Page 21 - AlVi-3110-01.indd

Basic HTML Version

21
Keskiviikko lokakuun 31. 2012
lauantaina 3.11. klo 15.00
Kuuma paikallisvääntö avaa VaLePan
kotiottelut upouudella areenalla!
Lentopallon Mestaruusliigaa
Vexwe-Areenalla!
CEV cupin 2. osaottelu
torstaina 1.11. klo 18.30
Vain voitto riittää, tule ja kannusta VaLePa jatkoon!
Lippujen hinnat 12,-/ 9,-/ 5,-
Suomessa vanhukset
lääkitään vuoteisiin
Huittisissa ammennettiin tulevaisuuden
vanhuspalveluihin oppia Hollannista, jossa hoitokodit
ovat täynnä iloa ja elämää.
Minna Isotalo
Huonokuntoiset vanhuk-
set eristetään muusta yhteis-
kunnasta laitoksiin, joissa
heidän toimintakykynsä en-
tisestään heikkenee. Hoidon
painopiste on elämän ylläpi-
tämisessä, ei siinä, minkä-
laista elämää ihminen vii-
meiset vuotensa viettää.
Toisinkin voisi olla, mi-
käli uskomme Huittisten pe-
rusturvajohtaja
Kristiina
Piiralaa
ja muita alan asi-
antuntijoita, jotka kokoon-
tuivat keskustelemaan Hyvä
ikääntyminen -seminaariin
viime viikolla.
Nimittäin Hollannissa
hoitokodit ovat täynnä iloa
ja elämää. Vanhuksia ei hol-
hota, vaan heitä kohdellaan
tasavertaisina. Heille järjes-
tetään päivittäin mielekäs-
tä tekemistä, ja heitä auttaa
koulutetun hoivahenkilö-
kunnan lisäksi suuri vapaa-
ehtoisten joukko.
”Hyvinvinvointi on hoi-
vapalvelujen johtotähti, ja
tämä ajattelu läpäisee koko
hollantilaisen yhteiskunnan”,
Piirala kiteyttää.
Hakusessa
moniammatillinen
yhteistyö
Miksi meillä Suomessa hoi-
vakulttuuri sitten poikke-
aa niin suuresti Hollannin
mallista?
”Täältä puuttuu moniam-
matillinen yhteistyö, jol-
la tavoiteltaisiin vanhuksen
toimintakyvyn ylläpitämis-
tä mahdollisimman pitkään.
Sen sijaan vanhukset lääki-
tään vuoteisiin ”, sanoo Puo-
tilan vanhainkodin osaston-
hoitaja
Lillemor Öhman
.
Lääkehuollon lehtori
Alli
Puirava
toteaa Suomen ole-
van lääkkeidenkäytön taka-
pajula. ”Lääkefirmoilla on
liikaa valtaa, ja lääkärit kou-
lutetaan liian lääkintäkeskei-
siksi.”
Puiravan mukaan tervey-
denhuollon työntekijät tar-
vitsevat enemmän koulutus-
ta asian tiimoilta. Laajempi
toimintakulttuurin muutos
edellyttää kuitenkin minis-
teriötason ohjeistusta.
”Sosiaali- ja terveysminis-
teriö ei ole tähän mennes-
sä riittävästi puuttunut van-
husten lääkitsemiseen”, Pui-
rava puuskahtaa.
Kristiina Piirala lisää ge-
riatrisen osaamisen olevan
maassamme vielä lapsen
kengissä.
”Jos emme nyt korjaa van-
hustenhuollon tilaa ja lopeta
ihmisten turhaa makuutta-
mista, millainen tulevaisuu-
temme on?”
Toimintakyvyn
ylläpitoa
Hollantilainen geriatrian
asiantuntijalääkäri
Henk de
Jong
kutsuu hollantilaista lä-
hestymistapaa ennakoivaksi.
”Emme odota asiakkaan
valittavan jotakin tiettyä vai-
vaa, vaan ennakoimme niitä
ongelmia, joita monet kroo-
niset, rappeuttavat ja etene-
vät sairaudet tuovat tulles-
saan. ”
Jongin mukaan elämän-
laatu on usein tärkeämpää
kuin tehostettu hoito. Lää-
kehoidon sijaan painopiste
on taudin seurauksissa.
”Sairaus itsessään ei aina
ole hoidettavissa, mutta toi-
mintakykyä voi parantaa esi-
merkiksi arjen aktiviteeteis-
sä, sosiaalissa kanssakäymi-
sessä tai psykologisissa toi-
minnoissa.”
Toivoa on?
Kristiina Piirala korostaa,
että Hollannin mallista on
mahdollista ammentaa vai-
kutteita Suomessa ja Huit-
tisissakin. ”Raha ei ratkai-
se, vaan asenne, kulttuuri ja
koulutusjärjestelmä.”
Vanhuspalvelujen kehit-
tämiseksi on Huittisissa ryh-
dytty konkreettisiin toimiin.
Vanhusten huoltoon on pe-
rustettu uusi geronomin eli
vanhustyön asiantuntijan
toimi ja perusturva on ni-
mittänyt vapaaehtoisten lu-
kumäärän kartuttamiseksi
kaksi vapaaehtoistyön koor-
dinaattoria. Lisäksi sairaan-
hoitajille on annettu lääke-
hoidon koulutusta, lähihoi-
tajia koulutetaan parhaillaan.
Vuoden vaihteessa paikka-
kunnalla aloittaa myös toi-
mintaterapeutti.
Piirala suhtautuu toiveik-
kaasti myös heinäkuussa
voimaan tulevaan vanhus-
palvelakiin. ”Siinä on sama
perusajatus kuin kaupun-
gin omissa tavoitteissa. Uu-
den lain tarkoituksena on
parantaa hyvinvointia, ja
sen tähtäin on asetettu toi-
mintakyvyn ylläpitämiseen.
Pidän tätä erittäin tärkeä-
nä asiana.”
Huittisissa kokoontuneet vanhuspalveluiden asiantuntijat toivoivat sosiaali- ja terveysministeriön puut-
tuvan vanhusten liialliseen lääkitsemiseen.
Lääkefirmoilla on liikaa valtaa,
ja lääkärit koulutetaan liian
lääkintäkeskeisiksi.