13
Keskiviikko joulukuun 18. 2013
Aluesairaala
Synnytysosasto
on nyt historiaa
Iloisia jälleennäkemisiä haikeasta tunnelmasta huolimatta.
Perjantain kahvitilaisuudessa muisteltiin menneitä.
Maija Latva
"Muistatko sen uudenvuo-
denaaton, kun autoimme
maailmaan seitsemän vau-
vaa", kysyy
Ela Juutilainen
Leena Lammijärveltä
.
Eläkkeellä olevat entiset
työkaverukset kahvittelivat
vanhalla työpaikallaan Vam-
malan aluesairaalan synny-
tysosastolla viime perjan-
taina.
Kahvilla poikkesi lähinnä
sairaalan nykyisiä ja jo eläk-
keellä olevia työntekijöitä.
Mitään yleistä kutsua ti-
laisuuteen ei lähetettykään,
vaan tieto kulki lähinnä
suusta suuhun.
Vaikka jälleennäkemi-
set
olivatkin iloisia, aisti jo-
kainen haikean tunnelman.
"Meillä on ollut aivan
mahtava työyhteisö, sen ha-
joaminen surettaa myösi",
myöntää lastenhoitaja
Eija
Tuomi
.
Osastonhoitaja Taru Kaa-
ja nyökkää olevansa samaa
mieltä. Tuomi ja Kaaja siir-
tyvät molemmat nyt Taysiin,
sillä synnytystoiminta Vam-
malan aluesairaalassa päättyi
viime lauantaina.
Viimeisen viikon aikana
Vammalassa syntyi vain kak-
si vauvaa ja koko vuoden ai-
kana 274.
Synnytystoiminnasta va-
pautuvat tilat tulevat kirur-
gian, urologian ja naisten-
tautien poliklinikoiden käyt-
töön.
Ela Juutilainen
valmis-
tui kätilöksi vuonna 1961
ja tuli Mäntän, Kuopion ja
Kauhavan kautta Vammalan
aluesairaalaan töihin vuon-
na 1972. Eläkkeelle hän jäi
vuonna 1999.
Lastenhoitaja Leena Lam-
mijärvi työskenteli sairaalas-
sa vuodesta 1970-2004.
Molempia harmittaa, että
hyvän maineen saavuttanut
synnytyssairaala tuli tiensä
päähän.
"Viikonloppusynnytysten
siirto Taysiin oli alkusoittoa
tällaiselle kehitykselle", Juu-
tilainen toteaa.
"Ja mahdetaanko joskus
tulevaisuudessa palata taas
pienempiin yksiköihin? En
pitäisi sitä lainkaan mahdot-
tomana", hän pohtii.
Sastamalalainen Ka-
ti Juurikka
on synnyttänyt
Vammalan aluesairaalassa
kolme tytärtään ja hän ha-
lusi tulla muistelemaan näitä
elämänsä tärkeimpiä hetkiä
ja kiittämään henkilökuntaa.
Hän palasi kokemuksiin-
sa sairaalan lattialla istuen ja
kirjoitti ajatuksiaan synny-
tyspaitaan.
"Koen saaneeni täällä par-
haan mahdollisen hoidon ja
arvostan erityisesti sitä, et-
tä henkilökunta osasi ottaa
ihmisen kokonaisvaltaisesti
huomioon. Minulla on ol-
lut elämässäni paljon tervey-
teen liittyviä ongelmia, esi-
Sastamalalainen Kati Juurikka tuli muistelemaan elämänsä tärkeimpiä hetkiä kahden tyttärensä, vuonna 2005 syn-
tyneen Friidan ja 2007 syntyneen Tiltun kanssa. Tytöt pääsivät käymään muun muassa synnytyssalissa.
Eläkkeellä olevat entiset työkaverukset, lastenhoitaja Leena Lammijärvi (vasemmalla) ja kätilö Ela Juutilainen muis-
telivat perjantaina yhteisiä työvuorojaan Vammalan aluesairaalan synnytysosastolla. Naiset muistavat hyvin vielä sen-
kin ajan, kun isät ja sisarukset näkivät perheen uuden tulokkaan ainoastaan vauvalan lasin takaa.
Otsikoiden
takaa
Maija Latva
Äiti kiittää
R
eilut 20 vuotta sitten olin siihenastisen elä-
mäni ihanimman, ja samalla jännittävim-
män asian edessä. Astelin Vammalan alue-
sairaalan synnytysosaston ovista sisään. Pian saisin
syliini hänet, jota olin kantanut sisälläni yhdeksän
kuukautta ja jota rakastin jo siinä vaiheessa enem-
män, kuin koskaan luulin olevan edes mahdollis-
ta rakastaa. En tiennyt, että saisin suukottaa hänen
pehmeitä poskiaan jo parin tunnin kuluttua. Olin
varautunut ainakin pariinkymmeneen.
Paljastan, että olin salaa toivonut saavani synnytys-
täni hoitamaan jonkun niistä sairaalan uusista, mo-
derneista kätilöistä. Ja kokeilla esimerkiksi terapia-
palloja kivunlievitykseen. En saanut, enkä ehtinyt
terapiapallojakaan kokeilla. Topakka Ela Juutilai-
nen totesi reilun kolmenkymmenen vuoden tuo-
malla kokemuksella minua tutkiessaan, että hänen
vuoronsa loppuu parin tunnin kuluttua ja näyttää
siltä, että ei mene ylitöiksi. Eikä mennytkään.
Ajattelen aina erityisellä lämmöllä tuota paljon näh-
nyttä kätilöä, jonka maanläheinen tapa toimia sai
kivunkin keskellä muistamaan, että tästä kokemuk-
sesta ovat naiset ennenkin selvinneet. Huvittunee-
na muistelen myös, kun hän synnytyksen loppu-
vaiheessa tokaisi jännittyneenä salissa pyörineelle
miehelleni, että "hoitele sinä se rouvan yläpää, mi-
nä pärjään kyllä yksin täällä alapäässä."
En seuraavallakaan kerralla ehtinyt kokeilla sen pa-
remmin terapiapalloja, lämpöpusseja kuin allasta-
kaan, mutta Vammalan aluesairaalan synnytysosas-
tolta minulle jäi lämpöiset ja ihanat muistot. Kii-
tos. Teitte työtänne paitsi vankalla ammattitaidol-
la, myös sydämellänne.
merkiksi syöpä, joten tapa
kohdata toinen ihminen on
itselleni hyvin tärkeä."
Juurikalla oli perjantaina
mukanaan myös kaksi nuo-
rinta tytärtään, 2005 synty-
nyt
Friida
ja 2007 syntynyt
Tiltu
.
"Olen surullinen ja pa-
hoillani, että synnytykset ei-
vät voineet jatkua Vamma-
lassa. Onneksi sain synnyt-
tää tytöt täällä, vaikka Frii-
dan kohdalla jännitinkin ko-
vasti osuuko h-hetkeni kesä-
sulkuun."
Synnytysosaston
henki-
lökunnan siirtymiset meni-
vät toiveiden mukaan ja ne
jotka halusivat jäädä Vam-
malaan saivat jäädä.
"Tampereelle siirtyy yh-
deksän kätilöä ja kolme jää
sairaanhoitajan tehtäviin
Vasiin. Taysiin siirtyy myös
kolme lastenhoitajaa, yk-
si gynekologi ja kaksi sai-
raahoitajan vakanssia siirtyi
Taysiin tyhjänä. Kaksi las-
tenhoitajaa jää Vasiin pe-
rushoitajan tehtäviin.Vasiin
jää myös kaksi gynekologia",
Taru Kaaja selvittää.
Hänen itsensä siirtymi-
nen Taysiin oli myös vapaa-
ehtoista.
"Kätilönä halusin kuiten-
kin jatkaa työtä synnyttäji-
en parissa."
Tapa
kohdata
toinen
ihminen
on itselleni
hyvin tärkeä.
1...,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12 14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,...48