Torstai tammikuun 8. 2015
5
Alkuvuosi tuo muutoksia...
Ajoneuvoveron
perusveron nousu alkaa
näkyä verolipuilla
Ajoneuvoveron muutos nostaa keskipäästöisen auton perusveroa noin 60 euroa vuonna
2016. Verolipuilla muutos alkaa näkyä jo vuoden 2015 alusta.
Ajoneuvoveron perusvero perustuu auton valmistajan ilmoittamaan CO2-päästötie-
toon. Jos autolla ei ole ajoneuvoliikennerekisterissä auton valmistajan ilmoittamaa CO2-
päästötietoa, vero perustuu auton kokonaismassaan.
Useita muutoksia kaikissa
liikennemuodoissa
Muutoksia on tulossa vuoden vaihteen tienoilla merenkulun alusten koneistoja ja säh-
köasennuksia koskeviin säädöksiin ja metsäpalovalvontalentoja koskevat määräykset jul-
kaistaan tammikuun alkupuolella. Tieliikenteessä puolestaan sallitaan hälytysajoneuvo-
jen heijastavat merkinnät, kuten poliisiautojen heijastuspintaiset teippaukset. Rautatie-
liikennettä koskevat muutokset näkyvät myös itse sääntelyprosessissa – jatkossa yhteen-
toimivuussääntely perustuu entistä enemmän suoraan EU-komission asetuksiin ja Tra-
fin määräyksiä tarvitaan entistä harvemmin.
Ajoneuvoveroneuvonnan
palveluaikaa supistetaan
Ajoneuvoveroneuvon-
nan palveluaika muuttui
1.1.2015.
Ajoneuvoveroneuvonta
palvelee vuoden 2015 alus-
ta alkaen arkisin klo 8-18.
Aikaisemmin neuvontaa
on annettu arkisin ja arki-
pyhinä klo 8-20.
Perusteluna
ajoneuvo-
veroneuvonnan puhelin-
palvelun aukioloajan su-
pistamiseen ovat iltojen
ja arkipyhien alhaiset asia-
kasmäärät, jonka takia re-
surssit kohdistetaan ajan-
kohdille, jolloin palvelun
tarve on suurempi.
Ajoneuvoverotukseen
liittyvät sähköiset palve-
lut palvelevat 24/7. Pal-
velussa voit muun muas-
sa tarkistaa maksamatto-
mat ajoneuvoverot, hakea
ajoneuvoveron oikaisua
tai ilmoittaa ajoneuvove-
ron etäisyyden vaihdosta.
Kolumni
Jari Penttilä
Mondeosta
Mustangiin
V
ielä 1990-luvulla Viron-matkalla päivitte-
limme etelänaapurin autokaluston laatua ja
kirjavuutta. Tämän päivän vertailu Tallin-
nan katukuvaan antaa aivan päinvastaisen tunteen.
Kiusallista, että tähän on tultu. Suomessa on län-
tisen Euroopan vanhin autokanta, ja se ikävä kyl-
lä näkyy liikenteessä. Vanhan kulkupelin toistuva
korjaaminen, tulevan katsastuksen pelko, rahanme-
no sekä auton epävarmuus stressaavat monen ar-
kipäivää.
Tätä kirjoittaessa vuosi 2014 on maalissa ja tämän
vuoden myyntilukemat vielä nollilla. Viime vuoden
lopulla julkaistujen koko Suomen myyntitilastojen
mukaan uuden auton ostajan keski-ikä hipoi kuut-
takymmentä vuotta.
Se näkyy jollakin tapaa myös Levorannassa, vaik-
ka kaikkia suhdanteita vastaan teimme vuoden ai-
kana ennätysmäärän lähes 3200 uuden ja käytetyn
auton kauppaa. Iso kiitos tästä kuuluu luonnolli-
sesti kaikille asiakkaillemme.
Markkinointimiehen päiväunelmissa autot päivitty-
vät kahden, vähintään kolmen vuoden välein. Kor-
keintaan satatuhatta ajettua kilometriä, sitten vii-
meistään myyjän kanssa kättä päälle.
Kulutusjuhla -sanalla on ikävä sivumaku ylivelkaan-
tumiseen, mutta vain tavaroita ja palveluja ostamal-
la kartutamme yhteistä kakkua. Ensin olivat sukat
ja nyt myös kengät, joita suomalainen mies vaih-
taa ani harvoin. Välillä nolottaa omastakin puoles-
ta, miten kulahtaneilla sämpylöillä tulee kuljettua,
vaikka uuden kokeilu tekisi hyvää niin ulkonäölle
kuin mielialallekin.
Vuosi 2015 on Fordille suuri uutuuksien vuosi.
Täysin uusi Focus esiteltiin jo marraskuussa 2014
ja pitkään odotettu uusi Mondeo tulevana viikon-
loppuna. Molempien mallien ennakkomyynti on
sujunut kiitettävällä tavalla.
Legendaarinen Ford Mustang tuli markkinoille
1964. Alun perin Amerikan sodan jälkeisten suur-
ten ikäluokkien ensiautoksi suunnitellusta mallis-
ta tuli pian oman luokkansa urheilullinen ikoni.
Kesällä Mustang tekee kaivatun paluun Suomeen
ja myös Levorannan valikoimaan. Viimeistään al-
kusyksystä uudistuu Fordin iso perheautomallisto.
Fordin hyötyajoneuvomallisto on nyt kattavampi
kuin koskaan ja myös sinne on luvassa täydennys-
tä. Verhoa raottaen myös Levorannan Autoliikkeen
Ford-toiminnot vahvistuvat kuluvan vuoden aika-
na. Siitä lisää aikanaan.
Loppuun kevennys kaikille keski-ikäisille miehil-
le. 1980-luvulla nuhteettoman, hillityn ja ikäänty-
vän perheenisän tunnisti neutraalin värisestä por-
rasperäisestä Escortista. 2010-luvulla uusi tai käy-
tetty auto hankitaan muuttuvan tarpeen, käytän-
nöllisyyden tai statuksen mukaan. Miehen ikään-
tymisen tiedostaa siitä, kun Ramones-paita ei käy
päälle enää edes takapihan nurmikon leikkuuseen.
Kirjoittaja on Levorannan Autoliike Oy:n markki-
nointipäällikkö.
Turvallisuudessa
askel parempaan
Ajoterveyteen liittyviin ongelmiin tulee
kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.
Alueviesti
Tilastokeskuksen ennakko-
tietojen ja Liikenneturvan
keräämien lehtitietojen pe-
rusteella tieliikenteessä me-
nehtyneiden määrä tulee
vuonna 2014 olemaan noin
225 ihmistä. Se on kolmi-
senkymmentä vähemmän
kuin edellisenä vuonna.
Loukkaantumisten määrä
on samalla tasolla kuin vuot-
ta aiemmin. Myös pelastus-
laitosten keräämien tietojen
mukaan tieliikenteessä vaka-
vasti vammautuneiden mää-
rä on edellisvuoden tasolla.
"Tieliikenteessä
kuol-
leiden määrän vähenemi-
nen on hieno asia. On kui-
tenkin muistettava, että 225
on vielä iso luku, ja sen taka-
na on valtavasti inhimillistä
kärsimystä", Liikenneturvan
tutkimuspäällikkö
Juha Val-
tonen
kommentoi kehitystä.
Suomen,
ja koko Euroo-
pan, tavoitteena on puolit-
taa liikennekuolemien mää-
rä vuoden 2010 tasosta vuo-
teen 2020 mennessä. Suo-
messa tavoite tarkoittaa, että
vuonna 2020 olisi enintään
136 liikennekuolemaa. Lii-
kenneturva muistuttaa, että
tavoitteen saavuttamiseksi
tieliikenteen turvallisuuden
eteen on tehtävä jatkuvaa ja
suunnitelmallista työtä. En-
nen kaikkea on lisättävä yh-
teistyötä niin eri hallinnon-
alojen viranomaisten kuin
viranomaisten ja kansalais-
ten välillä.
"Ajoterveyteen liittyviin
ongelmiin tulee kiinnittää
jatkossa entistä enemmän
huomiota. Mielenterveys-
ongelmien sekä alkoholin ja
muiden päihteiden aiheut-
tamat riskit liikenteelle ovat
tunnettuja, mutta pulaa on
tehokkaista vaikuttamiskei-
noista. Tarvitsemme lisää eri
alojen yhteistyötä sellaisten
löytämiseksi."
"Myös päätieverkon tur-
vallisuus on jäänyt kasvavan
korjausvelan puristeessa va-
litettavan pienelle panos-
tukselle. Suomelle elintärkeä
raskas liikenne joutuu edel-
leen liian paljon jyräämään
kapeilla valtateillä, joilla
kohtaamisonnettomuuksien
riski on lähes painajaismai-
nen. Vastaavasti lisääntyvä
pyöräily kaupunki- ja taaja-
maliikenteessä edellyttää vii-
meistään nyt liikennesuun-
nittelijoilta ansaitsemaansa
huomiota", Valtonen toteaa.
Liikenne
on kuitenkin
yhteispeliä ja jokainen tiel-
lä liikkuva voi myös omal-
la käyttäytymisellään ja va-
linnoillaan tehdä liikentees-
tä turvallisempaa. Ensiar-
voista on huomioida toi-
set liikenteessä liikkujat ja
tehdä omassa kulkemises-
sa kaikkensa, että ei aiheu-
ta vaaraa muille. Lisäksi jo-
kainen voi huolehtia omas-
ta turvallisuudestaan käyttä-
mällä asianmukaisia turvava-
rusteita.
"Jokainen voi varmistaa,
että itsellä ja lähimmäisel-
lä on turvavyö aina kiin-
ni autoillessa, kypärä pääs-
sä pyöräillessä sekä heijasti-
met ja valot käytössä pime-
än aikaan jalkaisin tai pyö-
rällä liikkuessa ", Valtonen
kannustaa.
Liikenne on yhteispeliä. Ensiarvoista on huomioida toiset liikenteessä liikkujat
ja varmistaa, ettei aiheuta vaaraa muille. Kuva: Nina Mönkkönen / Liikenneturva.
1,2,3,4 6,7,8