Page 2 - Yritys- ja elinkeinoelämä

2

Keskiviikko lokakuun 15. 2014

Yritys- ja elinkeinoelämä

Kolumni

•

Mikko Simolinna

Hyviä uutisia

yrittäjälle - ja yksi

huonokin

K

aiken taloudellisen epävarmuuden

ja yleisen alakulon keskeltä kannat-

taa yrittäjän etsiä vain hyviä uutisia.

Huonoja uutisia on aivan riittämiin.

Yksi hyvistä uutisista on Elinkeinoelämän

keskusliiton jokin aika sitten julkaisema Kas-

vun manifesti. Sen tavoitteena on tehdä Suo-

mesta maa, ”jossa kannattaa yrittää, inves-

toida, työllistää ja tehdä töitä”. Tavoitteet

ovat tältä osin pitkälti yhteneväisiä SY:n ta-

voitteiden kanssa, hyvä!

EK:han on perinteisesti ollut suurteollisuu-

den puolestapuhuja, jossa yrittäjyys ei aina

ole ollut vaikuttamisen keskiössä. Manifesti

kertoo muutoksesta. Sen mukaan ”kilpailu-

etua haetaan tehostamalla teollisuuden ja

kasvuyritysten verkottumista”. Ja niinhän

maailma on muuttunut. Yrittäjinä olemme

alihankintaketjujen kautta entistä riippu-

vaisempia muista yrityksistä, joko suoraan

tai välillisesti.

Jotta menestyisimme maailmalla, tarvitsem-

me yritysten koko ”ravintoketjua”, niin suur-

yrityksiä, pk-yrityksiä kuin mikroyrityksiä-

kin. Ilman kattavaa ja toimivaa kotimarkki-

naa on vaikea tehdä tuotekehitystä ja luoda

kasvupolkua kansainväliseen toimintaan.

Toinen viimeaikainen hyvä uutinen tulee va-

semmalta laidalta. Kauppalehden haastat-

telussa eduskunnan puhemies Eero Heinä-

luoma kertoo omat teesinsä vientifirmojen

puolesta.

Heinäluoman ensimmäisen teesin mukaan

”nyt pitää panostaa vientivetoiseen kas-

vustrategiaan keventämällä teollisuuden

kustannusrasitetta verotuksessa”. Olemme

tästä täysin samaa mieltä. Ja meillä yrit-

täjillä on tähän varsin toimiva täsmälää-

ke. Sovelletaan yhtiöverotuksessa Viron ve-

romallia, jossa yhtiöveron maksu jaksote-

taan osingon maksuun. Näin yritykset voi-

sivat käyttää tuloksensa suoraan investoin-

teihin ja uusien työpaikkojen luomiseen ja

valtio saisi omat verotulonsa, tosin tulevai-

suuteen jaksotettuna.

Heinäluoman toisen teesin mukaan ”työ-

linja on saatava kunniaan palauttamalla

työnteon arvo”. Myös tähän voimme täy-

sin yhtyä. Yrittäjälle työ on yksi keskeisim-

mistä arvoista. Uskomme, että kovalla työl-

lä voimme luoda vaurautta, ei pelkästään

itselle vaan koko yhteiskunnalle. Ehdotam-

mekin, että aloitetaan työn arvostuksen pa-

lautus karsimalla tekemättömiä töitä kuten

pekkaspäivät.

Heinäluoman kolmannen teesin mukaan

”nyt pitää investoida kasvualoille, vähen-

tää lupabyrokratiaa ja panostaa kohtuu-

hintaisen energian saantiin ja väylästöihin”.

Maastamme tuskin löytyy yhtään yrittäjää,

joka olisi tästä eri mieltä!

Edellä on kerrottu jo kaksi yrittäjän kannal-

ta hyvää uutista. Tässä tulee kolmas.

”Kolmikanta” on tuskin koskaan aikaisem-

min ollut näin yksimielinen yrittäjyyden tar-

peesta ja niistä keinoista, joilla yrittäjyyt-

tä tuetaan. Hyvää on myös se, että kaik-

ki tarvittavat muutokset ovat eduskuntam-

me päätettävissä. Emme tarvitse ulkopuoli-

sia tahoja omista asioistamme päättämään,

tarvitsemme vain päätöksiä!

Huono uutinen on se, että jos emme itse ky-

kene päätöksentekoon, niin ajan oloon ul-

kopuoliset päättävät puolestamme ja silloin

lääkkeet voivat olla hyvinkin karvaita.

Kirjoittaja on yrittäjä ja Suomen Yrittäjien pu-

heenjohtaja

Kolumni

•

Eila Törmä

Kohti uutta EU-ohjelmakautta - yhteistyössä

N

äinä viikkoina ja kuukausina olemme

valmistautuneet uuteen, alkaneeseen

EU-ohjelmakauteen. Euroopan Unio-

nin rakennerahastoista ohjautuu alueellem-

me merkittäviä rahoituksia, jotka on tarkoi-

tettu yritystoiminnan kehittämiseen. Teem-

me suunnittelutyötä tiiviisti yhdessä yrittäji-

en kanssa. On välttämätöntä, ettei kehitystyö

ole itsetarkoitus, vaan että tehdään sellaisia

toimenpiteitä, jotka yrityksissä nähdään tär-

keänä. On esitetty niinkin, että hankkeilla ei

saada mitään aikaiseksi. Ja että hankkeilla

tuetaan vain organisaatioiden elämää.

Itse koen asian päinvastoin. Jos me aidosti

kuuntelemme yrittäjien tarpeita, rakennam-

me kehitystyön tälle pohjalle, niin tulokset

ovat varmasti yrittäjien ja seutukunnan elin-

voimaa ja kilpailukykyä parantavia.

Kehitystyön onnistuminen on aina monen te-

kijän summa. Tarvitaan yrittäjiä, jotka näke-

vät ja hakevat uusia mahdollisuuksia. Tar-

vitaan rahoittajat, jotka arvioivat rahoitus-

hakemuksia paitsi ohjelma-asiakirjojen niin

myös terveen maalaisjärjen kannalta. Jout-

senten Reitti on tästä erinomainen esimerkki!

Tarvitaan kunnanisiä, jotka näkevät kehitys-

työn tärkeänä kunnissa. Ja tarvitaan niitä in-

nostuneita kehittäjäihmisiä, joilla on voima-

kas halu viedä kehitystyötä eteenpäin. Sasta-

malan koulutuskuntayhtymä katselee pitkäl-

le tulevaisuuteen hakiessaan isoja rahoituk-

sia yrityselämän hyväksi.

Uuden EU-ohjelmakauden periaatteissa ko-

rostetaan yhä enemmän laajempien aluei-

den yhteistyötä, useamman kunnan ja yritys-

verkostojen yhteistyötä. Kunta ei pärjää yk-

sinään, eikä myöskään yritys. Naapurikun-

nassa tehtävä iso investointi heijastaa vaiku-

tuksiaan koko seutukunnalle. Tärkeänä näen,

että etsisimme kunnissa omia vahvuuksiam-

me, panostaisimme niihin ja olisimme val-

miita lähtemään mukaan myös naapurikun-

tien kehityshankkeisiin. Yritykset kohtaavat

kansallisen ja kansainvälisen kilpailun, työs-

säkäyntialueet laajenevat. Seutukaupungit ja

pienemmät kunnat voivat yhdessä muodos-

taa elinvoimaisen talousalueen isojen kau-

punkien välimaastossa.

Meidän elinkeinoihmisten tehtävänä on ker-

toa yrittäjille lukuisista julkisen rahoituksen

mahdollisuuksista, olla rakentamassa yritys-

verkostoja, tuoda myös pöytään uusia ideoi-

ta, sparrata hakijoiden kanssa. Yrittäjän ar-

ki on yhä kiireisempi, ei ole aikaa paneutua

kaikkiin mahdollisuuksiin. Mutta yrittäjällä

itsellään on paras näkemys oman yrityksen-

sä mahdollisuuksista, markkinoiden kehitty-

misestä. Elinkeinotoimi haluaa olla rinnal-

la kulkija, meidän työmme on täysin luotta-

muksellista, meillä on myös laajat yhteistyö-

verkostot.

Kirjoittaja on Huittisten kaupungin elinkeinojoh-

taja.

PK-YRITYKSET

Epävarmuus on kasvanut,

työpaikoista pidetään kiinni

❐

"Työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitäisi vähentää rohkeasti."

•

Alueviesti

Pienten ja keskisuurten

yritysten suhdanneodo-

tukset laskivat selvästi al-

kuvuodesta. Myös inves-

toinnit kääntyivät las-

kuun. Pk-yritykset pitävät

kuitenkin kiinni henkilös-

töstään ja haluavat kasvaa.

Pk-yritysten suhdan-

neodotuksia seuraavalle

12 kuukaudelle kuvaava

saldoluku on nyt + 8. Ke-

väällä se oli + 16. Hyvinä

aikoina luku on yli 30.

"Tähän vaikuttaa edel-

leen jatkuva kansainvä-

linen taloustaantuma ja

Suomen kotimarkkinoi-

den heikentynyt tilanne.

Ukrainan kriisin eskaloi-

tuminen sen sijaan ei näy

tuloksissa, koska kysely

tapahtui ennen Venäjän

vastapakotteita", ekono-

misti

Petri Malinen

Suo-

men Yrittäjistä sanoo.

TALOUDEN HEIKOT

NÄKYMÄT

ovat romah-

duttaneet myös investoin-

tihalut takaisin laskuun

kevään pienen myöntei-

sen signaalin jälkeen.

Tiedot käyvät ilmi 9.

syyskuuta julkistetusta

Pk-yritysbarometrista, jo-

ka kuvaa pienten ja keski-

suurten yritysten toimin-

taa ja taloudellista toi-

mintaympäristöä. Syksyn

2014 Pk-yritysbarometri

perustuu yli 5 800 pk-yri-

tyksen vastauksiin. Suo-

men Yrittäjät, Finnvera

sekä työ- ja elinkeinomi-

nisteriö tekevät Pk-yritys-

barometrin kaksi kertaa

vuodessa.

PIENET YRITYKSET

SINNITTELEVÄT

heikon

taloustilanteen yli pitä-

mällä kiinni henkilöstös-

tään.

"Henkilöstöodotusten

saldoluku + 6 on melko

matala, mutta silti positii-

vinen ja aivan sama kuin

vuotta aiemmin. Lähes 75

prosenttia pk-yrityksistä

aikoo edelleen säilyttää

nykyisen henkilömäärän-

sä", Petri Malinen sanoo.

"Jos halutaan turvata

työpaikat, pk-yrityksiä pi-

tää kannustaa kasvamaan

ja työllistämään. Tämä on-

nistuu vähentämällä roh-

keasti työmarkkinoiden

jäykkyyksiä", toimitusjoh-

taja

Jussi Järventaus

Suo-

men Yrittäjistä sanoo.

YRITTÄJÄT YHTYVÄT

TÄHÄN:

Barometrissa ky-

syttiin, miten yrittäjyyttä

voisi edistää nopeasti. Vas-

taajien mukaan tärkeim-

mät keinot ovat yritystu-

kien kohdentaminen pk-

yrityksiin sekä työmark-

kinoiden joustavuuden

lisääminen ja työelämän

monimuotoistuminen.

Vastuullinen työpaikko-

jen säilyttäminen näkyy sel-

västi pk-yritysten kannatta-

vuusodotuksissa. Saldoluku

aleni alkuvuodesta 11 yk-

siköllä lukemaan + 6. Suu-

rin lasku tapahtui kaupassa,

jonka saldoluku aleni perä-

ti 14 yksikköä ja oli ainoa-

na toimialana negatiivinen.

Kustantaja

Kustannusliike Aluelehdet Oy

Päätoimittaja

Maija Latva

Painopaikka

Westpoint, Rauma

Painosmäärä

33 000

Hopunkatu 1, Sastamala

p. 010 229 0400