Page 15 - Alueviesti 18 2014
Basic HTML Version
15
Keskiviikko huhtikuun 30. 2014
Matkailukohde
Punamullalla maalattu kylä
▶
Teollisuus ja arkinen elämä ovat kuuluneet Kauttuan
Ruukinpuistoon yli 300 vuotta.
•
Laura Haavisto
Punaisten puurakennusten
välissä kulkiessa on helppo
tehdä aikamatka 1600-luvun
lopulle, jolloin vapaaherra
Lorentz Creutz
sai ajatuksen
perustaa rautaruukin Eurajo-
en varteen Euran Kauttualle.
Ylinen ja Alinen koski an-
toivat voimaa jo 1500-luvul-
la viljamyllyille ja vesisahal-
le, jonka toiminta jäi vähäi-
seksi rautaruukin perustami-
sen jälkeen.
"Rautaa Kauttualla ei kos-
kaan valmistettu, vaan se
tuotiin muualta. Täällä ta-
pahtui ainoastaan jalostusta.
Rauta kuumennettiin ja siitä
taottiin koskesta käyttövoi-
mansa saaneella vasaralla esi-
merkiksi akseleita, hevosen-
kenkiä ja rautakankia. Kaik-
kia maatalouteen ja tuotan-
toon tarvittavia esineitä",
Ju-
hani Eskola
Alasatakunnan
oppaista kertoo.
▶
Creutzin
suku omisti rau-
taruukin 1700-luvun puolel-
le asti, mutta taloudellisten
vaikeuksien saattelemana
omistus siirtyi Timmin su-
vun kautta Falckin suvulle
1800-luvun alussa.
"
Anders Henrik Falck
nai
Parmen Timmin
tyttären ja
sai sitä kautta itselleen osan
ruukista. Falck laajensi tuo-
tantoa ja kohensi sekä rau-
taruukkia että sen ympäris-
töä. Ensimmäisen vaimon-
sa kuoltua Falck nai tämän
sisaren ja sai näin omistuk-
seensa koko ruukin. Falk oli
varsinainen persoona, josta
riittää paljon tarinoita", Es-
kola tietää.
▶
1800-luvun
puolivälis-
sä Kauttua oli maan johtava
kankiraudan tuottaja.
Kankivasaran viereen ra-
kennettiin pienempi paja,
jossa valmistettiin nauloja.
▶
Merikarvialainen
liike-
mies
Antti Ahlström
osti
Kauttuan ruukin 1873 ja sii-
tä eteenpäin Ruukki on ol-
lut Ahlströmin suvun omis-
tuksessa.
"Edelleen Ahlströmin
omistuksessa on tontteja ja
kiinteistöjä Ruukipuiston
alueella", kertoo Eskola.
▶
Vaikka Kauttualla
oli ai-
koinaan hyvät edellytyk-
set raudan jalostukseen,
1800-luvun loppu osoitti,
että tuotanto ei enää kan-
nattanut.
"Jo
Antti Ahlström
näki
puun jalostuksessa tulevaisuu-
den, mutta vasta pojat
Walter
ja
Bertel
päättivät muuttaa
tuotantosuunnan. 1900-lu-
vun alussa Kauttualle perus-
tettiin paperitehdas", Esko-
la sanoo.
Tehdasta laajennettiin as-
teittain ja sen myötä Kauttu-
an asukasmäärä kasvoi rauta-
ruukin aikoihin verrattuna.
"1990-luvulta lähtien teh-
taassa on valmistetttu eri-
koispaperia kolmella pape-
rikoneella viisivuorotyönä.
Jujo Thermal Oy:n pääomis-
taja on japanilainen", Esko-
la tietää.
▶
Jo ennen sotia
paperiteh-
taan kylkeen rakennettiin ja-
lostustehdas, jonka toiminta
siirtyi vähitellen mäen toisel-
le puolelle.
"Vuosituhannen vaihtees-
ta lähtien pakkaustehtaiden
omistajat ovat olleet Amcir
Flexbles Finland Oy ja A&R
Carton Oy."
Kauttuan Ruukin ympä-
rillä työskentelee tällä het-
kellä noin 800 henkilöä. Par-
haimpina aikoina, 1980-lu-
vulla määrä oli yli 2000.
"Vaikka tuotantomäärät
olivat silloin pienempiä",
Eskola muistuttaa.
▶
Yli 300 vuotta
yhtäjak-
soisesti jatkunut teollisuus
tekee Kauttuasta ainutlaa-
tuisen paikan Suomessa.
Rautaruukin ympäristös-
sä on säilynyt mielenkiin-
toinen teollisuus- ja asumis-
miljöö. Sepäntietä reunus-
tavat vanhat punamullatut
asuinrakennukset, joita tä-
nä päivänä asuttaa noin 15
perhettä.
Punaisten rakennusten vä-
lissä kohoaa mahtava Kaut-
tuan Klubi, ruukinkartano,
joka toimi aikoinaan tehtaan
omistajan asuntona.
"Vain klubi on keltainen,
sillä aikoinaan kaikki tuo-
tantoon ja työhön liittyvä
maalattiin punaiseksi", Es-
kola perustelee.
▶
Kesällä
Ruukinpuisto he-
rää henkiin, kun kesäkahvila
avaa ovensa entisessä ruukin
pakarirakennuksessa.
Ruukin aluetta pyritään
kehittämään Porin yliopis-
tokeskuksen kanssa järjes-
tettävällä hankkeella.
"Ruukinpuisto tarjoaa
nähtävää ja koettavaa kai-
kille kävijöille. Historialli-
siin rakennuksiin pääsee tu-
tustumaan ravintola-, ko-
kous- ja majoituspalveluiden
muodossa. Ryhmien kannat-
taa olla yhteydessä, niin alu-
eelle järjestetään opastettuja
kierroksia", Eskola vinkkaa.
Alvar Aallon henki
elää Kauttualla
Ahlström-yhtiötä 1930-luvulla johtanut
Harry Gullichen
ja vaimonsa
Maire
ystä-
vystyivät
Alvar Aallon
kanssa, minkä ansi-
osta Ruukinpuiston miljöössä on nähtävis-
sä useita Aallon suunnittelemia rakennuksia.
"Arkkitehdit ympäri maailmaa käyvät
täällä ihastelemassa erityisesti erikoista te-
rassitaloa. Se laskeutuu porrasmaisesti pit-
kin rinnettä ja jokaisen asunnon katto on
ylemmän huoneiston terassi", Eskola sel-
ventää.
Mäntymetsän ympäröimässä kerrosta-
lossa on kuusi huoneistoa.
Aalto suunnitteli myös työväkeä varten
sopivia toimitiloja.
Aino
-vaimon kans-
sa yhdessä suunniteltu hirsinen Jokisauna
on tällä hetkellä yksityisomistuksessa ja
sen tiloja vuokrataan tilaisuuksiin ympäri
vuoden. Saunalle voi myös poiketa nautti-
maan kahvikupillisen tai tekemään ostok-
sia Desingpesulan valikoimasta.
"Matkailullisesti Jokisauna on todel-
la mielenkiintoinen kohde. Rakennus on
restauroitu lähes täydellisesti, vain turve-
katto puuttuu."
Tipula eli Villa Aalto toimi aikoinaan
virkanaisten asuintalona. Nykyään raken-
nus on Kauttuan Klubin majoituskäytös-
sä.
Varkaudenmäessä näkyy Aallon Ameri-
kan matkan tutkimustulos teollisesta ra-
kentamisesta. Varkauden tehtailta Kauttu-
aan kuljetetut, Suomen ensimmäiset ele-
menttitalot ovat yksityiskäytössä.
Kauttuan Ruukinpuiston
mielenkiintoisia rakennuksia
■
Jokisauna ja Designpesula, ovat yksi-
tyisomistuksessa. Peruskorjatuissa ti-
loissa toimii kahvila, designmyymälä
sekä sauna.
■
Sepän kyläraitti, vanhat asuinraken-
nukset ovat edelleen käytössä.
■
Palokunnan talo, toimii nykyään juh-
latilana. Yksityisomistuksessa olevassa
rakennuksessa on tilausravintola Ruu-
kin Helmi.
■
Kauttuan klubi, ravintola ja hotelli.
■
Tallinmäki, tallin ja vanhojen maata-
lousrakennuksen rajaama aukio. Ruu-
kinpuistossa järjestettävien tapahtumi-
en keskipiste.
■
Kyöpeli, kesäkahvila. Toiminut en-
nen maaseutuväen majoitustalona se-
kä myöhemmin pakarina ja postitoi-
mistona.
■
Villa Ahlström, toimii Pyhäjärvi-insti-
tuuttina.
■
Terassitalo, Alvar Aallon suunnittele-
ma erikoinen asuintalo.
■
Villa Aalto, Alvar Aallon virkanaisten
asunnoksi suunnittelema rakennus.
Nykyisin majoituskäytössä.
■
Tehdasmuseo, esittelee Kauttuan teol-
lisen historian esineistöä ruukin perus-
tamisesta tähän päivään.
Kauttuan Klubin puistossa komeileva Ahlströmin vuonna 1874 uudistaman alapajan lietso eli ilmapuhallin muistuttaa menneistä ajoista.
KATSO LISÄÄ KUVIA!
