Page 17 - Alueviesti_43_2013
Basic HTML Version
17
Keskiviikko lokakuun 23. 2013
nulle kokeiltiin peräti liki
40 kertaa myös sähköhoitoa,
jota annetaan Pitkäniemen
sairaalassa. Kyseinen hoi-
tomuoto ei Hannulle sopi-
nut. Se vaikutti heikentäväs-
ti myös muistiin. "Nyt muis-
tan aika hyvin viimeisen
vuoden aikana tapahtuneet
asiat, mutta elämä ennen si-
tä on paikoin hyvin sumuis-
ta. Monista matkoista ei ole
mitään hajua. En myöskään
muista naimisiin menoam-
me", Hannu selvittää.
▶
Hannu Kulonpää
tapa-
si oululaisen Maikin vuon-
na 2008. Hän oli lähtenyt
muutaman kaverin kanssa
kannustamaan VaLePaa Ro-
vaniemelle, ja porukka yöpyi
matkalla Oulussa. Molem-
mat vakuuttavat, että se oli
rakkautta ensisilmäyksellä.
Pariskunta eli ensin kau-
kosuhteesssa, joten Hannun
mielenterveysongelma ei pal-
jastunut Maikille heti. "Ta-
pasimme lähinnä viikonlop-
puisin, joten pystyin skarp-
paamaan aika hyvin. Ja olin
siihen asti muutenkin koitta-
nut hoidella sairauttani koti-
konstein", Hannu kertoo.
▶
Maikki ja Hannu
ovat
alusta alkaen olleet avoimia
Hannun sairauden suhteen
ja kertoneet tilanteestaan il-
man salailua. He myös ko-
kevat saaneensa hyvin eri-
koissairaanhoidon palveluja
Vammalasta, kun ovat niitä
kaivanneet. Hannulla on ta-
kanaan pitkiäkin hoitojakso-
ja Sastamalassa sijaitsevassa
psykiatrisessa sairaalassa eli
Purressa ja sekä Maikki et-
tä Hannu antavat sen henki-
lökunnalle hyvän arvosanan.
Samoin muustakin saamas-
taan avusta esimerkiksi päi-
vystyksessä. Pariskunta tie-
dostaa, että avohuollon pal-
velujen suhteen tilanne Sas-
tamalassa on yleensä ottaen
yhtä huono kuin koko Pir-
kanmaallakin. Monet sairas-
tuneet ovat täysin riippuvai-
sia omaisten avusta ja tuesta.
"Me kuitenkin koemme, et-
tä myös avohuollon palvelu-
ja olemme saaneet, tai sitten
olemme osanneet niitä ha-
kea", Hannu toteaa.
▶
"Vasta nyt
osaan antaa
Maikille kiitosta siitä, et-
tä hän on jaksanut kulkea
rinnallani ja ollut tukenani.
En ole ollenkaan varma, et-
tä minusta itsestäni olisi ol-
lut vastavassa tilanteessa sa-
maan", Hannu myöntää.
Maikki ei kuitenkaan koe
täyttäneensä mitään velvol-
lisuutta. "Rakkaus kantaa.
Myös ystävistä ja sukulaisista
on ollut suuri apu ja turva."
Maikki muistuttaa, että
mielenterveysongelmaisten
potilaiden omaisten tulisi pi-
tää huolta omasta jaksamises-
taan. "Silloinen esimieheni
ohjasi minut psykologin jut-
tusille, jo aiemmin olin löytä-
nyt SPR:n Ystävänpirtillä toi-
mivan omaisryhmän, jonka
on perustanut Omaiset mie-
lenterveystyön tukenaTampe-
re ry. Ryhmä onkin ollut mi-
nulle varsinainen henkireikä.
Siellä asioista voi puhua avoi-
mesti ja luottamuksellisesti, li-
säksi olen saanut muilta ver-
taisilta hyviä ideoita ja vinkke-
jä", Maikki kertoo. Hän roh-
kaisee muitakin vastaavassa
elämäntilanteessa olevia läh-
temään mukaan ryhmään.
Sastamalan omaisryhmä
on koolla syyskaudella vielä
kaksi kertaa: 6.11. ja 4.12.
SPR:n Ystävänpirtillä osoit-
teessa Puistokatu 18. Ryh-
mä on luottamuksellinen.
Lisätietoja Silja Lampinen
/040-7199262
Omaisen
raskas taakka
▶
"Vaikeimmassa tilanteessa ovat
omaiset, joiden sairastunut läheinen
ei ole hoidossa lainkaan tai joiden
hoito on "väljää” avohoitoa."
•
Maija Latva
"Psyykkisesti sairastuneen henkilön omainen kannattelee
läheistään arjessa, sillä usein omaisen kontolle jää huo-
lenpito sairastuneen läheisensä hygieniasta, ruokailus-
ta, vaatetuksesta sekä kaikesta muustakin arkiseen elä-
mään liittyvästä asiasta", muistuttaa Omaiset mielenter-
veystyön tukena Tampere ry:n tiedottaja
Silja Lampinen
.
Maikki ja Hannu Kulonpää nyökkäävät. "On ollut aiko-
ja, jolloin pelkkä hampaiden pesu on ollut ylivoimaista.
Ei vaan ole saanut aikaiseksi", Hannu myöntää.
▶
Kaikkein
vaikeimmassa tilanteessa Silja Lampisen mu-
kaan ovat omaiset, joiden sairastunut läheinen ei ole hoi-
dossa lainkaan tai joiden hoito on "väljää” avohoitoa.
"On paljon tilanteita, joissa sairastunut tapaa hoitota-
hoa harvakseltaan lähinnä reseptien uusimiseksi. Sairas-
tuneen vointia ja selviämistä kotona ei välttämättä selvi-
tetä pitkiin aikoihin. Samaan aikaan sairastunut saattaa
oirehtia voimakkaasti ja olla täysin riippuvainen omais-
ten avusta ja tuesta. Tilanne kotona saattaa olla hyvin-
kin kaoottinen", hän tietää.
▶
Pirkanmaalaisille
omaisille vuonna 2010 tehty ky-
selytutkimus osoittaa, että lähes puolet kyselyyn vastan-
neista omaisista koki psyykkistä pahoinvointia ja olivat
depressioseulalla mitattuna masentuneita. "Se on suu-
ri luku. Omaistyöhönkin tulisi olla ohjeistus eli jokai-
selle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle, joka omai-
sia tapaa, pitäisi olla selvää miten omaista voidaan tukea
jaksamaan sairastuneen läheisensä rinnalla", Silja Lam-
pinen miettii.
▶
Omaiset
mielenterveystyön tukena Tampere ry on
omaisen oman jaksamisen tukemiseen keskittyvä yhdis-
tys, jonka ydintoimintaa on vertaistuki. Lisäksi omaisil-
la on mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontatapaa-
miseen yhdistyksen työntekijän kanssa. "Palautteen pe-
rusteella 97,5 % omaisista koki hyötyneensä omaisneu-
vontatapaamisesta", Silja Lampinen kertoo.
Depressio
■
Vuosittain noin viisi suomalais-
ta sadasta kärsii masennuksesta.
Naisilla depressio on lähes kaksi
kertaa yleisempää kuin miehillä.
■
Toistuvien ja vaikeiden masennus-
tilojen taustalla on usein sekä pe-
rinnöllinen alttius että laukaiseva
ulkoinen tekijä.
■
Kaikki masennus ei ole depressio-
ta. Lähiomaisen kuolema ja muut
suuret menetykset masentavat,
mutta tavallisesti ihminen selviy-
tyy pahimman yli muutamassa
kuukaudessa.
■
Depressiosairaus jaetaan oireiden
vakavuuden perusteella kolmeen
luokkaan: lievään, keskivaikeaan
ja vaikeaan depressioon.
Masennuksen oireita:
■
mieli on maassa suurimman osan
aikaa
■
kiinnostuksen tai mielihyvän ka-
toaminen asioista, jotka ennen
tuottivat iloa
■
vähentyneet voimavarat ja poik-
keuksellisen väsynyt olo
■
itseluottamus ja omanarvontunto
ovat usein vähentyneet
■
perusteettomia ja kohtuuttomia
itsesyytöksiä
■
toistuvia kuolemaan tai itsemur-
haan liittyviä ajatuksia
■
keskittymisvaikeus, psykomotori-
nen kiihtymys tai hidastuneisuus,
unihäiriöt ja ruokahalun muutos,
joka ilmenee lihomisena tai laih-
tumisena
Lähde: Suomalainen Lääkäriseura
Duodecim: Käypä hoito-suositus
”
Rakkaus kantaa.
Hilding Select Pro. Patjan sisuksena todella
korkea ja erinomaisesti myötäilevä viisivyö-
hykkeinen pussijousisto. Kaksi kovuus-
vaihtoehtoa.
Hilding Select Ergo. Patjan sisuksena on
kehon lämmön mukaan täydellisesti mu-
kautuva viisivyöhykkeinen viskoelastinen
vaahtomuovi. Kaksi kovuusvaihtoehtoa.
HILDING SELECT PRO TAI ERGO
-PATJAPAKETTI 599,- (749,-)
Profiloitu sijauspatja sisältyy
hintaan.
Koko 80 x 200 cm. Väri beige.
Uusi
Hilding
Select-mallisto
-20%
HILDING SELECT PRO TAI ERGO
-RUNKOPATJAPAKETTI 769,- (965,-)
Profiloitu sijauspatja ja Queen-jalat
sisältyvät hintaan.
Koko 80 x 200 cm.
HILDING SELECT PRO TAI ERGO
-JENKKISÄNKYPAKETTI 1790,- (2237,-)
Profiloitu sijauspatja ja Queen-jalat sisältyvät
hintaan. Koko 160 x 200 cm.
Pääty myydään erikseen.
Uusi huippuluokan
Hilding Select -mallisto nyt Stemmoissa!
SELECT PRO -SELECT ERGO
kotiin päin
Kysy meiltä
joustavaa
rahoitusta
Sohvaviikot Stemmassa!
LUND-DIVAANIVUODESOHVA
Harmaa tai ruskea Mustang-kangas.
Divaaniosan puoli vaihdettavissa,
sisällä säilytystilaa.
Lev. 236 cm.
499,-
(856,-)
EERIKA-SOHVAT yhteishintaan.
Beige tai harmaa Modena-kangas.
2-istuttavan leveys 148 cm,
3-istuttavan leveys 205 cm.
Kaikki sohvat vähintään
-20%-40%!
JOPA
2+3-istuttavat Eerika-
sohvat yhteishintaan:
998,-
(1426,-)
STEMMA HUITTINEN
Lintuparventie 11, puh. 0424 896 800
Katso:
MA-PE 10-18, LA 10-14
Kysy meiltä
joustavaa rahoitusta!
Tervetuloa Stemmaan kokeilemaan.
Lisätietoja saat netistä:
