Keskiviikko elokuun 6. 2014
5
Heinäkuussa rekisteröitiin
8 016 uutta henkilöautoa
Heinäkuussa rekisteröitiin
8 016 uutta henkilöautoa,
mikä on 5,2 prosenttia vä-
hemmän kuin viime vuoden
heinäkuussa.
Vuoden alusta lukien hen-
kilöautoja on rekisteröity
67 159 kappaletta ja viime
vuoteen verrattuna rekiste-
röintimäärä on 3,3 prosent-
tia plussalla.
Pakettiautoja
ensirekiste-
röitiin heinäkuussa 716 kap-
paletta, mikä on 12,9 pro-
senttia vähemmän kuin vii-
me vuonna vastaavana aika-
na.Tammi-heinäkuussa uusia
pakettiautoja on rekisteröity 6
118 kappaletta ja viime vuo-
den vastaavaan aikaan verrat-
tuna rekisteröintimäärä on vä-
hentynyt 0,8 prosenttia.
Kuorma-autoja
rekiste-
röitiin heinäkuussa 170 kap-
paletta ja miinusta kirjattiin
viime vuoteen verrattuna 19
prosenttia.
Vuoden alusta lukien
kuorma-autoja on ensire-
kisteröity 1 519 kappaletta,
mikä on 18,3 prosenttia vä-
hemmän kuin viime vuonna
tammi-heinäkuussa.
Linja-autojen
ensirekis-
teröintitahti on ollut tänä
vuonna selvästi viime vuot-
ta vilkkaampaa. Tammi-hei-
näkuussa on rekisteröity 427
linja-autoa, mikä on 109,3
prosenttia enemmän kuin
viime vuonna vastaavana ai-
kana.
Heinäkuussa rekisteröitiin
90 linja-autoa.
Kolumni
Pertti Järvinen
Liikenne-
havaintoja
K
un olen lähes viisikymmentä vuotta ajel-
lut näitä kotikontuja ja Suomenmaan tei-
tä, ajattelin kertoa hieman huomioitani mat-
kan varrelta.
Liikenteestähän aina puhutaan, päivittäin kun tava-
taan, niin tietysti myös omassa ammatissani. Mo-
net kauhistelevat autoilijoiden ja muiden moottori-
pelien käyttäjien turhan kiireistä menoa, joka usein
johtaa onnettomuuksiin ja turhiin kuolonuhreihin.
Tosiasia kuitenkin on, että liikenteessä sattuneiden
kuolonuhrien määrä on vuositasolla laskenut reilus-
ti alle puoleen siitä, mitä ne olivat siihen aikaan kun
itse sain ajokortin. Valistus on purrut. Maamme on
kehittynyt autoilun suhteen ajan myötä. Tiet ovat
parantuneet ja autot tulleet monin verroin turval-
lisimmiksi. Ennen ajettiin lähes kilpaa tien päällä,
kun piti ottaa mittaa toisen ajokista. Nyt ei tulisi
mielenkään lähteä kilpasille yleisillä teillä. Nyt kun
meillä on upea moottoritie Helsingistä Tampereel-
le, olisi tosi hienoa, jos se saisi jatketta aina Ouluun
saakka. Turvallisuus kasvaisi, ajomukavuus lisään-
tyisi, ajoaika vähentyisi ja Konginkankaan tapai-
set karmeat onnettomuudet vähenisivät entisestään.
Mikä meidän lähiliikenteen kannalta olisi tosi hie-
noa, kun ajattelee vilkasta työmatkaliikennettä
Tampere-Vammala välillä. Pimeän aikaan valais-
tu tie Nokialta Vammalaan. Onhan siitä puhuttu,
mutta en pitäisi sitä mahdottomana ajatuksena, oli-
si kaikille loistojuttu.
Meille Sastamalaan ja sen keskustaan Vammalaan
on nyt tehty kovasti noita kiertoliikenneympyröi-
tä, kun tulevat kuulemma halvemmiksi kuin liiken-
nevalot. Tuomiston ympyrä on vihdoin valmistu-
massa ja täytyy myöntää, että omakin pinnani on
ollut aika piukalla, kun päivittäin siinä montukos-
sa joutuu ajamaan. Vähäinen ei ole ollut myös It-
senäisyydentien koko kesäinen pölyhaitta. Toivot-
tavasti lopputulos tälle mammuttiympyrälle on hy-
vä, ajokaistat kyllä näyttävät kapeilta, mutta katso-
taan tosiaan, kun se on valmis. Kai ovat sen hyvin
suunnitelleet, kun on niin kauan tehtykin.
Mitä muuten tulee Vammalan keskustan liikenne-
kultuuriin, olen ainakin itse siihen tosi tyytyväi-
nen. Autoilijat ovat pääsääntöisesti kohteliaita ja
toisen huomioonottavia. Jalankulkijoille annetaa
tilaa todella hyvin. Liiankin hyvin, kuten vaimoni
juuri sanoi, kun joka päivä ylittää Itsenäisyydentien
moneen kertaan työmatkalla. On mukava heilaut-
taa kättä, kun autoilija jo kaukaan huomio käveli-
jän suojatiellä. Soisi tavan yleistyvän meidän kaik-
kien kesken.
Lopuksi ehdotukseni keskustan liikenteen järkeis-
tämiseksi. Meillä on yhdet liikennevalot Itsenäisyy-
dentiellä. Ne syntyivät kaupungin ja Osuuskaupan
yhteistyönä.
Toimivat hienosti, ja rauhoittavat Itsenäisyyden-
tien kovaa liikennettä. Toiset pitäisi saada Puisto-
kadun ja Aittalahdenkadun kulmaan. Ne rytmit-
täisivät keskustan ruuhkaliikenteen niin, että ris-
teyksiin tulisi sopivat välit vilkkaalle jalankulkulii-
kenteelle. Ajatelkaa esim. kesän vilkkaita toripäi-
viä. Ihme, ettei vahinkoja ole sattunut enempää.
Kiitos parantuneen liikennekultuurin, kuten edel-
lä totesin. Jokisen/Libriksen kulman ruuhkaongel-
ma häipyisi näiden liikennevalojen myötä, kadut-
han on nyt yksisuuntaiset, tosin eri suuntiin. Tä-
mä risteys ei tarvitse liikennevaloja.
Asiaa liikenteestä kyllä riittäisi, mutta tällä kertaa
lopetan jo lapsena opitun Malmstenin liikenne-
laulun kertosäkeeseen: "Muista aina, liikenteessä.
Monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas, aina mie-
li. Se on turva verraton."
Pertti Järvinen
toimitusjohtaja
Vammalan Autokeskus
Toimi oikein
onnettomuuspaikalla
Alueviesti
Joskus voi käydä niin, et-
tä saapuu onnettomuuspai-
kalle ensimmäisten joukos-
sa. Saapuvan velvollisuutena
on auttaa onnettomuudessa
mukana olleita. Liikenne-
turva muistuttaa, että toi-
mintaa onnettomuuspaikal-
la helpottavat perusperiaat-
teet: auta, hälytä ja varoita.
Onnettomuuspaikalla:
Auta onnettomuudessa
loukkaantuneita.
Hälytä apua numeros-
ta 112.
Varoita muita lisävahin-
kojen välttämiseksi.
”Onnettomuuspaikalle
tullessa olo voi olla avuton
ja omat auttamistaidot tun-
tua puutteellisilta. Perusoh-
jeen seuraaminen auttaa kui-
tenkin jo pitkälle. Onnetto-
muustilanteesta riippuen voi
toimien järjestys vaihdella
ja tilanne tulisikin arvioida
paikan päällä”, Liikennetur-
van yhteyspäällikkö
Tapio
Heiskanen
toteaa.
Oma ajoneuvo
pysäyte-
tään tien laitaan ja autos-
ta laitetaan hätävilkut pääl-
le. Varoituskolmio viedään
riittävän kauas muiden tiel-
läliikkujien varoittamiseksi.
”Varoituskolmiota
ei
usein muisteta viedä riittä-
vän etäälle, on pysähdyk-
sen syy sitten tekninen vi-
ka tai onnettomuus. Kolmi-
on tulisi olla vähintään 100-
300 metrin päässä ajoneu-
vosta, ei muutaman kym-
menen metrin”, Heiskanen
painottaa.
Hätäpuhelussa
infor-
moidaan viranomaista ta-
pahtuneesta: mitä on tapah-
tunut, missä ja kuinka mon-
ta loukkaantunutta onnetto-
muudessa on.
Vastaa kysymyksiin,
kuuntele annettuja ohjei-
ta, äläkä lopeta puhelua en-
nen kuin hätäkeskuspäivys-
täjä antaa luvan.
Jos onnettomuusajoneu-
vossa on virrat päällä, kan-
nattaa ne pyrkiä kytkemään
pois.
Moni osaa antaa myös tar-
vittavaa ensiapua.
”Onnettomuusajoneuvon
sisällä olevia ihmisiä lähes-
tytään ensisijaisesti aina ta-
kaovien kautta. Etuistuimil-
la olevat turvalaitteet voivat
aktivoitua auttajalle vaaral-
lisesti vielä onnettomuu-
den jälkeenkin, vaikka vir-
rat olisivat pois päältä. Jos
autossa on vielä virrat pääl-
lä, kannattaa tulipaloriskin
minimoimiseksi auton vir-
rat yrittää sammuttaa aina-
kin avaimesta”, Heiskanen
toteaa.
Onnettomuudet voivat
hidastaa tai ruuhkauttaa
muuta liikennettä.
Onnettomuuspaikan ohi
ajetaan mahdollisimman
sujuvasti liikennettä seura-
ten.
”Oma toiminta
ei saisi
lisätä auttajien riskiä louk-
kaantua tai vaikeuttaa näi-
den pääsyä paikalle. Hil-
jattain on uutisoitu myös
ohiajavien ihmisten ha-
lusta valokuvata onnetto-
muuspaikkoja. Tällainen
toiminta on omiaan vaa-
rantamaan liikenneturval-
lisuutta entisestään”, Heis-
kanen toteaa.
Saapuvan velvollisuutena on auttaa onnettomuudessa mukana olleita.
1,2,3,4 6,7,8