Page 5 - Autoviesti 8-2014

Keskiviikko elokuun 6. 2014

5

Heinäkuussa rekisteröitiin

8 016 uutta henkilöautoa

Heinäkuussa rekisteröitiin

8 016 uutta henkilöautoa,

mikä on 5,2 prosenttia vä-

hemmän kuin viime vuoden

heinäkuussa.

Vuoden alusta lukien hen-

kilöautoja on rekisteröity

67 159 kappaletta ja viime

vuoteen verrattuna rekiste-

röintimäärä on 3,3 prosent-

tia plussalla.

▶

Pakettiautoja

ensirekiste-

röitiin heinäkuussa 716 kap-

paletta, mikä on 12,9 pro-

senttia vähemmän kuin vii-

me vuonna vastaavana aika-

na.Tammi-heinäkuussa uusia

pakettiautoja on rekisteröity 6

118 kappaletta ja viime vuo-

den vastaavaan aikaan verrat-

tuna rekisteröintimäärä on vä-

hentynyt 0,8 prosenttia.

▶

Kuorma-autoja

rekiste-

röitiin heinäkuussa 170 kap-

paletta ja miinusta kirjattiin

viime vuoteen verrattuna 19

prosenttia.

Vuoden alusta lukien

kuorma-autoja on ensire-

kisteröity 1 519 kappaletta,

mikä on 18,3 prosenttia vä-

hemmän kuin viime vuonna

tammi-heinäkuussa.

▶

Linja-autojen

ensirekis-

teröintitahti on ollut tänä

vuonna selvästi viime vuot-

ta vilkkaampaa. Tammi-hei-

näkuussa on rekisteröity 427

linja-autoa, mikä on 109,3

prosenttia enemmän kuin

viime vuonna vastaavana ai-

kana.

Heinäkuussa rekisteröitiin

90 linja-autoa.

Kolumni

•

Pertti Järvinen

Liikenne-

havaintoja

K

un olen lähes viisikymmentä vuotta ajel-

lut näitä kotikontuja ja Suomenmaan tei-

tä, ajattelin kertoa hieman huomioitani mat-

kan varrelta.

Liikenteestähän aina puhutaan, päivittäin kun tava-

taan, niin tietysti myös omassa ammatissani. Mo-

net kauhistelevat autoilijoiden ja muiden moottori-

pelien käyttäjien turhan kiireistä menoa, joka usein

johtaa onnettomuuksiin ja turhiin kuolonuhreihin.

Tosiasia kuitenkin on, että liikenteessä sattuneiden

kuolonuhrien määrä on vuositasolla laskenut reilus-

ti alle puoleen siitä, mitä ne olivat siihen aikaan kun

itse sain ajokortin. Valistus on purrut. Maamme on

kehittynyt autoilun suhteen ajan myötä. Tiet ovat

parantuneet ja autot tulleet monin verroin turval-

lisimmiksi. Ennen ajettiin lähes kilpaa tien päällä,

kun piti ottaa mittaa toisen ajokista. Nyt ei tulisi

mielenkään lähteä kilpasille yleisillä teillä. Nyt kun

meillä on upea moottoritie Helsingistä Tampereel-

le, olisi tosi hienoa, jos se saisi jatketta aina Ouluun

saakka. Turvallisuus kasvaisi, ajomukavuus lisään-

tyisi, ajoaika vähentyisi ja Konginkankaan tapai-

set karmeat onnettomuudet vähenisivät entisestään.

Mikä meidän lähiliikenteen kannalta olisi tosi hie-

noa, kun ajattelee vilkasta työmatkaliikennettä

Tampere-Vammala välillä. Pimeän aikaan valais-

tu tie Nokialta Vammalaan. Onhan siitä puhuttu,

mutta en pitäisi sitä mahdottomana ajatuksena, oli-

si kaikille loistojuttu.

Meille Sastamalaan ja sen keskustaan Vammalaan

on nyt tehty kovasti noita kiertoliikenneympyröi-

tä, kun tulevat kuulemma halvemmiksi kuin liiken-

nevalot. Tuomiston ympyrä on vihdoin valmistu-

massa ja täytyy myöntää, että omakin pinnani on

ollut aika piukalla, kun päivittäin siinä montukos-

sa joutuu ajamaan. Vähäinen ei ole ollut myös It-

senäisyydentien koko kesäinen pölyhaitta. Toivot-

tavasti lopputulos tälle mammuttiympyrälle on hy-

vä, ajokaistat kyllä näyttävät kapeilta, mutta katso-

taan tosiaan, kun se on valmis. Kai ovat sen hyvin

suunnitelleet, kun on niin kauan tehtykin.

Mitä muuten tulee Vammalan keskustan liikenne-

kultuuriin, olen ainakin itse siihen tosi tyytyväi-

nen. Autoilijat ovat pääsääntöisesti kohteliaita ja

toisen huomioonottavia. Jalankulkijoille annetaa

tilaa todella hyvin. Liiankin hyvin, kuten vaimoni

juuri sanoi, kun joka päivä ylittää Itsenäisyydentien

moneen kertaan työmatkalla. On mukava heilaut-

taa kättä, kun autoilija jo kaukaan huomio käveli-

jän suojatiellä. Soisi tavan yleistyvän meidän kaik-

kien kesken.

Lopuksi ehdotukseni keskustan liikenteen järkeis-

tämiseksi. Meillä on yhdet liikennevalot Itsenäisyy-

dentiellä. Ne syntyivät kaupungin ja Osuuskaupan

yhteistyönä.

Toimivat hienosti, ja rauhoittavat Itsenäisyyden-

tien kovaa liikennettä. Toiset pitäisi saada Puisto-

kadun ja Aittalahdenkadun kulmaan. Ne rytmit-

täisivät keskustan ruuhkaliikenteen niin, että ris-

teyksiin tulisi sopivat välit vilkkaalle jalankulkulii-

kenteelle. Ajatelkaa esim. kesän vilkkaita toripäi-

viä. Ihme, ettei vahinkoja ole sattunut enempää.

Kiitos parantuneen liikennekultuurin, kuten edel-

lä totesin. Jokisen/Libriksen kulman ruuhkaongel-

ma häipyisi näiden liikennevalojen myötä, kadut-

han on nyt yksisuuntaiset, tosin eri suuntiin. Tä-

mä risteys ei tarvitse liikennevaloja.

Asiaa liikenteestä kyllä riittäisi, mutta tällä kertaa

lopetan jo lapsena opitun Malmstenin liikenne-

laulun kertosäkeeseen: "Muista aina, liikenteessä.

Monta vaaraa ompi eessä. Siksi valpas, aina mie-

li. Se on turva verraton."

Pertti Järvinen

toimitusjohtaja

Vammalan Autokeskus

Toimi oikein

onnettomuuspaikalla

•

Alueviesti

toimitus@alueviesti.fi

Joskus voi käydä niin, et-

tä saapuu onnettomuuspai-

kalle ensimmäisten joukos-

sa. Saapuvan velvollisuutena

on auttaa onnettomuudessa

mukana olleita. Liikenne-

turva muistuttaa, että toi-

mintaa onnettomuuspaikal-

la helpottavat perusperiaat-

teet: auta, hälytä ja varoita.

▶

Onnettomuuspaikalla:

■

Auta onnettomuudessa

loukkaantuneita.

■

Hälytä apua numeros-

ta 112.

■

Varoita muita lisävahin-

kojen välttämiseksi.

”Onnettomuuspaikalle

tullessa olo voi olla avuton

ja omat auttamistaidot tun-

tua puutteellisilta. Perusoh-

jeen seuraaminen auttaa kui-

tenkin jo pitkälle. Onnetto-

muustilanteesta riippuen voi

toimien järjestys vaihdella

ja tilanne tulisikin arvioida

paikan päällä”, Liikennetur-

van yhteyspäällikkö

Tapio

Heiskanen

toteaa.

▶

Oma ajoneuvo

pysäyte-

tään tien laitaan ja autos-

ta laitetaan hätävilkut pääl-

le. Varoituskolmio viedään

riittävän kauas muiden tiel-

läliikkujien varoittamiseksi.

▶

”Varoituskolmiota

ei

usein muisteta viedä riittä-

vän etäälle, on pysähdyk-

sen syy sitten tekninen vi-

ka tai onnettomuus. Kolmi-

on tulisi olla vähintään 100-

300 metrin päässä ajoneu-

vosta, ei muutaman kym-

menen metrin”, Heiskanen

painottaa.

▶

Hätäpuhelussa

infor-

moidaan viranomaista ta-

pahtuneesta: mitä on tapah-

tunut, missä ja kuinka mon-

ta loukkaantunutta onnetto-

muudessa on.

Vastaa kysymyksiin,

kuuntele annettuja ohjei-

ta, äläkä lopeta puhelua en-

nen kuin hätäkeskuspäivys-

täjä antaa luvan.

Jos onnettomuusajoneu-

vossa on virrat päällä, kan-

nattaa ne pyrkiä kytkemään

pois.

Moni osaa antaa myös tar-

vittavaa ensiapua.

”Onnettomuusajoneuvon

sisällä olevia ihmisiä lähes-

tytään ensisijaisesti aina ta-

kaovien kautta. Etuistuimil-

la olevat turvalaitteet voivat

aktivoitua auttajalle vaaral-

lisesti vielä onnettomuu-

den jälkeenkin, vaikka vir-

rat olisivat pois päältä. Jos

autossa on vielä virrat pääl-

lä, kannattaa tulipaloriskin

minimoimiseksi auton vir-

rat yrittää sammuttaa aina-

kin avaimesta”, Heiskanen

toteaa.

Onnettomuudet voivat

hidastaa tai ruuhkauttaa

muuta liikennettä.

Onnettomuuspaikan ohi

ajetaan mahdollisimman

sujuvasti liikennettä seura-

ten.

▶

”Oma toiminta

ei saisi

lisätä auttajien riskiä louk-

kaantua tai vaikeuttaa näi-

den pääsyä paikalle. Hil-

jattain on uutisoitu myös

ohiajavien ihmisten ha-

lusta valokuvata onnetto-

muuspaikkoja. Tällainen

toiminta on omiaan vaa-

rantamaan liikenneturval-

lisuutta entisestään”, Heis-

kanen toteaa.

Saapuvan velvollisuutena on auttaa onnettomuudessa mukana olleita.