Page 24 - Alueviesti7_2013
Basic HTML Version
24
Keskiviikko helmikuun 13. 2013
Ellivuori ennen
Historiassa
on sanonta, ettei tulevaisuutta voi
ennustaa jos ei katsota välillä peruutuspeiliin.
Kun pohditaan, miten Pirunvuoren ja Ellivuo-
ren alue on kehittynyt viimeisen sadan vuoden
aikana, historiasta löytyy yllättäviä yhtäläisyyk-
siä Ellivuoren lähihistoriaan. Se, elääkö Ellivuo-
ren alue nyt yhtä historiansa käännekohtaa, jää
tulevien vuosien arvioitavaksi. Totta on se, että
aluetta on rakennettu, kehitetty ja sitä on nos-
tettu matkailukohteeksi monen sukupolven työl-
lä ja panostuksella.
1800-luvun
lopulla suomalainen kansallistun-
ne oli nousussa. Tauluissa ja kirjoituksissa vilah-
teli Suomi-Neito kansallismaisemassa. Samaan
aikaan kaupunkilaiset alkoivat tehdä virkistys-
matkoja näyttäviin luontokohteisiin. Niin Tam-
pereellakin asuvat löysivät tiensä Karkun Pirun-
vuorelle, joka mainitaankin jo vuonna 1895 il-
mestyneessä ensimmäisessä suomalaisessa matka-
oppaassa. Pian Kangasalan ja Pälkäneen esimerk-
kiä noudattaen Pirunvuorellekin haluttiin raken-
taa näkötorni 1900-luvun alussa.
Näkötornia
varten järjestettiin paikkakunnalla
rahainkeruu ja jo vuoden 1905 keväällä avattiin
10 metriä korkea näkötorni Pirunvuorelle. Ra-
hainkeruun myötä saatettiin Rautavedelle hankit-
tua lopuilla varoilla vielä turistivenekin. Yhteisöl-
lisyyttä ja talkoohenkeä parhaimmillaan! Vaikka
tämä Pirunvuoren ensimmäinen näkötorni pää-
sikin huonoon kuntoon suhteellisen nopeasti ja
se purettiin vuonna 1929, yhteinen tahto kehit-
tää aluetta oli syntynyt.
Toinen
Pirunvuorta ja Ellivuoren aluetta koske-
va kehityslinja lähti käyntiin vuonna 1903 kun
taiteilija Emil Danielson saapui kesän viettoon
Karkkuun. Vanhemmat ihmiset kertoivat nuo-
relle taiteilijalle värikkäitä kansantarinoita Pirun-
vuoresta ja siellä asuvista hahmoista. Danielson
ihastui Pirunvuoren kivisiin maisemiin ja päätti
aloittaa Kivilinnan rakentamisen Pirunvuorelle
vuonna 1906. Kivilinnasta tuli silloinen turisti-
menestys, sillä vuoteen 1959 mennessä Kivilin-
nalla oli vieraillut yli 10 000 ihmistä aina Japa-
nia ja Yhdysvaltoja myöten. Vetovoimaa maise-
missa todella oli.
Ellivuoren
alue nostettiin paikallisesti esiin seu-
tukunnan ’kärkituotteena’ jo ennen sotia. Muun
muassa Helsingin matkailumessuilla 1936 aluetta
esiteltiin messukävijöille ahkerasti. Vuonna 1941
Pirunvuori palveli maamme ilmatorjuntaa kun
sinne rakennettiin armeijan toimesta ilmavalvon-
tatorni, joka sitten purettiin sodan jälkeen.
Ellivuoren
alueen kehitykseen haluttiin pian
sodan jälkeen laittaa panoksia, sillä alueelle kaa-
vailtiin matkailuhotellia jo tuolloin. Alueen mat-
kailuarvoa perustelee sekin, että vuoden 1953 ai-
kana Ylä- ja Kokemäenjoen seutukaavassa oli Pi-
runvuoren alueen osaksi tehty merkittäviä mat-
kailusuunnitelmia. 1950-luvun lopulla alue liittyi
Pirkanmaan maakuntaliittoon, joka halusi edel-
leen kehittää aluetta matkailukohteena. Hiihto-
keskus perustettiin vuonna 1964 ja hotelli nousi
Rautaveden rannoille vuonna 1970.
Pirunvuoren
ja Ellivuoren alue on siis ainakin
100 vuoden ajan houkutellut kävijöitä läheltä ja
kaukaa. Merkittävää on se, että suurimman osan
noista vuosista alueella ei juuri ole ollut raken-
nettua vetonaulaa, vaan maisemat ja luonto ovat
pääasiassa vastanneet vetovoimasta. Kun peruu-
tuspeiliin on nyt tutkailtu ja sieltä nähty muun
muassa erilaisia näkötornihankkeita, on mielen-
kiintoista nähdä, vieläkö lähitulevaisuudessa El-
livuoren alueelle näkötorni nousee. Entä vielä-
kö löytyy talkoohenkeä kehittämään alueen ve-
tovoimaisuutta vastaamaan tämän päivän mat-
kailijoiden tarpeita?
(Kolumnin toisessa osassa pohditaan Ellivuoren
lähihistoriaa ja luodaan tulevaisuusvisioita.)
Kirjoittaja on Karkussa asuva filosofian tohtori, tut-
kija ja yrittäjä.
Vieraskynä
•
Katri Tanni
Lenttisleidit kokoontuvat
Iskelmä Sastamalassa
▶
Kentällinen Valepan liigapelaajien puolisoita
paljastaa sisäpiirin tietoja suorassa lähetyksessä.
•
Hannu Virtanen
Iskelmä Sastamala kutsuu ys-
tävänpäivänä koolle hienon
joukon paikallisen lentopal-
loväen todellista sisäpiiriä.
Studiossa kokoontuvat Lent-
tisleidit, ja paikalla on silloin
kentällisen verran Vammalan
Lentopallon liigajoukkueen
pelaajien puolisoita.
Suoraan lähetykseen Lent-
tisleideistä saapuvat
Sari Es-
ko
(puoliso
Antti Esko
),
Sa-
Tässä on osa huomenna ystävänpäivänä kokoontuvista Lenttisleideistä: Elisa Kaaja, Sari
Esko, Satu Kunnari ja Henna Juurinen.
”
Mimmonen
on isännän
olotila
katkeran
tappion
jälkeen?
tu Kunnari
(
Olli Kunna-
ri
),
Henna Juurinen
(
Han-
nu Hautamäki
),
Elisa Kaa-
ja
(
Arttu Lahdenperä
),
Mil-
la Vesanen
(
Anssi Vesanen
),
Mari Mäkelä
(
Timo Jokinen
)
ja
Linda Lehtiniemi
(
Jarmo
Korhonen
).
▶
Lähetys
alkaa huomenna
torstaina 14. helmikuuta kel-
lo 18. Tunnin kestävä ohjel-
ma välitetään myös verkossa
Alueviestin sivuilla alueviesti.
fi. Studiosta voi verkossa seu-
rata myös elävää kuvaa.
"Mimmonen on isännän
olotila katkeran tappion jäl-
keen?" haluaa tietää
Sau-
li Pappa Vainiomäki
. Mut-
ta mitä sinä haluaisit kysyä
Lenttisleideiltä? Lähetä kysy-
myksesi sähköpostilla osoit-
teeseen hannu.virtanen@
alueviesti.fi.
Studiossa leidien kanssa
juttua virittelevät
Jerry Sten-
berg
ja
Hannu Virtanen
.
Kaapinpohjamakaronilaatikko
tapaan mac & cheese
•
Jaana Grankvist
Idea tähän ruokaan tuli tele-
visio-ohjelmasta, jossa mainit-
tiin Yhdysvaltojen presidentin
Thomas Jeffersonin
mieliruo-
ka mac & cheese. Jefferson oli
maansa kolmas presidentti ja
virassa vuodet 1801-1809.
Okei, hänen herkkuunsa
todennäköisesti tarvitaan ma-
karonia ja juustoa.
Googlatessa selviää, että
reseptejä on monia, niin kuin
olla pitääkin.
Miten minä sen teen? Kat-
sotaanpas.
Kaapin perällä on pussi
joulusta jäänyttä sitä tavallis-
ta vanhanaikaista makaronia.
Lähdetään siitä. Hauskinta
on, että jokainen voi käyt-
tää tähän ruokaan lisukkeek-
si juuri niitä aineksia, joi-
ta omasta varastosta löytyy.
Vain mielikuvitus on rajana.
Tässä yksi versio, ehkä vä-
hemmän juustoisena ja enem-
män punaisena kuin mikä oli-
si ollut Jefferssonin makuun.
1 pussi makaronia
1 pahvipurkki
tomaattimurskaa
½ kukkakaalia
parid l juustoraastetta
n. 5 dl maitoa
pätkä lehtiselleriä
½ punttia persiljaa
2 valkosipulin kynttä
basilikaa
mustapippuria
curryjauhetta
suolaa
voita tai öljyä
Laita makaronit kiehumaan
veteen. Silppua kukkakaa-
li, valkosipulit, lehtiselleri ja
persilja. Laita ne hautumaan
kattilaan joko öljyyn tai voi-
hin mausteiden kanssa. Lisää
tomaattimurska. Anna hautua
edelleen.
Kun makaronit ovat kypsiä,
siivilöi niistä vesi. Kaada ma-
karonit takaisin kuumaan kat-
tilaan ja sekoita niihin juusto-
raaste.
Kaada kukkakaaliseokseen
maito. Älä keitä.
Voitele mahdollisimman
iso vuoka, ja sekoita siinä ma-
Vanhanaikaista makaronia voi ottaa uunista vaikka tähän tapaan.
▶
MAKARONIA
VAI PASTAA?
Makaroni on yksi pastala-
jeista, joiden taikina pää-
sääntöisesti on vehnäjau-
hoa ja vettä.
Makaroni on muodol-
taan lyhyt, ohut ja ontto
putki.
Suomessa makaronia
on syöty jo 1800-luvulla,
mutta mahdollisesti vielä
aikaisemmin.
1970-luvun alussa Suo-
messa oli kahta makaroni-
lajia: kaarevaa sarvimaka-
ronia ja suoraa, pitempää
putkimakaronia, jota käy-
tettiin etenkin hämäläi-
seen ilman lihaa valmistet-
tuun makaronilaatikoon.
Makaroni-sana on
muunnos italian kielen
sanasta maccheroni.
Pastan muotoja on
kymmeniä erilaisia.
(Lähde: Wikipedia)
karonijuustoseos ja kukkakaa-
lihauduke.
Anna vuuan tunnelmoida
uunissa 150 asteen lämmössä
tunnin verran.
Annoksesta riittää helposti
tusinallekin syöjälle.
Jos kaikki ei mene kerralla,
lopun voi pakastaa vaikka ker-
ta-annoksiksi työevääksi tai yl-
lätysvieraille tarjottavaksi.
Raikas salaatti kruunaa tä-
män kasvisaterian.
