Page 23 - Alueviesti_17

23

Keskiviikko huhtikuun 24. 2013

•

Laura Haavisto

laura.haavisto@alueviesti.fi

”Ruokakursseja, käsitöitä,

henkilökohtaista hyvinvoin-

tia ja taitoavainten suoritus-

ta”, Huittisten Marttojen pu-

heenjohtaja

Paula Lindstöm

luettelee yhdistyksen toimin-

tamuotoja. ”Keskitymme ker-

hossa sellaisiin asioihin, jotka

tuntuvat kiinnostavilta. Ke-

räämme toiveita ja ideoita,

joiden mukaan järjestämme

vierailuja tai pyydämme mu-

kaan luennoitsijoita. Lähiai-

koina olemme menossa esi-

merkiksi Kivirannan puutar-

haan katsomaan kevätkukkia”,

hän jatkaa.

▶

”Monilla

on käsitys, että

Marttoihin kuuluu vanhoja

mummoja, jotka kahvittelevat

keskenään. Toiminta on kui-

tenkin todella monipuolista ja

voisi sanoa, että Martat ovat

tulleet muotiin”, aktiivijäsen

Outi Rekikoski

tietää. ”Nuo-

ret ovat tällä hetkellä kiinnos-

tuneita kodinhoidosta ja täl-

lainen harrastustoiminta sopii

siihen loistavasti. Tosiasia on

myös se, että uusavuttomia ih-

misiä on yhä enemmän, joten

siivoukseen ja ruoanlaittoon

tarvitaan neuvoja ja ohjausta.

Marttatoiminta on siitä mu-

kavaa, että täällä tehtäviä asi-

oita ei tarvitse osata valmiiksi,

vaan kaikki tulevat kerhoon

oppimaan”, hän jatkaa.

▶

Marttayhdistykseen

ei

tarvitse välttämättä liittyä

osallistuakseen kiinnostavalle

kurssille. ”Pyrimme kokoon-

tumaan pari kertaa kuukau-

dessa. Tilaisuudet eivät ole

säännöllisesti tietyssä paikas-

sa, joten ilmoitamme niistä ai-

na paikallislehdissä. Mukaan

voi tulla koska vaan, eikä ke-

tään velvoiteta osallistumaan

jokaiseen tapaamiseen. Tä-

nä vuonna on luvassa ainakin

thai-ruokakurssi ja Marttailta

vihanneskoristelulle, molem-

piin voi osallistua ilman Mart-

toihin liittymistä. Mukaan

olisi mukava saada jokunen

mieskin”, Rekikoski toivoo.

▶

Näin

kevätsiivouksen ai-

kaan Martoilta saa vinkke-

jä vaikka ikkunoiden pesuun.

”Ensimmäisenä täytyy huomi-

oida, ettei aurinko paista pestä-

vään ikkunaan, jolloin se kui-

vuu liian nopeasti. Siivousväli-

neisiin kannattaa panostaa, sil-

lä hankkimalla riittävän pitkät

varret ei tarvitse kiipeillä ja ku-

rotella. Lattialle on suositelta-

vaa laittaa rätti suojaksi ja aluk-

si kuuluu poistaa pölyt imu-

roimalla tai pyyhkimällä. Pa-

ras puhdistusaine pesuveteen

on pieni tippa asianpesuainet-

ta, huuhteluvedessä puolestaan

tilkka etikkaa auttaa kirkasta-

maan ikkunat. Kastelemisen

jälkeen pesu aloitetaan uloim-

masta ikkunasta, joka on hyvä

pestä kahteen kertaan. Pesuvesi

kannattaa vaihtaa usein. Ikku-

na kuivataan kuivaimella ja lo-

puksi pyyhitään reunat ja nur-

kat. Oma vinkkini on, että pe-

suaineesta kannattaa tehdä val-

mis seos suihkupulloon ja kas-

tella ikkunat sen avulla”, Outi

Rekikoski neuvoo.

•

Alueviesti

Moni pieni tyttö ja miksei

poikakin haaveilee ikiomas-

ta leikkimökistä. Nelivuoti-

as

Jyri

ja kaksivuotias

Kata

pääsevät tänä kesänä leikki-

mään uuteen mökkiin, sil-

lä projekti on jo polkaistu

käyntiin.

"Siitä tulee sellainen pinkki

ja vihreä, ne on meitten lem-

pivärit", Jyri kertoo.

Päivi

-äi-

dillä on asiasta hieman eri nä-

kemys: nähtäväksi jää, kumpi

saa tahtonsa läpi.

▶

Voit seurata

remontoin-

nin edistymistä Aluevies-

tin sivuilla osoitteessa www.

alueviesti.fi, johon Päivi kir-

joittaa blogia. Voit myös osal-

listua projektiin kommentte-

jen välityksellä. Ensimmäi-

sissä blogimerkinnöissä ker-

rotaan, miten mökki hankit-

tiin ja kerätään ideoita mökin

sisustusta varten. Ihan tuiki

tavallista mökistä ei ennak-

kotietojen mukaan taida tulla.

Juhannuksen piirakkapar-

tyjen kenraaliharjoituksena

Alueviestin toimittaja on jo

kutsuttu mehukutsuille: val-

mis mökki esitellään Alue-

viestin Kesälehdessä pari viik-

koa ennen juhannusta. "Tai

ainakin siihen pyritään", Päi-

vi nauraa kovin täyttä kalente-

riaan selaillessaan.

Vieraskynä

•

Eila Törmä

Kaupunkikeskustaa

kehittämässä

H

uittisten kaupungilla on menossa hanke kes-

kustan kehittämiseksi yhä vetovoimaisem-

maksi. Kaupunkikeskusta on symbolises-

ti tärkeä paikka. Haluamme asettaa kehittämistyös-

sä tavoitteet yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja kiinteis-

tönomistajien kanssa. On tärkeää, että saamme paljon

näkemyksiä, myös ristiriitaisia ajatuksia, asukkailtam-

me. Tätä kautta yhteinen julkinen tila muuttuu mei-

dän omaksi tilaksemme.

Suomessa

on monenlaisia kaupunkeja. Huittinen

on tyypillinen seutukaupunki isojen maakuntakeskus-

ten katveessa. Me haluamme tehdä kaupungistamme

omannäköisemme, emme matkia muita. Me emme

saa kuitenkaan sammaloitua paikallemme, vaan mei-

dän tulee uudistua ja elää ajassa. Ei aina niin help-

po asia.

On

tärkeää korostaa omia ominaisuuksia ja omata sel-

keä visio. Kaupunkikeskustan ydin on kauppa. Sitä

ei saa eristää muusta elämästä. Kaupungin vetovoima

riippuu kaupasta ja kuluttajat odottavat riittävässä laa-

juudessa toimivaa kauppaa; marketteja, tilaa vaativaa

kauppaa, mutta myös erityisesti palvelevaa kivijalka-

kauppaa. Voimme mitata kaupan vahvuutta myös ns.

lauantai-indeksillä, eli ovatko myymälät ja kahvilat

auki lauantaisin, jolloin ihmiset ovat vapaalla. Elinvoi-

maisin on sellainen kaupunkikeskusta, jossa eri toi-

minnot sekoittuvat: kauppa, asuminen ja julkiset pal-

velut. Mennyttä on aika, jolloin vanhukset tai vaik-

kapa maahanmuuttajat eristettiin omille alueilleen,

ikään kuin piiloon. Nyt haluamme rakentaa yhteisöl-

listä asumista ja palvelua, jossa eri ikäluokat kohtaavat.

”

Ostakaa ja käyttäkää

lähipalveluja.

Keskustan

elinvoimassa on tärkeä myös henkinen

tila, myönteinen henki, joka kaupungissa vallitsee.

Riittävässä määrin ei ole pohdittu sitä, miten tämä

henkinen tila vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, työ-

voiman saantiin ja uusien asukkaiden saantiin. Posi-

tiivinen kierre vahvistaa itse itseään, negatiivinen te-

kee päinvastoin.

Hallitusohjelmassa

puhutaan suurten kaupunki-

keskustojen politiikasta. Mikä sitten on seutukaupun-

kien kohtalo? Onko se näivettyminen ja tyhjentymi-

nen, vaiko päinvastoin?

Yksi

ulottuvuus seutukaupunkien elinvoimasta pu-

huttaessa liittyy kysymykseen ostavatko ihmiset lä-

hipalveluja vai ajetaanko muualle. Palveleva seutu-

kaupunki vetää puoleensa, se tarjoaa kokemuksia, elä-

myksiä ja mielihyvää. Elinvoimainen elinkeinoelämä

turvaa myös julkisten palvelujen hyvän tulevaisuuden.

Elinkeinoihmisenä haluan sanoa, että ostakaa ja käyt-

täkää lähipalveluja, jos haluatte niiden säilyvän ja ha-

luatte Huittinen -nimisen seutukaupungin menesty-

vän myös tulevaisuudessa.

Seutukaupunki

kehittyy innostuneiden ihmisten

varassa. Sellaisten, jotka osaavat nähdä tulevaisuu-

teen. Nuorten yrittäjien sukupolvi toimii tiennäyttä-

jänä. Koulutetut nuoret aikuiset luovat seutukaupun-

gin tulevaisuuden ja kaikki koulutustasot ovat yhtä

tärkeitä. Nuoret yrittäjät edellyttävät julkiselta toi-

mijalta joustavuutta. He vieroksuvat konservatiivis-

ta päätöksentekoa.

Huittinen

haluaa elää ja uudistua ajassa. Haluam-

me keskustan kehittämisellä käydä aitoa vuoropuhe-

lua kuntalaisten kanssa. Haluamme rakentaa helposti

lähestyttävää, turvallista ja viihtyisää kaupunkia, jos-

sa kaikenikäiset ihmiset voivat tehdä työtä ja viihtyä.

Haluamme ottaa rohkeita askeleita etukenossa, jot-

ta seutukaupunkimme kasvaa ja menestyy Suomen

kartalla.

Kirjoittaja on Huittisten kaupungin elinkeinojohtaja.

Marttayhdistys

Ei mikään mummojen

kahvittelukerho

▶

Toiminnan monipuolisuutta halutaan

tuoda tutuksi huittislaisille.

Bianca Rantanen (vasemmalla sylissä), Heli Hämäläinen, Outi Rekikoski, Paula Lindström,

Anna-Maija Laakso, Marja Arola ja Marja-Liisa Heinonen (edessä) ovat Marttojen aktiivi-

jäseniä. Huittisissa Marttojen jäsenmäärä menee kirkkaasti yli viidenkymmenen, aktiivi-

sia heistä on parikymmentä.

Leikkimökki

Juhannuksena tarjotaan raparperipiirakkaa ja mehua

▶

Projektin edistymistä voi seurata Alueviestin sivuilla

Mökkiaihio saapui pihaan viikko sitten lauantaina. Lue

osoitteesta

www.alueviesti.fi,

mikä hakumatkassa oli haas-

tavinta.

Omistajajäsenelle iloinen yllätys

•

Laura Haavisto

Satakunnan Osuuspank-

ki käynnisti tammikuussa 11

000:nen omistajajäsenensä et-

sinnän. Huhtikuun alkupuo-

leen mennessä omistajajäse-

niin oli liittynyt 105 henki-

löä ja omistajajäsenten net-

tomäärä ylitti 11 000. ”Kos-

ka omistajajäsenissä on koko

ajan myös luonnollista pois-

tumaa, on mahdotonta sanoa

kuka tarkalleen oli 11 000:s.

Niinpä kaikkien tammi - huh-

tikuun välillä tulleiden uusien

jäsenten kesken järjestettiin

arvonta. Arpaonni suosi huit-

tislaista

Harri Korpelaa

”, Sa-

takunnan Osuuspankin Har-

javallan konttorin pankinjoh-

taja

Henrik Vase

julisti 1000

euron matkalahjakortin voit-

tajan.

Palkinnon voittanut Har-

ri Korpela ei heti osannut sa-

noa, minne lahjakortilla aikoo

matkustaa. ”Kohdemaa ei ole

selvillä, mutta seura on. Läh-

demme reissuun yhdessä avo-

vaimoni

Helin

ja

Elena

-tyttä-

remme kanssa. Thaimaa voi-

si olla yksi vaihtoehto, mut-

ta paljon muitakin mahdolli-

suuksia on,” Korpela pohdis-

keli julkistamistilaisuudessa.

Pankinjohtaja Henrik Vase (oik.) ojensi matkalahjakortin

Harri Korpelalle. Mukana onnittelemassa myös Satakun-

nan Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Näsi sekä Korpe-

lan omistajajäseneksi liittänyt yritysrahoituspäällikkö Ta-

neli Järvinen.

Page 23 - Alueviesti_17_2013