Page 27 - Alueviesti_49_2013

27 Keskiviikko joulukuun 4. 2013
Kerjäämisen sijasta kouluun▶ Esikoulu antaa valmiuksia romanilapsille.
• Jukka Mäkinen
Vihreää laaksoa ympäröivät
kuvankauniit vuoret, jot-
ka tavoittelevat Karpaatian
syksyisen harmaata taivasta.
Valtavana kontrastina vuo-
ren juurella levittäytyy Pasi-
kan romanikylä, kurjuudes-
saan vailla vertaa.
Kävelemme pitkin mutai-
sia kujia ja ohitamme kaatu-
maisillaan olevia pieniä hök-
keleitä, jossa osassa on vielä
maalattia. Aineellinen kur-
juus ja puute on silmiinpis-
tävää. Kaikkialla juoksente-
lee pieniä ja suurempia lap-
sia omissa leikeissään. Ym-
päröivä kurjuus ei ole pai-
naneet heidän hymyileville
kasvoille huolen häivääkään.
Vanhempia ihmisiä sitä vas-
toin painaa raskaana huoli
jo lähitulevaisuudesta, mi-
ten selvitä lähestyvän talven
yli. Eikä aina ole tietoa seu-
raavan päivän ruuastakaan.
▶ Suomalainen romanijär-
jestö Elämä ja Valo ry. yh-
dessä Ulkoasiainministeri-
ön kanssa, on pyrkinyt aut-
tamaan tätä ja vastaavia ky-
liä Ukrainan Karpaatian alu-
eella vuodesta 2007 lähtien.
Painopisteenä on romanilas-
ten koulunkäynnin mahdol-
listaminen ja sitä kautta hei-
dän pääsemisensä yhteiskun-
nan täysivaltaisiksi jäseniksi.
Pasikan romanikylässä toi-
mii nykyään esikoulu, jossa
kylän noin 100:sta alle kou-
luikäisestä lapsesta käy 60.
Koulua pidetään 25 neliön
yksityiskodissa, jossa asuu
vakituisesti yhdeksän hen-
kilöä. Tilat ovat niin pienet,
että lapset kokoontuvat kah-
dessa ryhmässä. Opettajan
karttakeppiä heiluttaa juuri
18 vuotta täyttänyt iloinen
Maria ”Masha” Kirijan .
"Pari tuntia kestävä ope-
tustuokio pitää sisällään ly-
hyen rukouksen, yhteisiä
laulua sekä tilan ahtaudes-
ta johtuen leikkejä ulkona."
Maria on raahannut pai-
kalle kirkon tiloissa säily-
tettävän liitutaulun, jon-
ka avulla opetellaan kir-
jainten salaperäistä maail-
maa. Ruskeat silmät seuraa-
vat tarkkaavaisina opettajan
liidun liikettä ja välillä kie-
likin tulee pois suusta, kun
kirjaimia yritetään jäljentää
omaan vihkoon.
▶"Osa lapsista ei tule käy-
mään varsinaista koulua, jo-
ten on tärkeää, että kaikki
saavat edes alkeellisen kir-
joitus- ja lukutaidon", Ma-
ria toteaa.
Kun kysymme missä on
lähin varsinainen koulu, hän
vastaa, että sinne on 15 mi-
nuutin kävelymatka. Silti
siellä käy tällä hetkellä vain
pieni osa kylän 300 lapsesta.
Elämä ja Valo ry:n Ukrainan
hankkeen esikoulutyökoor-
dinaattori Nadja Fontosh
luettelee monia syitä, miksi
vain harva romanilapsi käy
koulua.
"Ukrainassa opetus kou-
luissa on kyllä ilmaista, mut-
ta sekä oppikirjat että ruo-
kailu viidennestä luokas-
ta lähtien on maksullista.
Muitakin menoja koulun-
käynnistä tulee, esimerkkinä
vaikka se, että koulua varten
täytyy hankkia sinne sopivat
vaatteet. Romanilapset jou-
tuvat koulussa ajoittain ko-
kemaan voimakkaalla taval-
la erilaisuutensa sekä opetta-
jien että oppilaiden taholta",
muistuttaa Nadja.
▶ Sekä Nadjan että Marian
mielestä suurimpana ongel-
mana ovat lasten vanhempi-
en koulun vastaiset asenteet.
Lapsia ei haluta kannustaa
koulunkäyntiin, koska heitä
tarvitaan kotona. "Vaikeaksi
asian tekee sekin, että vaik-
ka romani hankkisi kuin-
ka hyvän ammatin, hänen
on vaikea saada töitä. Toi-
saalta myös alituinen köy-
hyys ja kädestä suuhun elä-
minen tahtoo lamaannuttaa.
Ei vain jaksa välittää", Ma-
ria pohtii.
Marian pitämällä esikou-
lulla on myös se etu, että se
antaa sosiaalisia valmiuksia
muut huomioon ottavaan
ryhmätyöskentelyyn. Lä-
heisen koulun opettajilta on
tullut hämmästyneen hyväk-
syvää palautetta siitä, miten
hyvin esikoulun käyneet ro-
manilapset selviytyvät kou-
lumaailman haasteista.
▶ Romaneille on myös jär-
jestetty omia kouluja, mutta
ne eivät tasoltaan ole samaa
luokkaa kuin muut. Nadja
Fontosh kertoo asiasta omi-
en kokemustensa kautta.
"Kävin aikanaan romani-
koulun ja yritin kovasti opis-
kella, mutta jälkeenpäin on
käynyt ilmi, että en saanut
sieltä kaikkia niitä valmiuk-
sia kuin olisi pitänyt. Sik-
si, kun edesmenneen velje-
ni lapset käyvät ukrainalais-
ta koulua, en kykene autta-
maan heitä heidän kaikissa
koulutehtävissään."
Romanikoulu antoi kui-
tenkin valmiudet jatko-
opintoihin ja Nadja valmis-
tui ammattikoulun ompeli-
jalinjalta. Nadja selvisi muu-
tenkin koulusta niin hyvin,
että hänen vanhan koulun-
sa opettajat käyttävät hänen
menestymistään esimerkki-
nä.
▶ Aivan toivotonta kaikki
ei sentään ole. Aina on ol-
lut niitä, jotka ovat kyenneet
suorittamaan koulunsa kun-
nialla, olivat olosuhteet mit-
kä tahansa. Näin teki esikou-
lunopettajana toimiva Maria
Kirijan, joka pitää koulua
omassa lapsuuden kodissaan.
"Minulla oli voimakas ha-
lu käydä kouluni mahdolli-
simman hyvin."
Marian vanhemmat halu-
sivat tytölleen parempaa elä-
mää ja siksi häntä kannustet-
tiin koulunkäyntiin. Ja tyt-
tö todella otti asian vaka-
vasti ollen useimpana vuon-
na luokkansa paras. Hän on
käynyt peruskoulun lisäksi
lukion ja haaveena on val-
mistua sairaanhoitajaksi, jos
vain taloudelliset seikat jo-
tenkin järjestyisivät.
▶ Elämä ja Valo ry:n huit-
tislainen toiminnanjohtaja
Rainer Lindeman on näh-
nyt, että tämä työ ei ole tur-
haa, vaikka myöntääkin, että
hankkeen avulla ei saada ko-
vin nopeita tuloksia.
Totuus kuitenkin on, et-
tä nimenomaan lasten kou-
lutukseen kannattaa panos-
taa. Tällä tavoin voimme olla
vahvistamassa koko kyläyh-
teisön tulevaisuutta.
▶ Vierailin edellisen kerran
Pasikan kylässä neljä vuot-
ta sitten ja joitain eteen-
päin menemisen merkkejä
oli havaittavissa. Yhä use-
ampi romanilapsi on löy-
tänyt tiensä läheiseen kou-
luun, nuorten perheiden ta-
lot eivät toki olleet suoma-
laista tasoa, mutta erottui-
vat edukseen vanhempien
asunnoista. Näin kun olim-
me pikkukengillä liikkeellä,
oli mukava kun kylän pää-
tie ei enää pursunut kuraa,
vaan oli vierelleen saamien-
sa ojien takia kuiva.
Kirjoittaja työskentelee Sa-
takunnan Helluntaiseu-
rakuntien koulupastorina.
Hän on myös toimittaja ja
kirjailija.
Vammalalainen Jukka Mäkinen opetti lapsille taikatempun, joka sai nauramaan. Kuva: Rainer Lindeman.