Page 10 - Alueviesti 2 -2013

10

Keskiviikko tammikuun 9. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Vesistön valjastaminen

matkailuvaltiksi vaatii

rohkeutta ja rahaa

J

älleen kerran unelmoidaan Kokemäenjoen ja sen

vesistön valjastamisesta matkailuvaltiksi. Aihees-

ta poristaan ties monettako kertaa keskiviikkona

16. tammikuuta kello 18 Kauppalantalolla, Sastama-

lan ytimessä Vammalassa. Eikä puhuta turhaan. Vesi

luo ympärilleen aina elinvoimaisen ja monimuotoisen

luonnon, joka viehättää ihmisiä.

Kokemäenjoen

vesistö on mahtava. Varsinainen jo-

ki alkaa Vammalan Kaukolan kylästä, Tyrvään voima-

laitoksen alapuolelta. Joki virtaa mereen Porissa. Ve-

sistöalueeseen kuuluvat tunnetut Pyhäjärvi, Näsijär-

vi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi. Näsijärvi laskee vetensä

Tammerkosken kautta Pyhäjärveen, johon yhtyy myös

Vanajavesi Lempäälän kanavan kautta. Pyhäjärvi taas

tuo vettä Kuloveteen Nokianvirtaa pitkin Melon voi-

malan läpi. Kyrösjärvi yhyttää Kuloveden Siuronkos-

ken avulla.

Eli

kyseessä on vesistö, jonka kaikinpuolinen hyödyn-

täminen matkailuun toisi mittavasti työtä ja leipää eri

maakuntiin ja kaupunkeihin.

***

Eniten

matkailijoita koko vesistöalueelle toisi tieten-

kin veneily. Se vaatii paljon, sillä esimerkiksi pelkät

Kulo-, Rauta- ja Liekovesien taipaleet eivät pitkälle

riitä. Pitää löytyä puhtia niin, että ainakin Näsijärvel-

tä on yhteys Pyhäjärvelle ja sieltä edelleen Kulovedelle.

Näsijärvi ja Pyhäjärvi voidaan yhdistää Pispalan käyt-

tämättömällä tukinuittotunnelilla, johon jo kumika-

navaa suunnitellaan.

Seuraavaksi

pitäisi ohittaa viisi voimalaa ennen Po-

ria ja merta. Esteinä ovat Melo Nokialla, Tyrvään voi-

malaitos Sastamalan Vammalassa, Äetsän voimalaitos,

Kokemäen Kolsi ja Harjavallan sähkötehdas. Ne pitäi-

si veneillä kiertää ylöspäin tai alaspäin kulkiessa. Kort-

tiautomaatein toimivat kiertoradat voisivat olla ratkai-

su, eli omatoimiohitusta. Tämä kaikki mahdollistai-

si rantamaisemien matkailuyritysten ja muitten pal-

veluitten rajattoman käytön.

***

Eikä

siinä vielä kaikki. Kokemäenjoki oli aikanaan

maan parhaimpia lohi- ja meritaimenjokia. Ei ole

enää, koska nousuesteitä on liikaa ja toimivia kala-

portaita ei lainkaan. Lisäksi veden säännöstely ja ilman

voimalaa olevien koskien perkaus on syönyt kutualu-

eet. Siis luonnokierrossa syntyneet jalokalat ovat vä-

hissä. Ja pelkillä istutuksilla ei saavuteta himoitun ka-

laveden leimaa. Sellaista, joka on eteläisessä Suomessa

esimerkiksi Kymijoella ennen voimalapatoja.

Toki

Kokemäenjoellakin ennen Harjavaltaa pääsee

nauttimaan vapaista- tai poikasena istutetuista jalo-

sukuisista, mutta se ei helpota tilannetta yläjuoksulla.

Eli

hyvä, kun puhutaan, mutta lopullinen joen ja ve-

sistön muokkaaminen matkailuvaltiksi kaipaa rohke-

utta ja rahaa alueen kunnilta, matkailuyrittäjiltä, voi-

mayhtiöiltä ja valtiolta.

SAKSI

TUT

Lopenkulma

CatCatilta näyttävä

paluu euroviisuvoittajaksi

•

Jaana Grankvist

jaana.grankvist@alueviesti.fi

Kuvat: Veli-Matti Saksi

Tyttöduo CatCat teki näyttä-

vän paluun viime lauantaina

käydyissä euroviisuissa. Vii-

meksi kaksikko nähtiin euro-

viisulavalla Dublinissa vuon-

na 1994. Irlannissa kaksikon

Bye Bye Baby jäi sijalle 22,

vaikka sille silloin etukäteen

povattiin hienoja pisteitä.

Lopenkulman nuorisotalolla

Stormissa CatCat lauloi itsen-

sä ylivoimaiseksi ja sutjakkaaksi

voittajaksi äänimäärällä 28.

▶

Itse

siskokset

Katja

ja

Vir-

pi Kätkä

eivät Sastamalaan ke-

rinneet saapua, vaan heitä pai-

kallisesti edustivat

Jari Pärssi-

nen

ja

Veijo Saari

, tuttavalli-

semmin Jallu ja Vellu. Heidät

kuultiin ja nähtiin lavalla vii-

meisenä, numerolla kuusi.

Euroviisuissa piti olla seit-

semän osanottajaa, mutta kai-

kenlaista yllättävää voi eläväs-

sä tapahtumassa sattua. Kun

oltiin puolessa välissä kuumaa

kisaa, sen juontaja

Mira Kaaja

sai kännykkäänsä valitettavan

puhelun, jonka viestin joutui

jakamaan täydelle nuoriso-

seurantalon salilliselle yleisöä:

Matti Nykänen

joutui peru-

maan lupaamansa esityksen.

Toiseksi eniten, 18 ääntä,

keräsi

Katri Helenan

herk-

kä Katson sineen taivaan. Sen

Stormissa Katri-Helenan puo-

lesta tulkitsi

Katja Saari

.

Muut kappaleet olivat Jaak-

ko Tepon, alias Jari Pärssisen

Hilma ja Onni, Irwin Good-

manin, alias Veijo Saaren Si-

lirimpsis, Kikan, alias

Jonna

Pohjolan

Sukkula Venukseen

ja Paula Koivuniemen, alias

Kaisu Koivulan

Tummat sil-

mät ruskea tukka.

▶

Euroviisut

oli näyttävä

spektaakkeli Joulun rääppi-

äiset -tapahtuman yhteydessä.

Muukaan ohjelma ei jäänyt

kalpeaksi. Jo etukäteen mai-

nostettiin, että luvassa on lau-

lun luritusta ja huonoja sketse-

jä. Niitä saatiin roppakaupalla.

Stormin kunnalliskodin

asukkaille Emmalle, Alpertil-

le ja Aarolle tarjoiltiin kylmää

maksalaatikkoa. Se tuli jostain

keskuskeittiöltä Vammalasta ja

jouduttiin lämmittämään syö-

mäkuntoon mikrossa. Onnek-

si sentään päiväreisulle päästiin

oman kylän kirjastoon.

Näköradiosta ikäihmiset

kummastelivat, miten mah-

dottomasti Kauniitten ja roh-

keittein Stephanie on lihonut

ja vanhentunut ja Brooken tis-

sinmuljakkeet kasvaneet.

▶

Kiinteistöhuolto

ja re-

montointi -firmaa pystyssä

pitävät Jallu ja Vellu jakoivat

auliisti vinkkejä, kuinka tape-

tointi onnistuu näpsäkimmin

ja ammattitaitoisimmin.

Liisterikiinnityksen sijaan

tapetin voi vallan hyvin ripus-

taa seinään niiteillä, ja jalka-

listat kannattaa naputella vä-

hintäänkin kymmenen sentin

nauloilla varmuuden vuoksi.

Kiviseinään tapetti tulee pro-

pata, jotta pysyy.

Laulua rääppiäisiltamissa

lurittivat sisarukset

Tanja

ja

Tiina Lehtimäki

, ihan livenä

omana itsenään.

Yleisökin pääsi riekumaan.

Metsäkukkia, Kultainen nuo-

ruus ja Kenpä tietäis sen oli

Markku Hiljasen

mielestä il-

lanvieton parasta antia, koska

hän paisutteli yhteislaulujen

eteennäyttäjänä.

Kahdeksan euron sisäänpää-

syllä yleisö sai enemmänkin,

mitä sille oli luvattu. Sietoky-

kyä nostatti lippuun vatsan-

täytteeksi sisältynyt riisipuuro

väskynäsoppineen. Sen, puffe-

tissa anniskellun kahvin, olu-

en ja siiderin siivin monet has-

sut jäivät hoilottamaan kara-

okea puolille öin, täysin livenä.

▶

PERINTEIKÄS KYLÄTALO

■

Lopenkulman nuorisoseura täyttää tänä vuonna 111 vuot-

ta.

■

Lopenkulman nuorisoseurantalon seura osti kokoontumis-

paikakseen vuonna 1917 rahankeräyksellä ja pankkilainal-

la. Warren talo oli alunperin vuosisadan alussa rakennettu

asuinkäyttöön.

■

Talossa järjestettiin kokouksia, juhlia ja iltamia, ja esitettiin

näytelmiä ja pidettiin ompeluseuraa. Myös urheilu- ja tan-

hutoiminta oli vilkasta.

■

1940-luvulla taloa käytettiin sotaväen majoitustilana.

■

1960-luvulla taloa vuokrattiin Tyrvään kunnalle, ja siellä

toimi kansalaiskoulu.

■

Nykyisin nuorisoseurassa on noin 70 jäsentä. Toimintaa

ovat vuosittainen äitienpäivälounas, kesäiset roinamarkki-

nat ja joulumyyjäiset.

■

Taloa vuokrataan erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Nykyai-

kaisessa keittiössä on 150 hengen astiasto.

▶

TOIMITTAJAN KOMMENTTI

Riskibisnestä

•

Jaana Grankvist

Tapahtuman järjestäminen on

aina riski. Tuleeko ketään?

Vaivaa on nähty, jopa yö-

unia menetetty, talkoita pi-

detty päivätyön ohella.

Kilpailu yleisöstä on ko-

vaa, mutta oman kylän ja ko-

koontumispaikan remontit ja

lämmityskulut on maksettava.

Miten saada väki irti televisi-

on, tietokoneen tai sohvalla-

makailun ikeestä?

Kylätaloja on kunnosteltu

EU-rahankin voimalla, mut-

ta suurin voima on paikallisis-

sa itsessään.

Hyvä Stormi ja Lopenkul-

ma, te teitte sen lauantai-ilta-

na.

Kauppoja, pankkeja ja mei-

jeriä ei enää ole, mutta on yh-

teishenkeä ja työkaluja.

Kikka sukkuloi Venukseen. Jonna Pohjola kiihdyttää edesmenneen taiteilijan puolesta.

On jokaisen oma asia, mutta Stormissa ehkä kannattaa kaih-

taa kiinteistöfirmaa, jonka takana ovat Jallu ja Vellu. Jallu

on se vähän paksumpi.