Page 8 - Alueviesti 30-2014
Basic HTML Version
Karhijärvi
Karhijärvi
Luontaisesti rehevä vesi
▶
Hoitokalastus auttaa, mutta sen pitää olla jatkuvaa. Vesikirput pitävät veden kirkkaina,
samoin vesikasvit.
•
Veli-Matti Saksi
Lavian helmi, Karhijär-
vi, puhuttaa kuntalaisia ja
etenkin järven rantaa asut-
tavia mökkiläisiä. Järvestä on
pidetty erityistä huolta vuo-
desta 2010 lähtien, jolloin
tehtiin ensimmäiset hoito-
toimenpiteet. Järvi todettiin
rehevöityneeksi ja siksi sii-
hen kiinnitettiin huomiota.
Pyhäjärvi-Instituutin ve-
sistötoimialan päällikkö ja
Turun yliopiston akvaari-
sen ekologian dosentti,
An-
ne-Mari Ventelä
ruoti Kar-
hijärveä Lavia-viikon yhtey-
dessä viime perjantaina.
”Karhijärvi on luontaises-
ti rehevä. Järven pohjakemia,
mataluus ja tuulet vaikutta-
vat asiaan. Tuuli saa mata-
lan järven pohjasta irtautu-
maan sinne vajonneita ai-
neksia, jotka rehevöittävät
järveä. Runsas kasviplank-
tonin määrä tekee vedestä
sameata.”
▶
Yksi
iso tekijä järven re-
hevöitymisessä on kalakanta.
Särjet ja kuoreet syövät into-
himoisesti eläinplanktoneita
eli niin sanotusti vesikirppu-
ja. Se aiheuttaa osaltaan re-
hevöitymistä ulkoisten fos-
forivalumien lisäksi.
”Eläinplanktonit käyttä-
vät kasviplanktonia. Jos ka-
lat syövät vesikirput, niin
kasviplankton rehevöittää
järveä eli levä lisääntyy Siksi
hoitokalastus on tärkeää täl-
laisissa vesissä. Tutkimuksen
mukaan Karhijärvestä pi-
tää saada nopeasti pois 500
000 kiloa niin sanottua vä-
hempiarvoista kalaa”, tote-
aa Ventelä.
Hän vielä muistuttaa, et-
tä hoitokalastuksen pitää ol-
la jatkuvaa.
”Ei riitä, että kerran teh-
dään. Hoitokalastusta pi-
tää jatkaa mieluiten vuosit-
tain. On arvioitu, että Kar-
hijärvestä pitää hoitokalas-
taa vuosittain yli 30 000 ki-
loa eläinplanktoneita syöviä
kaloja. Petokalat, kuten hau-
ki ja kuha ovat hyväksi jär-
velle, koska petokalat käyttä-
vät esimerkiksi särkiä ja kuo-
reita ravinnokseen.”
▶
Vesikasvillisuutta
Vente-
lä ei pidä vain huonona asi-
ana. Hän korostaa, että jois-
sakin maissa sameisiin vesiin
on istutettu vesikasveja. Tä-
män jälkeen vesi on kirkas-
tunut.
”Kasvit sitovat ravinteita
ja voittavat kilpailussa levän.
Kasvit antavat myös hyviä
suojapaikkoja vesikirpuille
niitä syöviltä kaloilta.”
Rantojen perkauksia vesi-
kasvustosta pitää Anne-Mari
Ventelän mukaan tehdä jär-
kevästi.
”Kaikkea ei pidä poistaa,
vaan tehdä sopivia aukkoja,
jotta vesi pääsee kiertämään
ja liikkumaan.”
Karhijärven mataluus on
asia, jonka eteen Karhijär-
ven Mökkiläiset -yhdistys on
muuan muassa tehnyt töitä.
”Sellaisen 20-30 sentti-
metrin noston ei pitäisi ai-
heuttaa suuria ongelmia.
Noston vaikuttaisi niin ve-
den laatuun ja sitä kaut-
ta virkistyskäyttö parani-
si”, miettii mökkiläisyhdis-
tyksen puheenjohtaja Paa-
vo Risku.
▶
Karhijärvessä
on vah-
va haukikanta. Kilon ja kol-
men kilon välillä olevia ka-
loja saadaan runsaasti. Kun-
nanjohtaja
Pekka Heinonen
sai Ventelän puheista uuden
oivalluksen.
”Olen aina luullut, että
haukien kalastaminen jär-
vestä on ekoteko. Nyt sitä
pitää rajoittaa. Hoitokalas-
tuksen ongelmana on kal-
leus. Olenkin ajatellut, että
kunnan pitäisi vielä itsenäi-
syytensä aikana ostaa muuta-
ma iso rysä, joilla sitten tal-
koilla jatketaan hoitokalas-
tusta.”
Anne-Mari Ventelä myön-
tää hoitokalastuksen kalleu-
den. Yhdeksi keinoksi hän
esittää vähempiarvoisen ka-
lan ruokakäyttöä.
”Pyhäjärvellä ammattika-
lastajat ovat kalastaneet sär-
kiä, koska niistä tehdään
pihvejä. Eli särjestä siellä
myös maksetaan.”
Anne-Mari Ventelä ja Paavo Risku selvittivät Karhijärven tilannetta Lavian paloasema
kokoustilaan kertyneelle tuvan täydelle yleisölle viime perjantaina.
■
Pinta-ala noin 33 000 hehtaaria.
■
Keskisyvyys 2-3 metriä.
■
Luontaisesti rehevä järvi.
■
Hoitokalastuksen merkitys veden laa-
tuun merkittävä.
■
Karhijärven ensimmäinen kunnos-
tushanke alkoi 1. huhtikuuta 2010 ja
päättyi 31. maaliskuuta 2012. Hanke
maksoi 50 000 euroa, josta Ely-kes-
kukselta tuli 25 000 euroa ja toinen
puoli kunnalta.
■
Hankkeessa tutkittiin vettä, jossa to-
dettiin runsaasti fosforia.
■
Hankkeeseen kuului myös hoitoka-
lastusta ja vesikasvien niittoa.
■
Hankevuosien aikana nuottaamal-
la saatiin yli 30 000 kiloa vähempiar-
voista kalaa.
■
Jatkohanke alkoi viime vuonna ja
päättyy tänä vuonna. Hinta on 40
000 euroa, josta puolet tulee kun-
nalta.
■
Viime syksynä ja viime talvena teh-
tiin hoitokalastusta nuottaamalla.
Saalis oli vajaat 8 000 kiloa. Lisäksi
keväällä innokkaat talkoolasiset pyy-
tivät rysillä 11 000 kiloa. Eli järvestä
poistui fosforia 88 kiloa.
■
Syksyllä hoitokalastusta jatketaan.
Tavoitteena on 40 000 kilon saalis.
■
Jo tehtyjen hoitotoimenpiteiden an-
siosta veden fosforipitoisuus on las-
kenut.
■
Järvestä on löytynyt muutamia jon-
kin kalataudin tai eläimen runtele-
mia haukia. Asiaa tutkitaan.
8
Keskiviikko heinäkuun 23. 2014
