16
Keskiviikko tammikuun 16. 2013
Veli-Matti Saksi
Tosi tarina verta
vuotavasta päästä
S
uomalaiset ovat vuosikymmeniä turvanneet sii-
hen, että apua tarvitseva sitä myös saa. Tähän
nopeaan apuun on totuttu muun muassa ambu-
lanssien osalta. Moni ajattelee vieläkin, että yksi soit-
to riittää ja apu tulee paikalle nopsasti. Näin ei kui-
tenkaan aina käy.
Viime
viikolla sastamalalaisessa perheessä vanhempi nai-
nen kolhaisi päänsä. Verta tuli paljon, kuten päästä yleen-
sä. Mies soitti hätäkeskukseen ja sai henkilön puhelimen
päähän. Mies kertoi mistä on kysymys ja mitä on tapah-
tunut. Mies vielä totesi, että apua tarvitaan, mutta ei tar-
vitse tulla pillit päällä, koska vaimo on tajuissaan ja haava
ei mahdollisesti ole kauhean syvä. Apua luvattiin.
***
Odottavan
aika on pitkä entisessä Äetsässäkin. Am-
bulanssia ei kuulunut 15 minuutissa, eikä vähän pi-
demmässäkään ajassa. Mies soitti uudelleen hätäkes-
kukseen, jossa sama ihminen vastasi. Mies ihmetteli,
kun apua ei ole tullut. Hänelle vastattiin, että tapaus
on luokiteltu kiireettömäksi ajoksi. Eli asia hoidetaan,
kun kiireelliset tapaukset on ensin ajettu.
Mies
suivaantui ja ajatteli tilata taksin. Sen hän hei-
vasi, koska lasku olisi Vammalan reissulla ollut iso. Ei
matkan, mutta auton penkeille valuvan veren takia.
Liikkeelle lähdettiin omalla autolla.
Haava
oli arveltua syvempi. Päivystyksessä vaimon
pää kuitenkin hoidettiin kuntoon. Tosin taju meni,
kun oltiin lähdössä kotiin ja edessä oli yö tarkkailus-
sa. Nyt kaikki on hyvin, mutta pelko jäi, koska apua
ei välttämättä aina tule, vaikka yrittää.
***
Niinpä.
Nykymaailmassa kaikki asiat pyritään enna-
koimaan, laskemaan minuutilleen ja eurolleen. Tavalli-
sen ihmisen kontolle siunaantuu taakkoja, joita ennen
ei ollut, vaikkapa ambulanssin paikalle saamisessa. Pi-
täisi tietään tarkasti, onko kyseessä vakava juttu, vaiko
sellainen, joka joutaa odottamaan. On siinä pieni ih-
minen ihmeissään, kun hädissään selvittää tilannetta.
Eikä
asiaa auta yhtään, että on laskettu aika, jolloin
ambulanssin pitää lähteä hälytykseen. Ei yhtään, jos
autoa ei tulekaan, koska se tai ne ovat muussa ajos-
sa. Tuntuu siltä, että 1970-luvun byrokratia tekee no-
peaa paluuta.
Tosin
vuosikymmeniä sitten byrokratiaa ei juuri ol-
lut, kun tilasi hätänumerosta ambulanssin. Silloin pai-
kallinen ihminen vastasi ja lähetti liikkeelle paikallisen
sairasauton. Parhaimmillaan hätänumerosta vastannut
henkilö vielä tunsi soittajan ja tiesi jo äänestä, onko
kyseessä hätätapaus vai hieman kiireettömämpi juttu.
***
Elämme
maailmassa, joka makaa tietoverkkojen, tie-
tokoneitten ja muun tekniikan varassa. Meille selvi-
tetään, että kaikki on paremmin kuin ennen, koska
tekniikka hoitaa asiat. Tällä varjolla palveluja kerätään
valtaisiin kokonaisuuksiin, jotka ovat lopultakin hy-
vin haavoittuvia, kuten olemme huomanneet erilais-
ten verkkosivustojen kaatuessa tai kännykkäverkkojen
pudotessa pois pelistä.
Ihmisiä
palveluitten takana on yhä vähemmän, koska
tekniikka hoitaa. Muinoin oli sanonta: tuli on hyvä ren-
ki, mutta huono isäntä. Nykyisin tuo sanonta kuuluu:
ihminen on hyvä renki, mutta tietotekniikka paras isäntä.
SAKSI
TUT
RTT tuo Macbethin
Sarkia-näyttämölle
Nyt haetaan tekijöitä: näyttelijöitä,
taistelijoita, puvustajia, lavastajia ja tuotantoryhmää.
Alueviesti
Kolmekymmenvuotias Ro-
mulan Taiteellinen Teatte-
ri esittää ensi kesänä Sarkia-
näyttämöllä Sastamalan Kii-
kassa William Shakespearen
näytelmän Macbeth. Esityk-
set ovat 25.7.-6.8.
Macbeth jatkaa RTT:n suo-
malais-brittiläisten tuotanto-
jen sarjaa. Näytelmän ohjaa-
ja
Chris Spring
ja visuaalinen
suunnittelija
Joanne Green-
wood
ovat Englannista.
RTT etsii Macbethiin näyt-
telijöitä, taistelijoita, puvus-
tajia, lavastajia ja tuotanto-
ryhmää. Mukaan voi ilmoit-
tautua täyttämällä viimeis-
tään 21.1. kyselyn osoittees-
sa
teatteri.com/macbeth-kysely.
Macbethin
ryhmäharjoi-
tuksia on tammi-kesäkuus-
sa Sastamalan Opiston kurs-
sina viikonloppuisin. Pääsiäi-
senä on työpaja ohjaajan ja vi-
suaalisen suunnittelijan kans-
sa. Harjoitusten tiivisjakso en-
nen esityksiä alkaa 8.7. RTT
on harrastajateatteri, eli luon-
nollisesti esimerkiksi esiinty-
mispalkkioita ei makseta.
Aiemmin Romulan Tai-
teellinen Teatteri on esittänyt
William Shakespearen näy-
telmät Myrsky (1996), Ke-
säyön uni (2001), Romeo ja
Julia (2006) sekä Miten äkä-
pussi kesytetään (2011). Chris
Springin ohjauksia ovat kol-
me ensimmäistä, neljännen
ohjasi
Ian Nicholson
. Joan-
ne Greenwood on visualisoi-
nut kaikki.
Shakespearin näytelmää Mi-
ten äkäpussi kesytetään esi-
tettiin Sarkia-näyttämöllä
2011. Kuvassa ovat Katari-
na (Kati Lahtivirta) ja Bap-
tista Minola (Pauli Kylväjä).
Kuva: Ilari Mehtonen.
Rennoksi Karkun
ikä- ja itsehoitopisteessä
Ikäihmisillä on mahdollisuus kokoontua Voimarinteellä
ja käyttää tarjolla olevia hyvinvointipalveluja.
Alueviesti
Karkkuun perustettu ikä- ja it-
sehoitopiste on saanut kutsu-
manimekseen Rennox. Näin
päättivät ikäpisteen käyttäjät
Voimarinteellä.
Ikä- ja itsehoitopiste ko-
koontuu Voimarinteen tilois-
sa kahden viikon välein tors-
taisin. Alkajaisiksi on mahdol-
lisuus käydä allasjumpassa. Se
jälkeen on tarjolla Karkun ko-
titalous- ja sosiaalialan oppi-
laitoksen opiskelijoiden val-
mistamaa lounasta.
Ruokailun jälkeen on vuo-
rossa ikäpisteen tietopuolinen
osuus ja kahvittelu Koti-hank-
keen tiloissa. Samaan käyntiin
voi yhdistää kosmetologiopis-
kelijoiden tekemän jalkahoi-
don tai muun hemmottelu-
hoidon. Tämän jälkeen onkin
jo rento olo, päättelivät ikäpis-
teen käyttäjät.
Ikä- ja itsehoitopiste
on
käynnistetty Sotesin, Sasta-
malan koulutuskuntayhty-
män, Voimarinteen yrittäjien,
Koti-hankkeen ja Karkun ka-
marilaisten yhteistyönä. Toi-
minnan suunnittelu sai alkun-
sa, kun Karkun kamarin väki
toivoi alueen ikäihmisille ter-
veyttä tukevaa toimintaa.
Muutaman suunnitteluko-
kouksen jälkeen päädyttiin
perustamaan ikä- ja itsehoi-
topiste Voimarinteelle. Siel-
lä ikäihmisten on kokoontu-
misten yhteydessä mahdolli-
suus käyttää sekä Voimarin-
teen yrittäjien että Saskyn
opiskelijoiden opiskelijatyö-
nä tekemiä hyvinvointipalve-
luja, saada tietoa terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisestä ja
palveluista sekä tavata toisiaan.
Koti-hankkeen
hyvinvoin-
titeknologiaa esittelevät tilat tar-
joavat toiminnalle oivallisen ko-
koontumispaikan. Koti-hank-
keen tilojen yhteyteen tullaan
vielä kevään 2013 aikana varus-
tamaan itsehoitohuone, jossa
on mahdollisuus seurata omaa
terveyttään ja saada ohjausta ja
tietoa terveyteen liittyen.
Niille karkkulaisille, joil-
la ei ole omaa kulkuneuvoa,
on järjestetty ilmainen kulje-
tus Packalenin rahaston tuella.
Kuljetuksiin mahtuisi enem-
mänkin väkeä, lisätietoa niis-
tä saa Sotesista.
Ikä- ja itsehoitopisteessä
nuoret ja ikäihmiset pääse-
vät toimimaan yhdessä. Lähi-
hoitajaopiskelijat ovat ohjan-
neet liikuntatuokioita ja teh-
neet terveyteen ja toimintaky-
kyyn liittyviä testauksia. Näin
opiskelijat saavat harjoitusta
ja ikäihmiset tukea oman toi-
mintakykynsä ylläpitämiseen.
Karkun ikäpisteessä esimerkiksi lähihoitajaopiskelijat järjestävät liikuntaa jumpparyhmälle.
1...,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15 17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,...32