Page 16 - AlVi-2111-01.indd

Basic HTML Version

16
Keskiviikko marraskuun 21. 2012
Nuoret
Vertaistuesta voimaa selviytymiseen
Mielenterveysseuran ylläpitämässä ryhmässä keskustellaan
yksinäisyydestä, tunteista ja ihmissuhteista.
• Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Jatkuvaa pyristelyä
suositusten alarajoilla
Eipä muutu mikään Suomessa, vaikka kuntia pas-
sitetaan väki- ja muilla pakoilla kilometritehtaalle.
Tuotannon keskittämistä ajetaan kuin sitä käärmet-
tä kiväärin piippuun. Puhun tuotannosta, koska sitä
useat kuntajohtajat painottavat muun muassa terve-
ydenhuollon yhteydessä. Sopiiko tuotannon tehos-
taminen ja taloudellisuus sanaparina terveydenhuol-
toon, vanhusten hoivatyöhön, koulutukseen tai vaik-
kapa päivähoitoon?
Ei sovi. Vai miltä tuntuvat: esiopetustuotanto, syn-
nytystuotanto, saattohoitotuotanto, umpisuolenleik-
kaustuotanto, mielenterveystuotanto, etsivä nuo-
risotyötuotanto tai työttömyyden ehkäisytuotanto?
Kaiken takana on rahan puute. Parannuskeinoksi on
Suomessa valittu kuntaliitokset, joilla saadaan ai-
kaan suurempia kokonaisuuksia. Kun Suodenniemi
liittyi Vammalaan ja sen jälkeen perustettiin Sasta-
mala Vammalasta, Mouhijärvestä ja Äetsästä, niin
mitä on tapahtunut? Aika vähän. Kukaan ei ole yn-
nännyt, paljonko on tuotanto tehostunut ja paljon-
ko on milläkin suurennuksella säästetty. Tai, ovathan
porkkanarahat plussalle laskettavia.
Periaatteessa mikään ei ole kuitenkaan muuttunut,
ainakaan parempaan. Eri hoivalaitokset pyristelevät
jatkuvasti suositusten alarajoilla. Aluehallintovirasto
huomauttelee milloin mistäkin asiasta: koska on lii-
an vähän hoitohenkilökuntaa ja milloin asumispalve-
lutuotantoyksiköt eivät täytä nykyasumiselle suota-
via ehtoja. Eivät ole yhteenliittymiset auttaneet.
Eivätkä myöskään siihen, että Mouhijärven ja Äet-
sän lukioita lopetellaan. Tähän on varmasti syynsä ja
olisivat olleet ilman Sastamalaakin. Sitä vain jaksan
ihmetellä, että onko ihmisten kuljettaminen kym-
meniä tai satoja kilometrejä palvelujen luo todella
mahtavasti edullisempaa kuin palvelujen pitäminen
ihmisten lähellä? Entäpä se paljon puhuttu hiilijalan-
jälki, joka pitäisi ottaa huomioon kaikessa kaupungin
päätöksenteossa.
Suomi on pieni valtio. Meillä on 5,4 miljoonaa asu-
kasta, jotka jakaantuvat 338 432 neliökilometrin alu-
eelle. Kuntia on 336. Niissä asuu keskimäärin 16 071
ihmistä. Vaikka kaikki pannaan yhteen ja peruste-
taan yksi Suomi -niminen kunta, niin asukkaat ja vä-
limatkat pysyvät.
Mallimaassamme Ruotsissa on 9,5 miljoonaa asukas-
ta 450 295 neliökilometrillä. Kuntia on 290 ja niissä
asuu keskimäärin 32 759 ihmistä. En usko, että Ruot-
sin mahdollinen vauraus johtuu kuntien vähyydestä
Suomeen verraten.
Entäpä sitten Euroopan yksi mahtimaa eli Ranska?
Sillä on pinta-alaa 643 801 neliökilometriä eli vain
noin tuplasti meihin verraten. Ihmisiä on 65 miljoo-
naa, jotka asuttavat noin 36 500 kuntaa. Jokaisessa
kunnassa on keskimäärin 1 781 asukasta. Tästä huo-
limatta myös Ranskassa hoidetaan terveyttä, koulu-
tusta, vanhuksia, lapsia ja jokseenkin samoja asioi-
ta kuin meillä.
Kuntaliitokset tai postitoimipaikkojen nimien hau-
taaminen eivät voi olla avain parempaan. Kuntien
yhteistyö ilman kateutta on se keino.
Nuorilla on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kaisa ja Sini tulivat vertaistuen myötä toiveikkaammiksi tulevaisuutensa suhteen.
Minna Isotalo
Yksinäisyyttä ja itseinhoa,
taustalla koulukiusaamista
ja mielenterveysongelmia.
Kaisa ja Sini tietävät, mil-
laista on, kun ote elämästä
lipsuu ja arjesta tulee selviy-
tymistaistelua.
”Tuntui kuin aika ympä-
rilläni olisi kiitänyt vauh-
dilla eteenpäin, mutta mi-
nä seisoin vain liikkumatta
paikallani kaiken keskellä”,
Kaisa kuvailee.
”Elämä oli rikki, eikä mi-
nulla ollut välineitä sen kor-
jaamiseen,” Sini toteaa.
Viime aikoina elämä on
alkanut väläytellä nuorille
naisille myös valoisampia
puoliaan. Muutoksessa on
heidän mukaansa ollut iso
rooli Vammalan-Huittis-
ten seudun mielenterveys-
seuralla, jonka tarjoaman
vertaistuen avulla he löysi-
vät oman tarinansa.
”Ryhmässä puhuttiin kai-
kista niistä asioista, joista ha-
lusimme keskustella, ja jokai-
nen sai avautua omasta elä-
mästään juuri sen verran kuin
koki hyväksi”, Kaisa sanoo.
Tunteille sanat
Sini kertoo oman toipumi-
sensa alkaneen jo ennen ryh-
mätapaamisia. Hän sai vii-
mein oikean diagnoosin ja
toimivat lääkkeet, mutta ver-
taistuki on auttanut ymmär-
tämään omia tunteita, löytä-
mään niille sanat.
”Tapaamisissa ihminen
kohdataan ihmisenä, ei diag-
noosina tai potilaana, jo-
ta analysoidaan. Vertaistu-
ki tarjoaa ymmärrystä. Nuo-
relle on tärkeää kuulla, että
muillakin on samankaltaisia
ongelmia elämässään. Trage-
diani muuttui selviytymista-
rinaksi.”
Tunteista on vaikea pu-
hua, jos niitä itsekään ym-
märrä ja tunnista. Kaisa sa-
noo saaneensa ryhmästä
voimaa ja oppineensa ter-
vettä itsekkyyttä.
”Nykyään puhun, koska
minulle tulee siitä hyvä olo,
en välttämättä hakeakseni
ymmärrystä. Viime aikoina
olen soitellut usein isälleni,
hän ei pelästy, vaikka minul-
la olisi huono päivä.”
Ei syyttelyä
Vaikka Kaisa ja Sini ovat
saaneet nuoren elämän-
sä varrella jo monenlaisia
henkisiä kolhuja, he eivät
halua lähteä syyttelemään
ketään. Korjattavaa tosin
olisi paljon niin yhteiskun-
nassa kuin ihmisten asen-
teissakin.
Koulujen ryhmäkoot
ovat liian suuria, kiusaa-
mista on vaikea huomata.
Oikeanlaisen avun ja tuen
löytäminen kestää nuoren
näkökulmasta usein aivan
liian kauan. Mielenhäiri-
öiden kanssa kamppailevat
leimataan hulluiksi.
”Kaikki eivät ymmärrä,
miltä oikeasti masentunees-
ta tuntuu, eivätkä he uskalla
sen vuoksi kysyäkään meiltä
mitään, siitä tulee ulkopuoli-
nen olo”, Sini kuvailee.
”Aika monella on myös
suoranainen asenneongelma,
esimerkiksi lähes kolmannes
suomalaisista kieltäytyisi ot-
tamasta mielenterveyskun-
toutujaa naapuriinsa”, Kaisa
huomauttaa.
Naiset toteavat viilattavaa
olevan toisinaan myös omis-
sa asenteissa. ”Tuttu helvetti
on parempi kuin vieras taivas.”
Jutussa esiintyvien henki-
löiden nimet on heidän pyyn-
nöstään muutettu.
Elämä oli rikki, eikä minulla ollut
välineitä sen korjaamiseen.
Löydä oma tarinasi on
Suomen Mielenterveys-
seuran malli nuorten tu-
eksi. Ryhmät toteutetaan
Yhteisvastuuvaroin.
Huittisten Tukitalol-
la on käynnistymässä 15 -
16 -vuotiaiden Löydä oma
tarinasi -vertaistukiryh-
mä. Ryhmä on suunnat-
tu keskustelun tarpeessa
oleville nuorille, jotka ko-
kevat yksinäisyyttä, ahdis-
tusta tai alentunutta mie-
lialaa elämäntilanteessaan
tai haluavat tulla ryhmään
juttelemaan ja kuulemaan
ikätovereiden näkökulmia.
Ryhmä sopii nuorille, jot-
ka voisivat hyötyä amma-
tillisesti ohjatusta vertais-
tukiryhmästä. Ryhmässä
on kaksi ammattiohjaa-
jaa ja 6 - 8 nuorta osallis-
tujaa. Ryhmä on osallistu-
jille maksuton.
Ryhmään voi hakea,
vaikkei taustalla olisikaan
traumaattisia kokemuksia
tai kriisejä. Jokainen tar-
vitsee tukea ja juttuseuraa
eri elämänvaiheissa.
Lisätietoa vertaistu-
kiryhmästä niin Huittis-
ten kuin Sastamalankin
osalta saa Miia Niemeläl-
tä numerosta 03 5120550
tai osoitteesta www.mie-
lenterveysseura.fi/vertais-
tukiryhmat/yhteisvastuu
nuorista.
Ryhmään voi hakea
sähköisellä hakulomak-
keella.
Löydä oma tarinasi
Kirjailija Karo Hämäläinen vierailee
tänään Sastamalassa
Jari Tervo on yleisönkin ju-
tutettavana sunnuntaina.
Vanhan kirjallisuuden päivät läm-
mittelee vielä menneen kesän Ra-
ha-teemaa kutsumalla kirjaili-
ja
Karo Hämäläisen
kirjailija-
vieraaksi keskiviikkona 21. mar-
raskuuta. Hämäläinen esiintyy
kirjamuseo Pukstaavissa kello
18.30, ja häntä haastattelee
An-
na Ulvinen
. Haastattelun teema-
na on finanssimaailmaan sijoittu-
va trilleri
Kolmikulma
.
Tilaisuudessa on kirjapäivien
tyyliin mahdollisuus ostaa kirjai-
lijan teoksia. Kirjamyyntipisteestä
vastaa Tyrvään Kirjakauppa. Ti-
laisuus on pääsymaksuton.
Sunnuntaina
vuorossa Tervo
Sunnuntaina 25. marraskuuta
kello 15.10. Pukstaavin kirjai-
lijavierailujen sarja jatkuu
Ja-
ri Tervon
haastattelulla. Tervo
tunnetaan muun muassa Suo-
men lähihistoriasta kertovista
teoksistaan
Myyrä
,
Ohrana
ja
Troikka
.
Tervon uusin teos on kurdinai-
sen kohtalosta kertova
Layla
. Ti-
laisuus on kaikille avoin ja mak-
suton ja se järjestetään Pukstaavin
tapahtumasalissa.
Kirjailija Karo Hämäläinen
taitaa finanssitrillerin.