Veli-Matti Saksi
Oikeiston ja
vasemmiston ero
peilautuu Satosen
hyvinvointitalkoissa
V
iime vuosina on ihmetelty, mikä ero eri puo-
lueilla oikeastaan on. Erityisesti on etsitty
eroja oikeiston ja vasemmiston kesken. Var-
sinkin vaalien alla puolueiden edustajat eivät erois-
ta edes suuremmin ilakoi, sillä äänestäjien kosinta
on tärkeämpää kuin ideologiat.
Kupla on puhkaistu. Sastamalalainen kokoomuk-
sen kansanedustaja ja vielä uunituore eduskunta-
ryhmänsä johtaja, Arto Satonen, raottaa ideolo-
giansa ovea kirjassaan: Hyvinvointiyhteiskunnan
pelastusoppi, 16 murrettua myyttiä. Kirja paneu-
tuu kipeisiin aiheisiin, joihin on pitkään etsitty rat-
kaisua. Tai ratkaisut ilmeisesti ovat olemassa, mut-
ta niiden poliittinen toteuttaminen on enemmän
tai vähemmän vaikeaa. Ja tämä johtuu juuri siitä
oikeiston ja vasemmiston erosta, joka vielä kuiten-
kin on olemassa.
Satonen syventää erityisesti kuntataloutta. Hän kat-
soo tulevaisuuteen ja toteaa, että kuntien on tehtävä
vain ydinasioita eli hoidettava omalta osaltaan ter-
veydenhuolto, koulutusta ja vanhustenhoivaa. Näi-
den hoitaminen hyvinvointiyhteiskunnan nimik-
keellä vaatii rahaa. Sitä hän ei kaiva niinkään vero-
jen korotuksilla, kuin lisäämällä valtakunnassa työ-
aikaa, yksilön vastuun korostamisella itsestään ja
lähimmäisistään huolehtimalla sekä joidenkin tak-
sojen korotuksilla. Ja vähimmäksi ei jää kuntatalou-
den remontti niillä kuuluisilla rakenteellisilla muu-
toksilla, joista on poristu pari vuosikymmentä.
Pelastusoppi tähdentää, että puolentunnin lisäys
työaikaan nykyisillä palkoilla vastaa kuntien vero-
tuksessa noin prosenttiyksikön. Eli kyseessä ei ole
suora palkanalennus, vain työn lisäys. Vastapainok-
si hän arvelee, että pidennys soisi mahdollisuudet
inflaatiokorotuksiin. Tämä on epäilemättä kova pa-
la vasemmistolle, joka aikanaan on taistellut työajan
lyhentämisestä. Pidentäminen tuskin on läpihuu-
tojuttu myöskään ammattiyhdistysliikkeelle. Sama
koskenee työttömyyskorvauksia, joita porrastami-
nen on yksi pelastusopin sisällöistä.
Terveydenhuollon kulmakiveksi Satonen määritte-
lee yhä julkisen terveydenhuollon, joka on kaikki-
en ulottuvilla yhtä hyvänä. Vastapainona on Ame-
rikan malli, jossa kukin maksaa omansa. Suomalai-
sen terveydenhuollon osalta Satonen nostaisi esi-
merkiksi sairaaloitten päivämaksuja vaikkapa 70
euroon. Sekin on monille liikaa, mutta silti ketään
pudotettaisi pois, vaan silloin tulee kuvaan yhteis-
kunnan yhteisvastuu.
Rohkea veto Satoselta, tuo kirja siis, ja etenkin sen
sisältö. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän
on parrasvaloissa vajaan vuoden ennen eduskun-
tavaaleja. Kirjan murretut myytit varmasti purevat
omiin, mutta kuinka käy niiden liikkuvien äänestä-
jien kanssa? Voinee epäillä, että vasemmiston puo-
lelta ääniä tuskin hirveästi kertyy, vaikka demareit-
ten entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen olikin
lievästi monissa asioissa Satosen kannalla.
On mielenkiintoista nähdä, kuinka moni pelastus-
opin asia etenee lähivuosina päätökseen. Veikkaan,
että monet ovat asioista samaa mieltä, tai ainakin
hieman, mutta poliittinen paine pitää ratkaisut en-
tisellään, eli verojen korotuksissa.
Onneksi puolueilla on sittenkin ideologisia eroja.
SAKSI
TUT
Diakoniatyö
Käyttövoimana yhteinen usko
ja lähimmäisenrakkaus
Seurakunnan diakoniapiirit ja -kerhot keräävät
Mouhijärvellä ja Suodenniemellä valtavasti osallistujia.
Pauliina Vilenius
Seurakunnan diakoniatyöl-
lä on kaksi roolia. "Yleisin
mielikuva on hädänalaisten
ja köyhien auttaminen. Suu-
rissa kaupungeissa diakonia-
vastaanotoille jonotetaan ha-
kemaan ruokaa ja taloudel-
lista avustusta, mutta maa-
seudulla näitä jonoja ei ole.
Toki hätään joutuneita aute-
taan, mutta tarve on vähäi-
sempi", sanoo diakoniatyön-
tekijä
Seija Saarela
.
Toinen rooli
on olla mu-
kana seurakunnan arkitoi-
minnassa, ihmisten arjessa.
"Pienellä maaseutupaik-
kakunnalla elämä on koko-
naisvaltaista huolehtimista
ja vastuunkantoa ihmisistä ja
toiminnasta. Diakoniatyöl-
lä on tässä tärkeä rooli, olla
ikään kuin toiminnanohjaa-
ja, joka järjestää vapaaehtoi-
sille seurakuntalaisille mah-
dollisuuden toimia."
Diakoniatyöntekijänä
40 vuotta toiminut Saare-
la on jo jäänyt lomalle työs-
tään, eläkepäivät alkavat vi-
rallisesti syyskuun alusta.
Työvuosista 37 kului Mou-
hijärvellä ja viimeiset kolme
myös Suodenniemellä.
Mouhijärvellä ja Suoden-
niemellä diakoniatyön alla
toimitaan aktiivisesti.
"Tarve olla yhdessä ja toi-
mia yhdessä on yksi ihmis-
ten perustarpeista. Dia-
koniatyön monimuotoinen
ryhmätoiminta antaa sitä
elämisen ravintoa, jota tar-
vitaan", Saarela toteaa.
Mouhijärvellä nykyisen
diakoniatyön juuret ovat
1960-luvun alussa, kun seu-
rakunnan kirkkoherra ja
kanttori aloittivat Kultaisen
iän kerhon pitämisen SPR:n
Mouhijärven osaston pyyn-
nöstä.
"Samainen kerhoperinne
jatkuu edelleen Vanhemman
väen kerhon nimellä Uotso-
lassa Oravanpesän kerhoti-
lassa."
Seurakunnan
diakonia-
työtä ei kuitenkaan olisi, el-
lei olisi tekijöitä, seurakun-
talaisia.
"Heidän hengelliset, hen-
kiset ja toiminnalliset tar-
peensa ovat saaneet liikkeelle
toimintaa, jota voidaan kut-
sua diakoniaksi tai lähetys-
työksi tai vapaaehtoistyök-
si - mitä nimeä halutaankin
käyttää.
Toiminta saa käyttövoi-
mansa seurakunnan yhtei-
sestä uskosta ja lähimmäi-
senrakkaudesta."
Mikä vapaaehtoisia
sit-
ten ajaa mukaan toimintaan?
Mouhijärven Kyläpark-
ki kokoontuu Oravanpesäs-
sä perjantaisin. Järjestäjäta-
hoja on viisi, ja toimintaa
koordinoi diakoniatyö. Par-
haimmillaan - tai pahimmil-
laan, Kyläparkki kerää tiloi-
hin kolmekymmentäkin
henkeä. "Silloin alkaa kyllä
happi loppua. Ehkä noin pa-
rikymmentä kävijää on kes-
kiarvo", sanoo järjestelyissä
Eläkeliiton kautta mukana
oleva
Leena Mäkinen
.
Hänelle
Kyläparkki on
muodostunut sydämen asi-
aksi.
"Minulla on vahva usko
siihen, että mitä enemmän
ihmiset kokoontuvat yhteen
ja pääsevät juttelemaan tois-
tensa kanssa, sitä pitempään
he pystyvät asumaan itsenäi-
sesti kotona.
Vaikka täällä ei kävisi kuin
kolme ihmistä, heillekin
kannattaa tulla keittämään
kahvia, sillä kohtaaminen
on heille tärkeä", Mäkinen
painottaa.
Suodenniemellä
on jär-
jestetty pitkälti yli toista-
kymmentä vuotta Virkistys-
päiviä. Kerran kuukaudes-
sa, torstaipäivisin, pidettävä
kokoontuminen kerää joka
kerta paikalle noin 60 hen-
keä.
"Mielestäni määrä on aika
kunnioitettava, kun ajattelee
kuinka pieni kylä Suoden-
niemi on", toteaa diakonia-
työryhmän puheenjohtaja
Pirkko Pajari-Timonen
.
Hän on ollut mukana
Virkistyspäivän järjestelyis-
sä alusta alkaen.
Vaikka välillä lankojen pi-
täminen käsissä tuntuu ras-
kaalta, osallistujien iloiset il-
meet korvaavat kaiken vai-
vannäön.
Virkistyspäivä
on nyt ke-
sätauolla, mutta toiminta ei.
Kerran kuussa väki ko-
koontuu kävelemään yhdes-
sä Salmin leirikeskukseen.
Lähtö tapahtuu seurakun-
tatalolta.
"Osa kävelee, osa tulee
pyörällä tai autolla. Jos itsel-
lä ei ole kyytiä, me voimme
järjestää sellaisen", Pajari-Ti-
monen lupaa.
Salmissa juodaan kahvit
ja pidetään esimerkiksi tie-
tokilpailuja.
Osallistujia ei ole ihan yh-
tä paljon kuin Virkistyspäi-
vissä, mutta parikymmentä
kuitenkin.
"Tärkeintä on yhdessäolo",
on Pajari-Timonenkin huo-
mannut.
Suodenniemellä
ja Mou-
hijärvellä diakoniatyö on
saanut Saarelalle seuraajan.
Seija Saarela on iloinen,
että uudet diakoniatyönteki-
jät ovat löytyneet, jotta aktii-
visten kerhojen ja piirien jat-
kuu tulevaisuudessakin.
Diakoniatyötä Mouhijärvellä ja Suodenniemellä
Vapaaehtoiset ovat kukkansa ansainneet. Kevään viimeisessä Suodenniemen Virkistyspäivässä, vapaaehtoiset sai-
vat Seija Saarelalta kukan.
Teresa-piiri Mouhijärvellä
"Oikea ihmepiiri. Alkanut jo vuonna
1987, mutta sitä ei meinaa saada lop-
pumaan ollenkaan. Opintokerho, jo-
ka tekee peittoja, joita lahjoitetaan Itä-
Karjalaan."
Vanhemman väen kerho
Häijäässä
"Kerhoista uusin. Perustettu hiljattain,
mutta saanut todella suuren suosion.
Paikalla on 15-20 henkeä. Kokoontuu
Häijään Nesteellä, sillä seurakunnalla ei
ole Häijässä omia tiloja, mikä on har-
millista."
Diakoniaompeluseura
"Kokoontuu kodeissa. Jokaisessa ko-
koontumisessa järjestetään arpajaiset,
joiden tuotto tulee Mouhijärvellä teh-
tävään diakoniatyöhön."
15
Keskiviikko kesäkuun 25. 2014
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...36