24
Keskiviikko elokuun 28. 2013
Rautalanka
Kitara-festareista tuli hienot hipat
Ensimmäiset Kitara-kaupunkifestivaalit keräsivät Sastamalaan
yli tuhat musiikkilajin ystävää.
Pauliina Vilenius
Loppuunmyyty Walter’s
Pub Vammalan keskustas-
sa hiljenee, kun kitaravir-
tuoosi
Esa Pulliainen
as-
telee lavalle ja ujuttaa ki-
taran kaulalleen. Jo ensim-
mäiset soinnut vaivuttavat
yleisön hartaaseen hurmi-
oon, joka pitelee otteessaan
koko vajaan tunnin mittai-
sen keikan ajan. ”Hienot hi-
pat olette järjestäneet”, mies
suitsuttaa mikkiin biisien
välissä. ”Ihmiset harmitteli-
vat kylillä ennen keikkaa, et-
tä liput myytiin loppuun ajat
sitten. Se on harmi, mutta
hyvä. Mahtavaa, että instru-
mentaalimusiikki kiinnostaa.
On ollut aikoja, jolloin mei-
tä sitä fanittavia on pidetty
ihan outoina.”
Sastamalassa
viikonlop-
puna järjestetty Kitara-kau-
punkifestivaali kokosi Vam-
malan keskustan kolmelle
stagelle yhteensä parikym-
mentä yhtyettä ja yli tuhat
fania. Tapahtumakävijät to-
tesivat saman kuin Pulliai-
nen. Rautalanka on margi-
naalimusiikkia, mutta sillä
on uskolliset fanit.
”35 vuotta”
, vastasi-
vat
Sirpa
ja
Markku Ruu-
sulaakso
kysymykseen sii-
tä, kauanko rautalanka on
ollut osa heidän elämään-
sä. Pariskunta oli saapu-
nut festareille Paraisilta yh-
dessä Markun raisiolaisen
siskon
Raija Snellmanin
kanssa. ”Reissu oli yllätys
Raijalle, olemme juhlimas-
sa hänen 60-vuotispäivään-
sä.” Laiturikahvilassa lauan-
taina alkuillasta istunut kol-
mikko oli vakuuttunut Ki-
tara-festivaalin tarjonnas-
ta. ”Puitteet ovat aika pie-
net, mutta tämä terassi on
upea paikka. Olisimme ha-
lunneet nähdä Pulliaisen ja
C-Combon, mutta keikka
oli loppuunmyyty. Se har-
mittaa hiukan, mutta The
Soundsin eilinen keikka oli
niin mahtava, että ei voi va-
littaa. Mieletöntä!”
Kitara-kaupunkifesti-
vaaleilla
nähtiin ja kuul-
tiin sekä legendaarisia että
tuoreempia rautalankayh-
tyeitä. Tapahtuman perjan-
tai-iltana avannut rock-ruh-
tinaaksikin kutsuttu
Jussi
Raittinen
kehaisi myös fes-
tivaalien kattausta. ”Täällä
on edustettuna koko rauta-
lankaskene.” Perjantai-illan
huipensi kotimainen The
Sounds, jonka tunnetuin le-
vytys on tammikuussa 1963
levytetty Emma. ”Olen sa-
nonut
Henrik Granölle
jo vuosia, että teitä kaiva-
taan. Ja tänään he ovat tääl-
lä”, Raittinen tuuletti. The
Sounds esiintyi Sastamalan
tummuvassa illassa lähes al-
kuperäisessä kokoonpanos-
saan, ainoastaan rumpalin
pallilla istui eri mies kuin
takavuosina. Lavalle Sound-
sin kanssa hyppäsi myös
Kaj
Järnström
alias Rock-Jer-
ry. Lauantai-illan puoles-
taan huipensi ruotsalainen
42 albumia julkaissut ja yli
18 miljoonaa levyä myynyt
The Spotnicks.
Dock Stagen
lauantai-il-
lan Laiturilavalla käynnistä-
nyt mynämäkeläinen orkes-
teri Rautalankaäijät oli fii-
liksissä ennen omaa settiään.
”On todella hienoa, että jo-
ku on nähnyt vaivaa rauta-
lankatapahtuman järjestä-
miseksi, kyse on kuitenkin
marginaalisesta lajista. Mah-
tavaa on sekin, että mukana
on myös tuntemattomampia
bändejä, sellaisia jotka eivät
ole vielä lyöneet itseään täy-
sillä läpi”, kiittelivät bändin
Eero Nummela
,
Tuomas
Salminen
ja
Vesa Suominen
.
Festivaali-idean
isä
Sau-
li Laakso
kertoo, että tapah-
tuman järjestelyistä on saatu
hyvää palautetta sekä esiin-
tyjiltä että asiakkailta. ”Or-
kesterit olivat laadukkaita ja
paikallaolijat tuntuivat tyk-
käävän tapahtumasta. Pää-
asiassa asiakkaat olivat ulko-
paikkakuntalaisia rautalan-
kamusiikista kiinnostunei-
ta ihmisiä. Väkimäärä jäi ta-
voitteesta ja siitä mihin ol-
tiin varauduttu, mutta kyllä
saavutettuun yleisömäärään
tällä paikkakunnalla olem-
me kohtuullisen tyytyväisiä.”
Walter’s Pub oli loppuunmyyty Esa Pulliaisen ottaessa yleisön haltuunsa.
Kivitalli - paljon muutakin kuin ratsastuskoulu
Hevosten kanssa toimiessa harjoitellaan muun muassa vuorovaikutustaitoja ja
käyttäytymismalleja.
Hanna Heikkilä
Kivitalli on Sastamalan Hei-
noossa sijaitseva maatila, jos-
sa järjestetään monenlaista
toimintaa lapsille, nuorille
ja aikuisillekin. Hevosia ja
poneja löytyy joka lähtöön
–pienestä Shetlanninponis-
ta aina tuhatkiloiseen työ-
hevoseen.
Tallin pääasiallinen toi-
minta perustuu sosiaalipe-
dagogiseen hevostoimintaan,
joka on ennaltaehkäisevää ja
korjaavaa sosiaalista kuntou-
tusta hevosten ja talliympä-
ristön tuella. Myös perintei-
siä ratsastustunteja hevosker-
hoineen järjestetään, joten
koko porukka toimii yhdes-
sä sulassa sovussa yhteisölli-
sesti. Alalla on virallisia ja
koulutettuja toimijoita suh-
teellisen vähän. Erityislasten
ja nuorten kanssa toimimi-
nen vaatii koulutusta ja koke-
musta, joten varsinainen he-
vosalan rautainen osaaminen
ei aina riitä. Myös yhteistyö
terapeuttien, psykologien ja
muiden sidosryhmien kans-
sa on tärkeää. Hevostoimin-
nalla tuetaan yksilön kasvua
ja hyvinvointia yhteisöllisel-
lä viitekehyksellä. Tukiper-
helapset ja nuoret ovat kuu-
luneet osana tilan arkeen jo
usean vuoden ajan ja tämän
seurauksena vuonna 2012
aloitettiin myös perhekodin
toiminta tilapäistä ja pitkä-
aikaista perhehoitoa tarvitse-
ville erityislapsille ja nuoril-
le. Perhekodin tehtävänä on
tarjota turvallinen ympäristö
lapselle tai nuorelle kasvaa ja
kehittyä.
Sain
mahdollisuuden tu-
tustua perhekodin toimintaa
syvällisemmin suorittaessani
sairaanhoitajan opintoihin
kuuluvan lasten ja nuorten
hoitotyön harjoittelun Kivi-
niityn tilalla. Talliympäris-
tö on tullut minulle tutuk-
si omien lasten ratsastushar-
rastuksen myötä. Kun kuu-
lin tilalla järjestettävän myös
sosiaalipedagogista hevostoi-
mintaa, kysyin olisiko mah-
dollista suorittaa opintoihi-
ni kuuluva harjoittelu tilal-
la. Minulla ei ollut ennen tä-
tä juuri lainkaan kokemus-
ta erityislasten kanssa toimi-
misesta, mutta jakso on ollut
opettavainen. Heidän aitou-
tensa hurmaa kerta toisensa
jälkeen. Arjen onnistumis-
ten ja toisaalta rajojen asetta-
misen ja hyväksymisen kie-
muroissa selviytyminen on
välillä haastavaa, mutta aina
palkitsevaa. Iloiset ilmeet ja
naurut olivat aina hyvä pää-
tös päivälle.
Perhekodin
lapsilla tai
nuorilla saattaa olla muun
muassa kehityshäiriöitä,
käyttäytymishäiriöitä, kehi-
tysvammaisuutta tai sosiaali-
sen tuen tarvetta. Arjen kes-
kellä opitaan tekemään ihan
tavallisia asioita kuten puke-
mista, peseytymistä, ham-
paiden pesua, hyviä ruokailu-
ja pöytätapoja, kotitöiden
tekemistä ja toisten ihmisten
kunnioittamista sekä yhdes-
sä tekemisen meininkiä. Per-
heen koti ja maatilan ympä-
ristö antavat hyvät mahdolli-
suudet perustaitojen opiske-
luun ja eläinten kanssa puu-
hasteluun. Eläimet eivät ky-
sele eivätkä tuomitse, vaan
ottavat sinut juuri sellaise-
na kuin olet. Tallilla asusta-
van noin 60 hevosen ja po-
nin lisäksi pihapiirissä asus-
taa kaksi koiraa ja kolme kis-
saa. Pienenä vastuualueena
saattaa olla esimerkiksi kis-
sojen ruokinta. Kun kukin
huolehtii omasta vastuualu-
eestaan, hommat hoituvat ja
lapsen itsetunto ja toiminta-
kyky paranevat.
Valitettavaa
on, että ul-
kopuolisilla saattaa olla en-
nakkoluuloja esimerkik-
si kehitysvammaisia lapsia
kohtaan. Näin koimme esi-
merkiksi uimarannalla, jos-
sa iloiset lapset ja äänet sai-
vat ihmiset ärsyyntymään.
Ennakkoluulot kyllä hälve-
nevät, kun saa viettää aikaa
heidän hurmaavassa seuras-
saan. Elämän pienistä asi-
oista löytyy aina ilonhäi-
vähdyksiä. Uusien taitojen
opettelu kuuluu perheko-
dinkin arkeen. Esimerkik-
si uimataidon hankkimi-
nen vaatii harjoittelua, ei-
kä uimakoulu ole välttä-
mättä oikea ratkaisu silloin,
kun lapsi on syrjäänvetäyty-
vä ja haluaa opetella omas-
sa rauhassa, ilman ympäril-
lä häliseviä vieraita ihmisiä.
Myös Kiviniityn perheko-
din lapset pääsevät kesällä
usein uimaan kauniin Rau-
taveden rannalle. Uuden
taidon opettelu on lapsille
aina vähän haastavaa, mut-
ta etenkin jos kehon hallin-
ta on muutenkin vaikeam-
paa. Innostuksen lisäämi-
nen kaikkea liikuntaa koh-
taan kannattaa aina. Lisäk-
si uusia ystäviä saa mukavi-
en harrastusten parista.
Hevosten
kanssa toimies-
sa harjoitellaan muun mu-
assa vuorovaikutustaitoja ja
käyttäytymismalleja. He-
vosten kanssa puuhastelles-
sa saadaan onnistumisen
elämyksiä ja opitaan itsestä
enemmän kuin uskoisikaan.
Esimerkiksi kehitysvam-
maisten ratsastusharrastus
tukee monin tavoin yksi-
lön toimintakykyä. Sosiaali-
sia taitoja opitaan käsi kädes-
sä muiden tallilaisten kanssa.
Hevosen harjaamisessa har-
joitetaan pitkäjänteisyyttä,
keskittymiskykyä ja motori-
set taidot kehittyvät siinä sa-
malla. Harjaamisen jälkeen
puhdistetaan kaviot, joka
on haastavaa, mutta palkit-
sevaa. Ennen hevosen sel-
kään nousemista pitää vielä
laittaa suitset ja satula. He-
vosen selässä pitää olla kaik-
ki aistit virkeinä: pitää kat-
soa mihin mennään, ohjata
hevosta haluttuun suuntaan,
ylläpitää tasapainoa ja ehkä
tärkeintä kaikessa – nauttia
hetkestä.
Kirjoittaja suoritti Kivital-
lilla ja Kiviniityn perhekodis-
sa sairaanhoitajaopintoihin
kuuluvan lasten ja nuorten
hoitotyön harjoittelujakson.
Hetki hevosystävän kanssa.
Lukijan
juttu
1...,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23 25,26,27,28,29,30,31,32,33,34,...36