Page 14 - Alueviesti_27

14

Keskiviikko heinäkuun 3. 2013

Sinun sivusi

Vauvauutisia

Minna ja Leino Niskanen

ovat saaneet poikavauvan

24.6.2013 TAYS:ssa.

Maarit ja Mikko Huuskonen

Punkalaitumelta ovat saaneet

poikavauvan 19.6.2013

TAYS:ssa.

▶

YLEISÖLTÄ

Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai PL 101, 38201 Sastamala

▶

ONNEN HETKIÄ

Pieni kommentti Matti

Kankaanniemen haastatteluun

Matti Kankaanniemi on

kirjoittanut mielenkiintoi-

sen kirjan tyrvääläisyyden

ominaispiirteistä. Aluevies-

tin haastattelussa (26.6.) si-

teerataan Kankaanniemen

kustantajaa Marko Vester-

backaa. Hänen mukaansa

toimittajakonkari Hannu

Taanila on selvittänyt tyr-

vääläisen luonteenlaadun

olevan yhdistelmä hämä-

läistä hitautta ja satakunta-

laista vittumaisuutta. Totta

onkin, että Taanila on näin

sanonut, nimittäin julkaise-

massaan esittelyssä kirjastani

Snellmanin Suomi:

”Oman erityisen nautin-

tonsa tarjoaa Lahtisen proo-

san tyrvääläinen eleganssi,

jonka perustekijöitä – niin

kuin tiedetään – ovat sata-

kuntalainen vittumaisuus

ja hämäläinen hitaus, joi-

hin Lahtinen kuitenkin tuo

oman suloisen vilkkauten-

sa.” (Työväentutkimus 2007,

s. 57.)

Suuresti arvostamani

Hannu Taanila ei kuiten-

kaan keksinyt tyrvääläisen

luonteenlaadun laatumäärei-

tä ”vittumaisuus” ja ”hitaus”

omasta päästään. Hän kuuli

niistä allekirjoittaneelta kyl-

piessämme eräänä maalis-

kuisena aamuna ennen yh-

deksää pihasaunassani Tyr-

vään Stormissa. Vuosi oli

2007. Taanila oli matkusta-

nut paikkakunnalle puhuak-

seen Kirjainstituutin Propa-

gandapäivässä Sylvään kou-

lulla. Haimme saunasta al-

kulämpöä päivän koitoksiin.

Saunan lauteilla kerroin

toimittajakonkarille kuullee-

ni näistä ehkä ei niin mairit-

televista tyrvääläisyyden laa-

tumääreistä ystävältäni Ilpo

Tiitiseltä. Hän puolestaan

oli saanut kuulla niistä itse

legendaariselta Antti Prusil-

ta tämän esitellessä vastikään

paikkakunnalle kulttuuri-

sihteeriksi tulleelle Tiitisel-

le tyrvääläisyyden luonteen-

piirteitä. Tarkkaan sanoen

Prusi oli kertonut, että ”Tyr-

väässä satakuntalainen vittu-

maisuus ja hämäläinen hita-

us yhdistyvät epämiellyttä-

vällä tavalla”. Tarkkamuisti-

nen Tiitinen siteerasi Prusia

sanasta sanaan ja minä kir-

joitin ylös ikään kuin tule-

vaa käyttöä varten.

Varmaankin kotiseutu-

neuvos Prusilla oli vankat

perusteet mainioon määri-

telmäänsä. Vuosikymme-

net paikallislehden päätoi-

mittajana tarjosivat aitiopai-

kan tyrvääläisyyden havain-

nointiin. Sitä en tiedä, onko

määritelmä Prusin oma kek-

sintö vai vielä jotakin muu-

ta perua. Aitotyrvääläinen se

kuitenkin lienee. Silloin sii-

nä voi havaita myös hienos-

tunutta sarkasmia, eikä vain

Taanilan tai jonkun muun

ulkopaikkakuntalaisen esit-

tämää häijyä ”vittuilua”. Ja

Matti Kankaanniemen mu-

kaanhan juuri sarkastisuus

luonnehtii tyrvääläistä oloti-

laa. Siis, loppu hyvin, kaik-

ki hyvin!

Mikko Lahtinen

Tyrvään Stormista

Sastamalan Ruoka- ja puhtauspalvelun

Vammalan lukion ja Marttilan ala-asteen

henkilökunnalle jäädessäni vapaalle.

Marjatta Valkama

Lämmin Kiitos

▶

KIITOKSET

Kiitos alkoholistin tarinasta

Alueviestissä oli viime vii-

kolla artikkeli, jossa juomi-

sen lopettanut Pentti ker-

toi avoimiesti ongelmastaan

ja toipumisestaan. Avun ha-

keminen on osoitus rohkeu-

desta. Toivottavasti Pentin

tarina toi toivoa jollekin, jo-

ka kyseisestä sairaudesta kär-

sii.

Alkoholista johtuvat kuo-

lemat aiheuttavat Suomen

kansantaloudelle noin mil-

jardin euron laskun vuodes-

sa ja alkoholi on työikäis-

ten yleisin kuolinsyy. Meillä

Suomessa alkoholia on sosi-

aalisesti hyväksyttyä käyttää.

Raitis joutuukin välillä se-

littämään miksei juo. Eikös

se ole hiukan kummallista?

Muissa kulttuureissa näin ei

ole tai ainakaan itse en ole

sellaiseen törmännyt.

Jutussa oli myös tärkeä

totuus: alkoholistista ei tu-

le koskaan kohtuukäyttäjää.

Koska alkoholi on suuri bis-

nes, myös sen hoitamisesta

on tehty sellainen. Aina jos-

kus näkee mainoksia sellai-

sista yrityksistä, jotka pyrki-

vät näille apajille ja tiedot-

tavat, että kohtuukäyttöön

voidaan päästä. Alkoholis-

tin kohdalla ei päästä kos-

kaan. Tällainen mainostus

tulisi kieltää lailla.

Pian lehdet ovat taas täyn-

nä kirjoituksia, että kesälo-

mailu terasseilla näkyy siinä,

että usealla ihmisellä jää put-

ki päälle ja päihdeklikat ovat

täystyöllistettyjä.

Alkoholiveron nosto olisi

tehokas keino vähentää al-

koholin kulutusta. Niin voi

päätellä siitä, että alkoholive-

ron lasku toimi ainakin toi-

sin päin vuoden 2004 ve-

roalen jälkeen, kun alkoho-

likuolemien ja -sairauksien

määrä kasvoi 40 prosenttia.

Ikänsä raitis

Sinulle, joka autoit

kaatunutta pyöräilijää

Hei sinä nuori kohteli-

as mieshenkilö, joka autoit

torstaina 27.6. "Jokisen kul-

malla" kaatunutta pyöräili-

jää. En tainnut muistaa edes

kiittää sinua huolenpidostasi.

Tarjouduit jopa saattamaan

kotiin tällaisen mummelin.

Mustelmalla selvisin ja pa-

rilla pienellä haavalla. Kaik-

kea hyvää kesääsi!

Mummeli

Sydämellinen

KIITOS

muistamisesta

merkkipäivänäni

21.6.2013

Ahti Koivumäki

▶

MUISTOKIRJOITUS

Jussi siirtyi

taivaallisiin nuohoojiin

Kesäkuun kuudentena päivänä Juhani,

Jussi, Reinikka siirtyi taivaallisten nuo-

hoojien joukkoon. Kutsu kävi huhti-

kuun 3. päivänä 82 täyttäneelle ja elä-

mäniloa loppuun saakka pursuneel-

le miehelle Pirkanmaan Hoitokodissa.

Siellä hän vietti viimeiset päivänsä syö-

vän runnellessa kehoa. Tästä huolimatta

Jussin silmissä välkkyi elämänilo ja huu-

mori.

Joitakin aikoja ennen kuolemaan-

sa Jussi soitti pitkäaikaiselle ystävälleen

Vammalaan, Kivirannan Taunolle. Pu-

helun aikana Jussi kertoi, että vielä hä-

net haluttaisiin väkisin leikata. Nokisu-

tari totesi kuitenkin, että enää ei tehdä

mitään. Hän oli naiskirurgille sanonut,

että armeijassa hän oli alikersantti, joka

sai äänenkäytöstä kympin. Jos muutoin

ei uskota, niin ääni nousee. Hän halusi

päästä ehjänä isänmaan multiin.

Jussi syntyi Virroilla Toisveden ranta-

milla. Sieltä matka jatkui armeijan jäl-

keen Tampereen Pispalaan kirjapainotöi-

hin. Nokisutarin työt kuitenkin veti-

vät. Ne hän aloitti Nokialla. Vammalan

kauppalan nuohoojaksi hänet valittiin 1.

marraskuuta 1960. Siitä lähtien mustien

haalareitten ja suikkalakin mies oli tut-

tu näky eri puolilla kauppalaa ja sittem-

min kaupunkia.

Jos Jussia ei muusta tunnistanut, niin

autosta. Hän suorastaan rakasti kaksitah-

tisia Wartburgeja, joilla hän ikänsä ajeli.

Joskus niin, että sininen sauhu vain jäi,

kun oli kiire jonkin piipun nokkaan su-

timaan, tai sitten iltapuhteille uunia tai

takkaa muuraamaan.

Ulospäin suuntautuneena ja lahjak-

kaana ihmisenä Jussi oli pitkään tut-

tu näky Vammalan Teatterin esityksissä.

Olipa hän mukana useissa TV2:n tele-

visionäytelmissäkin Reinikaista myöten.

Yhtenä harrastuksena oli aikanaan myös

kuntapolitiikka. Kauppalanvaltuustos-

sa hän kerkisi olemaan demareitten val-

tuutettuna yhden vuoden ja sen jälkeen

kaupunginvaltuustossa seitsemän vuotta.

Avioeron jälkeen Jussi muutti Tampe-

reelle 1994 ensin Hämeenpuistoon ja sit-

ten Kaarilaan. Avopuolisonsa Marjutin

kanssa he tukivat toisiaan elämän myrs-

kyissä. Marjutin mukaan heidän sielun-

sa toveruus oli syvää ja rakkaus vahvaa.

Avopuoliso myös kertoo, että vaikka Jus-

si oli hyvin vilkas, niin hän oli lopulta-

kin syvästi uskovainen.

Aina elämä ei Jussillekaan hymyillyt,

vaikka hän kuinka pyrki katsomaan maa-

ilmaan iloisin silmin. Kahden lapsen me-

nettäminen ennen aikojaan viisilapsisesta

katraasta oli kova paikka. Ensin meni tyt-

tö ja sitten poika. Vastoinkäymisistä huoli-

matta Jussi säilytti elämänmyönteisyytensä.

Poikansa Juha luonnehtii isänsä kah-

della sanalla: hieno mies. Juha vielä vah-

vistaa elämää pursuvan luonteen kerto-

malla, kuinka isä lopetti aina puhelun:

”Eletään elämää iloisella mielellä”, kuu-

luivat Jussin sanat puhelujen päätteeksi.

Veli-Matti Saksi

Juhani, Jussi, Reinikan silmät olivat täynnä hymyä 82-vuotispäivänä, jolloin

elämää oli jäljellä kaksi kuukautta.

Johanna Lemmetyinen

on

14.6. valmistunut musiikin

maisteriksi Taideyliopiston

Sibelius-Akatemian Kuopi-

on koulutusyksiköstä.

Oskar Nieminen

on val-

mistunut kone- ja tuotan-

totekniikan insinööriksi

(AMK) Tampereen ammat-

tikorkeakoulusta.

▶

VALMISTUNEITA

Runon ja sävelten ilta Pirunvuorella

Lauantaina 6. heinäkuuta

kello 18 Pirunvuorella, Da-

nielssonin kivilinnalla viete-

tään

Eino Leinon

päivää ru-

non ja sävelten merkeissä.

Kesäillassa runoja tulkitsee

tamperelainen lausuja

Mik-

ko Suoniemi

.

Musiikkia esittävät mez-

zosopraano

Pirjo Turunen

,

Urpo Vuorenoja

ja

Päivi

Vuoristo

.

Luvassa on myös yhteis-

laulua. Illassa puhuu pasto-

ri

Reijo Ylimys

.

Jo perinteeksi muodostu-

nutta tapahtumaa isännöi

Karkun kappeliseurakunta.

Page 14 - Alueviesti_27_2013