Basic HTML Version
17
Keskiviikko joulukuun 12. 2012
•
Minna Isotalo
Elohopea vajosi viimeviikon
maanantaina alle 20 miinus-
asteen. Hyytävällä päällä ol-
lut pakkasherrakaan ei on-
nistunut ihmisiä säikäyt-
tämään, sillä Sastamalan
kyläilloissa tehtiin yhdistys-
kohtainen ennätys, kun illo-
laiset rynnistivät oman pitä-
jänsä seuraintalolle peräti 19
hengen voimin. Tapiolalaisia
oli paikalla neljä ja sammaa-
laisia kaksi.
Sammaljoella asuvien
osallistumisinnokkuutta ve-
rotti samaan aikaan Sampo-
lassa järjestetty opiston kurs-
si, jota moni Sammaan seu-
dun kyläseuraan kuuluva ei
malttanut jättää väliin. Sas-
tamalan Opistoa kiiteltiin-
kin monipuolisten virikkei-
den järjestäjäksi.
Illan kuluessa todettiin,
että Sastamalan Kylät ry:n
suurin haaste on yhteishen-
gen luomisessa, sillä kunta
on monen kyläaktiivin mie-
lestä maantieteellisesti lii-
an laaja ja väkisin tehty. Ky-
lillä on erilaiset tarpeet ja
asioimissuunnatkin vaihte-
levat suuresti. Esimerkik-
si Sävistä suunnataan Kan-
kaanpäähän ja Sammaljoel-
ta Punkalaitumelle. Yhdessä
kaikki Sastamalan kylät ovat
kuitenkin vahvempia ja saa-
vat paremmin äänensä kuu-
luviin.
”Koto on aina koto”
Tapiolan kyläyhdistystä
edustaneet
Seija Kuukka
,
Jorma Lehtonen
ja
Kirsti
Vesterbacka
toivoivat Tapi-
olaa Sastamalan kartalle.
”Asuinpaikka on osa ih-
misen identiteettiä. Meidän
pitäisi ehdottomasti saa-
da muutaman Tapiola-kylt-
ti teiden varsille, sillä har-
va edes tietää, missä Tapiola
on”, kolmikko perusteli nä-
kemystään.
Illon kyläseuran
Pir-
jo Helenius
iloitsi siitä, et-
tä omalla kylällä on koulu,
mutta totesi olevansa surul-
linen kaikkien niiden kylien
puolesta, jotka ovat koulun-
sa menettäneet.
”Koulujen lakkauttami-
nen vaikeuttaa maatilo-
jen sukupolvenvaihdok-
sia ja karkottaa nuoren vä-
en maaseudulta”, hän har-
mitteli.
”Koto on aina koto, sijait-
si se missä hyvänsä”, kiteyt-
ti puolestaan
Eero Suoniemi
näkemyksensä Sammaljoesta.
”Tyytyä täytyy siihen mi-
tä on, mutta kyllä koulun
lakkauttaminen hiertää ky-
lällä edelleen. Taistelu kou-
lun puolesta synnytti vas-
takkainasettelua eri kylien
välille, mikä oli paha juttu”,
sanoi
Liisa Suoniemi
.
”Palvelut katoavat ja tiet
rapautuvat, mutta uusi jä-
teputki kyllä vedetään tohi-
nalla joka mökkiin”, Suonie-
met ihmettelivät.
Kylien Sastamala
Sastamalan maaseudun ke-
hittämispäällikkö
Katarii-
na Pylsy
valitteli kaupun-
gin olevan aikeissa supistaa
kyläyhdistysten avustuksia.
”Sastamala on kylien ja
kyläyhdistysten kunta.On
todella lyhytnäköistä poli-
tiikkaa nipistää muutenkin
pienistä avustussummista.
Kylillä tehdään paljon va-
paaehtoistyötä ympäri vuo-
den. Kaupungin taholta tä-
mä on periaatekysymys”,
hankekoordinaattori
Jani
Hanhijärvi
napautti.
”Mitä kauemmas kau-
pungin keskustasta men-
nään, sen helpompaa kun-
tapäättäjien on seutu unoh-
taa. Elämää on muuallakin
kuin vain viiden kilomet-
rin säteellä Vammalan to-
rilta”, sammaalaiset totesi-
vat.
”Vaadimme kaupungilta
tahtoa ja rahaa kylien kehit-
tämiseen. Postitoimipaikko-
jen nimet takaisin ja kiin-
teistövero pois kylätaloilta”,
huudettiin illolaisten pöy-
dästä.
Olipa illolaisilla esittää
maan hallitukselle ehdotus
kuntauudistuksen pohjak-
sikin. ”Kun kerran uudiste-
taan, tehdään se sitten kun-
nolla ja siirrytään kolmen
kunnan malliin: Lappi, Illo
ja Helsinki.”
”Mutta Sammaljoella on
kyllä seudun kaunein kirk-
ko, jonka akustiikka on pa-
rempi kun Tyrvään kirkos-
sa”, totesi joku, ja siitä olivat
kaikki iltaan osallistuneet
samaa mieltä.
8. kyläilta
”Lappi, Illo ja Helsinki”
▶
Sastamalan eteläiset kylät vaativat kaupungilta tahtoa
ja rahaa kehitystyöhön.
Kati Saukola ja Pirjo Helenius kirjasivat ylös Illon kyläseuran terveiset kun-
tapäättäjille.
Terveisiä kyliltä:
Illo:
■
Teiden kuntoa kohennettava.
■
Vahvuudet:
aktiivinen kyläseura, paljon yrityk-
siä, yhteistyö Sammaan kanssa Vesarannan kesä-
teatterin muodossa.
■
Heikkoudet:
palvelujen puute, kateus estää ke-
hittymästä kylien kyläksi.
■
Uhat:
koulun sulkeminen, maaseudun autioitu-
minen.
Tapiola:
■
Kylän nimi saatava Sastamalan kartalle.
■
Vahvuudet:
yhteishenki.
■
Heikkoudet:
ei omaa kylätaloa.
■
Uhat:
ikärakenne.
Sammaa:
■
Maaseudun kylistä pidettävä huolta, postitoimi-
paikkojen nimet takaisin.
■
Vahvuudet
: opittu tulemaan toimeen omillaan,
VPK-toiminta.
■
Uhat
: ikärakenne.
”
Asuinpaikka
on
osa ihmisen
identiteettiä.
Kirsti Vesterbacka, Seija Kuukka ja Jorma Lehtonen kehuivat hiljattain 10 vuotta täyttäneessä Tapiolan kyläyhdistyksessä olevan
aktiivista ja hauskaa väkeä.
• Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kun Hopulle uimahallia,
hotellia, koulua, toria ja
maauimalaa suunniteltiin
Kesäkuun alussa 1968 arkkitehti Aatos Issakainen
on saanut piirustuspöydältään näytille yleissuunni-
telman Hopun koulun ja Emmanmäen alueilta, siitä
Rajakadun kupeelta Vammalassa. Suuret ovat kaa-
vailut, kun asiaan paneutuu Aamulehden lehtileik-
keestä, jonka eräs asiaan vihkiytynyt lukija taannoin
lähetti. Hän on ajan hermolla, sillä maanantaina 17.
joulukuuta Sastamalan kaupunginvaltuusto hypiste-
lee aihetta talousarviokokouksessa, siis uimahallia.
Palataan kesäkuun alkuun 1968. Issakaisen papereis-
sa komeilevat uimahalli, hotelli, 600 oppilaan koulu,
tori ja maauimala. Kaikki tämä on piirretty Hopun ja
Emmanmäen alueille. Hotelli ja tori ovat suurin piir-
tein nykyistä urheiluliikettä vastapäätä, uimahalli sii-
nä lähellä parkkialueineen, koulu Hopun puukoulun
sijoilla ja maauimala Liekoveden puolella. Kaikelle
on varattu 5 hehtaaria maata, josta 1,5 hehtaaria hu-
penee rakennuksille.
Taustahaamuna on uusi koulu. Sen paikasta ei vie-
lä ole tarkempaa tietoa. Jo silloin puhuttiin Sylvään
puistosta. Ja sinne se sitten lopulta putkahtikin. Eivät
toteutuneet muutkaan Issakaisen ajatukset.
Keskustelupalstoilla on kirjoiteltu siitä, voidaanko kau-
pungin omaisuutta myydä korvamerkitysti. Enpä tie-
dä, mitä laki sanoo. Veikkaan, että voidaan. Tai ainakin
kerran myytiin Ellivuoren osakkeet rapialla 9 miljoo-
nalla markalla, jotka sinetöitiin uimahallia varten. Pi-
ti laskeman jopa sisäistä korkoa, vaan kassan katteek-
si markat korottomana menivät. Silti kauppa oli hyvä.
Maanantain valtuustossa ruodittaneen noin 50 vuot-
ta vanhaa uimahallijuttua jälleen vähintään kaksi
tuntia, jos sekään riittää. Puolesta ja vastaan nousee
ääniä, mutta puun ja kuoren välissä valtuutetut ovat.
Vaikka rahat hallin ylös nostoon jostakin löytyisivät-
kin, niin peikoksi kaivetaan käyttökustannukset.
Niitä tosin syntyy aina, kun jotakin rakennetaan,
ja joku ne aina maksaa. Tässä tapauksessa pelotel-
laan verojoen korotuksella, mutta missäpä asiassa ei
niin tehtäisi. Palvelu maksaa, joskin myös uimahal-
liin pääsy.
Valtuutetut ovat erityisen tiukassa paikassa, koska kau-
punginhallituksen esitys sisältää kiinteistöjen myyntiä
ja tuloilla maksettaisiin halli, jonka rakentamisen ta-
voiteaikataulu on 2016. Demareilta, jotta vaalilupauk-
set pitävät, voi odottaa esitystä nopeammasta aikatau-
lusta ja ehkä toisenlaisesta rahoituksestakin.
Keskusta ja perussuomalaiset ovat ahtaalla. Linjan
mukaisesti sieltä puolen pitäisi tulla esitys, joka vei-
si hallin pois taloussuunnitelmasta. Tämä olisi alku-
peräisen virkamiesbudjetin mukaista.
Odotettavissa on mielenkiintoisia puheita, sillä tus-
kinpa kokoomuskaan aivan yksiselitteisesti on vuo-
den 2016 kannalla, vaikka ääniharava Jari Andersson
esityksen asiasta hallituksessa tekikin.
Vihreät pysynevät jollakin suunnitelmalla hallin ta-
kana, kuten osa vasemmistoliitostakin. Kristilliset
voivat olla koko ryhmän voimin hallin kannalla.
Päättääpä valtuusto, ties monennenko kerran, mitä
vain, hallikeskustelu jatkuu. Mikään päätös ei ole Pil-
ven tontille hakattu, ennen valtuuston suomia mää-
rärahoja talousarvioon, sillä pitkän aikavälin talous-
suunnitelmat muuttuvat vuosien saatossa, kuten on
koettu.