöasioissa
Viime vuosina kaupungin ra-
kentamiskohteisiin on osal-
listunut varsin vaatimaton
määrä oman kunnan alueel-
la toimivista yrittäjistä. Lähi-
tulevaisuudessa on mielestä-
ni tärkeää, että kaupunkim-
me investointiin käytettävä
raha jää pyörimään mahdol-
lisimman lähelle kotikun-
taamme. Kotikunnan yrittä-
jiä ei lain mukaan saa suosia
tarjouskilpailussa, ja heidän
onkin suorastaan mahdo-
tonta osallistua, jos kaupun-
ki pyytää vain kokonaisurak-
katarjouksia näistä inves-
tointikohteistamme.
Mitä voisimme tehdä, jot-
ta nämä mahdollisuudet pa-
ranisivat?
Tästä vuodesta eteenpäin
investoimme noin 4 -5 milj.
€ vuodessa. Eli 5 vuoden ai-
kana noin 25 milj. €. Jos ny-
kykäytäntö jatkuu, ja mu-
kaan pääsevät vain valtakun-
nalliset isot yhtiöt, siitä seu-
raa se, että huittislaiset eurot
matkaavat Viroon, Puolaan,
Valko-Venäjälle ja paljon
kauemmaksikin. Ulkomai-
sen työvoiman osuus alkaa
esimerkiksi Helsingin seu-
dulla olla 80 %.
Näillä työmailla on hyvin
paljon kielitaidon puuttees-
ta johtuvia ymmärtämison-
gelmia ja se näkyy suoraan
työn laadussa. Meidän huit-
tislaisten on tullut aika kat-
soa vähän enemmän “omaan
napaamme” näissä tulevissa
investointiasioissa.
Urakkatarjouspyynnöt
tulisi laatia aivan uudella ta-
valla. Jos niin halutaan, voi-
daan isokin saneerauskoh-
de tarjouspyyntövaiheessa
pilkkoa osiin ja pyytää näin
tarjouksia myös paikkakun-
nan omilta yrityksiltä. Huit-
tislaisten yritysten tulisi us-
kaltaa ajatella tätä kunnal-
lista markkinaa myös entistä
kiinnostavampana. Yritys-
ten pitää löytää toisensa ja
yhdistää osaamisensa isom-
maksi kokonaisuudeksi, pe-
rustaa vaikkapa työyhteen-
liittymiä tai käyttää ns. pro-
jektihallintayhtiöitä, joiden
alle voisi koota useamman
pienen yrityksen ammatti-
taidon ja osaamisen.
Tässä on mietittävää, joka
vaikuttaa suoraan huittislai-
seen elinkeinoelämään ja hy-
vinvointiin.
Kiristyvässä kuntatalou-
dessa Huittisten kiinteistö-
massan ylläpito käyttökun-
toisena edellyttää uutta roh-
keaa ajattelua ja yhteistyö-
tä valtuustoryhmissä. Nyt
olemme tilanteessa, jossa lä-
hes kaikki kiinteistöt ovat
elinkaarensa siinä vaihees-
sa, että niihin on tehtävä pe-
rusteellinen saneeraus. Ra-
kennukset ovat energiasyöp-
pöjä, niissä on puutteellinen
ilmastointi ja paljon muu-
ta korjattavaa. Useissa ti-
loissa on myös sisäilmaon-
gelmia, jotka pitää nopeasti
saada korjattua. On siis luo-
tava kokonaan uusi järjestel-
mä resursseineen kaupun-
gin omistamien kiinteistö-
jen hoitoon.
Uuden valittavan valtuus-
ton on ratkaistava tämä kiin-
teistö haaste hyvinkin nope-
asti ja käytävä läpi kaikki sii-
hen liittyvät vaihtoehtomal-
lit, joista pienin ei suinkaan
ole rahoitus.
Hannu Haapasalo
Kirkollisvero Sastamalan
seurakunnassa 2013
Sastamalan seurakunnan
kirkkovaltuusto on kokouk-
sessaan 18.10. päättänyt nos-
taa seurakunnan kirkollis-
veroa 1.65 %:sta 1.75 %:iin
kirkkoneuvoston esityksestä.
Kokouksessa käytiin asias-
ta kiivas keskustelu ja haluan
esittää siitä muutamia todel-
lisia lukuja seurakuntalaisille.
Jos henkilö tienaa 30.000
€ vuodessa (mikä on yli kes-
kiarvon seurakunnassam-
me) hän maksaa tänä vuon-
na kirkollisveroa 495,00 € ja
ensi vuonna korotettu ve-
ro on 525,00 €. Hän maksaa
siis 30,00 € enemmän vuo-
dessa ja tämä jaettuna kuu-
kausille on 2,50 €.
Yleisönosastokirjoituksis-
sa on vastustettu korotusta,
mutta todelliset luvut ovat
niistä puuttuneet.
Tiedän, että tällä hetkel-
lä kotitalouksissa on elettä-
vä tarkasti, jotta rahat riittä-
vät jokapäiväiseen elämiseen,
mutta uskon, että voimme
jokainen nipistää tämän 2,50
€ kuukaudessa.
Tällä korotuksella pys-
tymme jatkossakin turvaa-
maan työpaikat seurakun-
nassamme ja tuottamaan
seurakuntalaisille laadukasta
palvelua, jota me kaikki jos-
sakin vaiheessa elämäämme
tarvitsemme (lapsen ristiäi-
set, rippikoulu, avioliittoon
vihkiminen ja lopuksi hau-
taan siunaaminen).
Näiden lisäksi jokainen
voi käyttää seurakunnan tar-
joamia palveluita: lasten ker-
hot, pyhäkoulut, nuorten il-
lat, työikäisten keskustelupii-
rit ja vanhusten tapahtumat,
tässä vain joitakin monipuo-
lisesta tarjonnasta, unohta-
matta viikoittaisia jumalan-
palveluksia lukuisissa kir-
koissamme. Seurakunnas-
samme on myös harvinaisen
paljon kirkkoja ja hautaus-
maita, joita meidän on yllä-
pidettävä kunnioittaen men-
neiden sukupolvien työtä.
Toivon, että kenenkään
seurakuntalaisen ei tarvitsi-
si erota kirkosta tämän ko-
rotuksen vuoksi – kannattaa
miettiä, voisinko luopua jos-
takin turhasta 2,50 €:n edes-
tä kuukaudessa.
Laitetaan asiat oikeisiin
mittasuhteisiin näin kunnal-
lisvaalienkin alla.
Helena Heikkilä
Kirkkoneuvoston ja
-valtuuston jäsen
Kunnan perustehtävät
kuntakehityksen lähtökohdaksi
Olemme Suomessa tottuneet
siihen, että kunnat huolehti-
vat arkielämämme kannal-
ta tärkeistä peruspalveluis-
ta asiantuntevasti ja tehok-
kaasti. Sosiaali-, terveys- ja
sivistyspalveluja voidaan pi-
tää kuntien ”ruisleipänä”.
Tämän lisäksi kunnilla on
myös hyvin tärkeä tehtävä
asumisen, liikenteen suju-
vuuden, maankäytön sekä
viihtyisän ympäristön luo-
misessa.
Taloudellisten voimavaro-
jen vähetessä joudutaan pe-
rustehtäviä asettamaan tär-
keysjärjestykseen ja määrit-
telemään rajat sille, mikä on
mahdollista toteuttaa, mi-
kä ei. Tämä on johtajuuden
ydintä myös kunnissa. Hy-
vään johtajuuteen kuuluu
vaatimus kuunnella kunta-
laisten ja eri sidosryhmien
mielipiteitä sekä olla vuoro-
vaikutuksessa heidän kans-
saan. Tästä esimerkkinä voi-
si kunnassamme olla pienten
lukioiden säilymiseen liitty-
vä keskustelu. Voisiko ajatel-
la, että kuntapäättäjät aset-
tavat reunaehdot, (=paljon-
ko rahaa on lukiokoulutuk-
seen sekä laatutavoitteet) ja
sen jälkeen lukio rehtorei-
neen päättäisi toteutustavan
ja –paikat?
Perustehtävän kirkasta-
minen vaatii mielestäni kes-
kustelua kuntapäättäjien ja
kuntalaisten välillä. Mieles-
täni tämä on yksi tärkeimpiä
kuntajohtamiseen ja -demo-
kratiaan liittyviä kehittämis-
kysymyksiä. Uuden sukupol-
ven edustajien ns. kuluttaja-
kansalaisten tulo työelämään
ja päättäjiksi tulee muutta-
maan kunnan johtamista ja
toimintatapoja, mutta myös
odotuksia kuntapalveluja
kohtaan. Mutta kuinka pal-
jon aidosti kuntapäättäjät
kuulevat/ kuuntelevat kansa-
laisten mielipiteitä? Ajetaan-
ko valtuustossa vain ”omaa
asiaa” vai nähdäänkö oma
rooli valtuutettuna laajem-
pana, kuntalaisten halun il-
maisijana, äänitorvena? Täs-
tä hyvänä esimerkkinä voisi
olla uimahalli, jonka raken-
taminen on ollut vaaliteema-
na nelisenkymmentä vuotta!
Nykyajan kunta ei saisi
toimi tyhjiössä, vaan se on
entistä riippuvaisempi ym-
päristöstään. Nykyajan kun-
nan tulisi toimia monissa
alueellisissa, kansallisissa ja
kansainvälisissä verkostois-
sa. Keskeistä tulisi olla pai-
kallisen ja globaalin välinen
vuorovaikutus. Kuinka tämä
globaalisuus tai sen kehit-
täminen tulee Sastamalassa
esiin ? Kuntaliitoksia on teh-
ty, mutta onko ne johtaneet
alueen kehittymiseen tai pal-
velujen paranemiseen ? Mie-
lestäni ei.
Tärkeää on muistaa, et-
tä kunnallisvaalit tarjoavat
kuntalaisille tehokkaan ka-
navan osallistumiseen ja pai-
kallisten asioiden ajamiseen.
Kunnan olemassaolo riippuu
viime kädessä siitä, kuinka
hyvin se pystyy vastaamaan
kuntalaisten tarpeisiin sekä
saamaan toiminnalleen kun-
talaisten luottamuksen.
Tarja Lylynperä
Sastamala
Tukea perheille
Huittisissa on pitkään toivot-
tu perhetyöntekijää tavallis-
ten lapsiperheiden avuk-
si. Nykyisellään Huittisissa
on perhetyöntekijä lasten-
suojelun alaisuudessa per-
heiden apuna. Tämä perhe-
työntekijä toimii kuitenkin
vain sosiaalitoimen alaisuu-
dessa, ja hänen työaikansa ei
riitä kuin lastensuojelun asi-
akkaille. Niinpä, jos esimer-
kiksi neuvolassa huomataan
perheellä avuntarve, joka ei
ole lastensuojelun asia, ote-
taan yhteys kotipalveluun.
Sen työntekijät ovat kuiten-
kin täystyöllistettyjä vanhus-
ten kanssa, ja avunsaanti on
lähes toivotonta vaikka lain
mukaan sitä pitäisi järjestyä
ripeästikin. Monesti kysel-
lään vanhemmilta, millaista
tukea perhe tarvitsisi. Vas-
taus on usein; apua kotiin,
arjessa jaksamiseen. Tällais-
ta matalan kynnyksen ennal-
ta ehkäisevää apua ei vain
ole ollut antaa.
Monet ongelmat lähte-
vät kasautumaan jo vauvan
odotusaikana. Nykyresurs-
seilla kaikkeen ei pystytä
puuttumaan, ja yhden neu-
volantädin harteilla on mel-
koinen taakka. Vaikka avun-
tarve on selkeä, on ongel-
miin vaikea puuttua. Apua
ja tukea pitäisi saada järjes-
tymään kotiin ja perheen
arkeen. Perhetyöntekijän
saaminen ennalta ehkäise-
vän työn tueksi on vaatimus,
josta Keskusta on nyt päät-
tänyt pitää kiinni. Olemme
perhepuolue joka haluaa
auttaa perheiden jaksamis-
ta ja vastustaa syrjäytymis-
tä. Satsaukset perheneuvo-
laan on nyt tehtävä, ja raha
siihen löydyttävä, tämä on
puolueen tahto. Hanketyön
mahdollisuudet on myös
selvitettävä, ja perheiden
hyvinvointiin tartuttava laa-
jasti kiinni. Itsekin olen sor-
tunut voivottelemaan nyky-
maailman menoa ja ihmis-
ten uusavuttomuutta. Sehän
ei auta, on autettava.
Sari Harakka
Vampula
Punkalaidun Lounais-
Pirkanmaalla
Eräs mielipidekirjoittaja hai-
kaili Punkalaitumelle takai-
sin Huittisten terveyskes-
kusta ja Satakunnan suun-
taa muistellen hyviä ham-
maslääkäripalveluja. Samalla
unohtui kuitenkin se, että
Huittisten terveyskeskus ei
yhdessä vaiheessa pystynyt
järjestämään lähes vuoteen
tavallista lääkäriä Punkalai-
tumelle. Ylilääkäri kuitta-
si tuolloin asian toteamalla
lehdessä, että punkalaitume-
laisten on opittava käymään
Huittisissa lääkärissä. On-
neksi terveyspalvelut lopulta
siirtyivät aluesairaalapaikka-
kunnalle – Sastamalaan, jos-
sa myös päivystys on suo-
raan sairaalan yhteydessä.
Nyt vaalien alla on hyvä
muistaa, että se joka kannat-
taa Huittisten suuntaa ja Sa-
takuntaa, kannattaa samalla
punkalaitumelaisten viemis-
tä Poriin keskussairaalaan
nykyisten Turun ja Tampe-
reen sijaan. Vaikka julki-
suudessa lupaillaan vapaa-
ta sairaalavalintaa, jatkossa
tehokkuutta ja säästöjä hae-
taan tiivistämällä peruster-
veydenhuollon ja erikoissai-
raanhoidon palveluketjua.
Tämä tarkoittaa Punkalai-
tumella valintaa Tampereen,
Turun ja Porin välillä riip-
puen siitä onko lähialue-
suuntautuminen Sastama-
laan, Loimaalle vai Huittisiin.
Punkalaitumelta ei ole kos-
kaan menty tai haluttu men-
nä Poriin sairaalaan, joten nyt
on syytä jatkaa valitulla Sasta-
mala-Tampere-linjalla, jotta
jatkossakin päästään nopeasti
Tampereelle yliopistosairaala-
tasoiseen hoitoon.
”Tulevaisuus ennakoitava”
Tarkennusta rantasaunoista
Suuret kiitokset kaikille Teil-
le, jotka kommentoitte Elä-
mänlaadun talousarvioesi-
tykseen sisältyneitä muu-
tosesityksiä. Kulttuuri- ja
vapaa-aikalautakunta koko-
uksessaan 9.10.2012 päätti
mm. ”Liikuntapalveluiden
osalta lautakunta keskuste-
li rantasaunoista. Kiimajär-
ven, Aurajärven ja Kelaran-
nan rantasaunoista luovu-
taan, mikäli mikään alueen
yhdistys ei ota niitä ylläpi-
tääkseen. Jo nyt yhdistysten
ylläpitämät rantasaunat Lah-
denperä, Putaja, Vesaranta ja
Ritajärvi säilyvät liikuntapal-
veluilla.” Nuorisopalvelui-
den osalta lautakunta päätti
(7-1), että se ”anoo talousar-
vioraamin ylitystä nuoriso-
työntekijän palkkaamiseen
tarvittavan määrän”. Muil-
ta osin lautakunta päätti hy-
väksyä Elämänlaadun osa-
prosessin vuoden 2013 ta-
lousarvioesityksen.
Arja Valtonen
Kulttuurijohtaja
Sastamalan kaupunki