Page 15 - Alueviesti 5-2015
Basic HTML Version
15
Keskiviikko tammikuun 28. 2015
•
Veli-Matti Saksi
Surkea tutkimus
parjasi suotta
Sastamalan kulmia
V
iime viikolla taisivat iltapäiväleh-
det uutisoida ahkerasti Suomen
parhaimmasta ja huonoimmas-
ta kunnasta. Mittarina oli kait se, olisi-
ko vastaaja valmis suosittelemaan kave-
rilleen omaa kotikuntaansa asuinsijak-
si. Listalle pääsi 73 kuntaa, joista saatiin
kyselyyn kuulemma riittävästi vastauksia.
Parhaimmaksi nousi Pirkkala ja heikoim-
maksi Raahe. Meidän Sastamala sijoittui
sinne kuudenkympin tietämille.
Surkeasta tutkimuksesta voi todeta, et-
tä se parjasi jokseenkin suotta Sastama-
lan kulmia. Kyselyyn vastasi tiettävästi
noin kolmekymmentä henkilöä. Ei val-
lan merkittävä määrä, sillä asukkaita on
25 000. Otos siis vastaa rapiaa 0,1 pro-
senttia. Se ei paljon ole se. Eli kaupun-
gilla, siis meillä asukkailla, ei ole suurta
syytä huoleen.
Meille virtaa uudehkoja putkia pitkin
erinomaista pohjavettä jostakin Hämeen-
kyrön suunnilta. Vesihän on elämän läh-
de, joten sitä pitänee arvostaa. Ja piak-
koin jätevedet virtaavat aivan tuoreissa
putkissa Huittisiin uudelle jätevedenpuh-
distamolle. Vessanpytyn tähteistäkään ei
sitten ole enää mitään varaa sastamala-
laisille.
Valtatiet halkovat niin Vammalaa kuin
Kiikoistakin. Isot tiet vievät matkaajan
nopsasti Poriin, Turkuun ja Tampereelle.
Eikä pääkaupunkiinkaan vallan mahdot-
tomasti matkaa ole, kun käyttää oikopol-
kuja, siis vaikkapa Vesilahdentietä. Se to-
sin ei ainakaan talvikeleillä aikaa säästä,
mutta polttoainetta ehkä.
On meillä myös laaja maaseutu, jonka
elinvoimaa aina kehutaan. Meillä on
myös isohkot vesistöt, kerrostaloja ja mui-
ta asumuksia. Lapsille löytyy päiväkoteja
ja kouluja, kyläkouluja tosin vähemmän
siellä maaseudulla. Ikäihmisille on omaa
kampusta ja palveluasuntoja. On sairaa-
la ja terveyskeskus, kauppoja, tori ja puis-
toja. Silti jäätiin hännille.
Mikä mättää? Olemmeko kuitenkin sen
verran satakuntalaisia, että emme näin
Pirkanmaalla huomaa kotikuntamme
hienoutta? Mehän sen kaupungin teem-
me, joten tehdään sitten. Rukataan päät-
täjille ehdotuksia, jotka nostavat Sasta-
malan kukoistukseen. On sitten päättä-
jien asia, mitä he tuumivat ja mitkä aja-
tukset valikoituvat toteuttamiseen saak-
ka.
Veikkaanpa, että se yksi vuosikymmeniä
kalvanut puute, ei välttämättä ole kuiten-
kaan se ykkösjuttu. Hyvät ja tehokkaat
peruspalvelut, työpaikat, mukavat asuin-
alueet ja luonto siivittävät Sastamalan lä-
hiaikoina eturivin kaupungiksi.
SAKSI
TUT
LAVIA
Puolivuotiaan
päiväkodin
johtaja vaihtuu
❐
Huvikumpu entisellä kunnantalolla
tarjoaa tarvittaessa myös
viikonloppu- ja yöhoitoa.
•
Jaana Grankvist
Laviassa viime vuoden
elokuun alusta käyntiin
pyörähtäneen päiväko-
ti Huvikummun johta-
ja vaihtuu. Päiväkotia pe-
rustamassa ollut kokemä-
keläinen
Mervi Rakkolai-
nen
lähtee työskentele-
mään vanhushoivaan. Hä-
nen paikalleen virallisesti
helmikuun alusta Porin
kaupungilta siirtyy ylem-
pi sosionomi ja lastentar-
hanopettaja
Päivi Mänty-
nen
. Hänellä on päivähoi-
totyöstä 24 vuoden koke-
mus; viimeksi Porin Taiku-
rinhatun päiväkodilta.
LAVIASSA NOIN 40
lasta tarvitsee päivähoi-
toa. Kun päiväkoti perus-
tettiin, kunnassa lopetet-
tiin kaksi ryhmäperhepäi-
vähoitokotia. Toinen niis-
tä sijaitsi vanhalla lääkä-
rintalolla.
Toinen ehti toimia vain
puolisen vuotta entisen
kunnantalon viereisessä
omakotitalossa.
”Vanhoista asiapapereis-
ta on selvinnyt, että Lavi-
aan suunniteltiin päiväko-
tia jo vuonna 1972. Aika
kauan kesti, ennen kuin
kunta sen vielä viime
hetkillään sai aikaiseksi”,
Rakkolainen kehuu.
HUVIKUMMUSSA
ENTISELLÄ
kunnantalol-
la Keskuskoulun kupees-
sa on hoidossa 35 lasta.
Muksula-ryhmässä on 21
yli 3-vuotiasta.
Pienten ryhmässä Te-
navatuvassa on 10 alle
3-vuotiasta hoitolasta.
Lisäksi kirjoilla on 4 esi-
koululaista.
Huvikumpu tarjoaa tar-
vittaessa myös viikonlop-
pu- ja yöhoitoa.
”Päivähoitoaika on Po-
rin päiväkodeissa aamu-
kuudesta iltakuuteen. La-
viassa menettelyssä jous-
tetaan, jotta täältä ei tar-
vitse lähteä viemään lap-
sia vuorohoitoon Poriin
saakka. Ensimmäinen
lapsi meille tulee varhai-
simmillaan aamulla kel-
lo 4.20”, kertoo Rakko-
lainen.
JOHTAJAN LISÄK-
SI
lapsia Huvikummussa
kaitsee 4 lastenhoitajaa,
jotka siirtyivät lakkaute-
tuista ryhmäperhepäivä-
hoitokodeista töihin päi-
väkotiin. Päiväkodille
ruoka tuodaan Suomelan
koululta, ja sen tarjoilee
päivittäin paikalla oleva
laitoshuoltaja.
Lavian alueella on enää
kaksi kotonaan lapsia hoi-
tavaa perhepäivähoitajaa.
”Viime vuonna yhden
perhepäivähoitajan mää-
räaikainen pesti lakkau-
tettiin ja yksi jäi pois elä-
köitymisen myötä. Toi-
nen nykyisistä hoitajis-
ta on jäämässä lähiaikoi-
na eläkkeelle. Suuntaus
on tämä, sillä perhepäivä-
hoitajan ammatti ei tänä-
päivänä ole suosittu. Sitä
paitsi päiväkotihoito tu-
lee kunnille huomatta-
vasti halvemmaksi”, yn-
nää Rakkolainen.
UUSI PÄIVÄKODIN-
JOHTAJA
Päivi Mäntynen
on Laviassa uusi kasvo.
”Aluksi opettelen tun-
temaan lapsia ja henkilö-
kuntaa. Perehtymistä on
myös kuntaan, kuntalai-
siin ja maisemaan. Sitä
kautta on helpompi alkaa
suunnitella toimintaa ja
luoda Huvikummun omat
toimintatavat ja arvot.”
Mervi Rakkolaisen sy-
däntä lähellä oli muoka-
ta päiväkodista kiireetön,
turvallinen ja kodikas
paikka niin lapsille kuin
henkilökunnallekin – il-
man minuuttikelloa.
”Sen huomasin, että per-
hepäivähoitajat kokevat
vastuun työstään suurem-
maksi päiväkodissa kuin
ryhmiksessä.”
”Muutos 120-paikkaises-
ta Taikurinhatusta on mel-
koinen. Se sijaitsee Porissa
kerrostaloalueella, ja hoi-
dossa on kulttuuritaustal-
taan monenlaisia lapsia.
Laviassa lapset tuntuisi-
vat olevan seesteisempiä
ja rauhallisempia”, näkee
Mäntynen.
MÄNTYNEN JA RAK-
KOLAINEN
korostavat,
että päiväkodin johtajan
vaihto ei millään lailla lii-
ty Lavian liittämiseen Po-
rin kaupunkiin vuoden
alusta.
”Vaikka nopeasti vaihto
kävi. Mervi ilmoitti ennen
vuodenvaihdetta kuntaan
eroavansa työstään. Minä
sain soiton vapautuvasta
paikasta heti tammikuun
alkupäivinä. Otin innol-
la haasteen vastaan, vaik-
ka Laviassa en ollut kos-
kaan aiemmin edes käy-
nyt”, Mäntynen kertaa.
”Parasta työssä ovat lap-
set. Heistä saa voimaa, ja
palaute heiltä on aina vä-
litöntä ja luontevaa. Aja-
tuksena on tehdä mah-
dollisimman paljon yh-
teistyötä vanhempien ja
muiden lasten kanssa te-
kemisissä olevien aikuis-
ten kanssa järjestämällä
yhteisiä toimintapäiviä.”
Päivi Mäntynen (vas.) aloittaa työnsä tutustumalla ensimmäiseksi Hu-
vikummun hoitolapsiin, henkilökuntaan ja Lavian maisemiin. Mervi
Rakkolainen vaihtaa lastenhoivatyön vanhushoivaan. Etualalla leik-
kivät Lilli, 4, (vas.), Moona, 6, ja Katariina, 5.
Voimia anteeksiantamiseen
▶
Tyttärensä menettäneet Joki-Erkkilät puhuvat
Äetsän Helluntaiseurakunnassa.
Veli-Pekka
ja
Minna Jo-
ki-Erkkilän
elämä muut-
tui kertaheitolla tammi-
kuussa 2011, kun heidän
17-vuotias
Laura
-tyttären-
sä surmattiin. Lauran kuo-
leman jälkeisessä ahdistuk-
sessa Raamattu oli ainoa
asia, mikä toi helpotuksen.
”Yksi vaikeimmista ruko-
uksista oli, kun sanoimme
Jumalalle: ’Herra, tahtoi-
simme antaa anteeksi, mut-
ta emme itse pysty siihen.
Auta meitä.’ Oli hämmäs-
tyttävää huomata eräänä
päivänä, että vihan taakka
ei painanut harteillamme.
Olimme antaneet anteek-
si”, Joki-Erkkilät sanovat.
Pariskunta kertoo elä-
mänsä muutoksesta sun-
nuntaina 1.2. klo 13 Äetsän
Helluntaiseurakunnassa.
Iltalamppu syttyy Köyliössä
ensimmäistä kertaa
Jos Köyliön vankilassa pi-
dettyjä tilaisuuksia ei ote-
ta lukuun, vierailee Iskel-
mä Satakunnan Iltalamp-
pu-ohjelman tuottaja ja
toimittaja, mediaevanke-
lista
Taisto Laakso
ohjel-
man kanssa ensimmäis-
tä kertaa synnyinpitäjäs-
sään.
Kaiken kansan torstai-
ilta Iltalampun äärellä pi-
detään Köyliön Vuoren-
maan kyläkirkossa (Vuo-
renmaantie 45) Runeber-
gin päivänä 5. päivä hel-
mikuuta klo 18.
Tilaisuudessa on luvassa
haastatteluja, puheenvuo-
roja ja musiikkia.
TILAISUUDEN JÄR-
JESTÄÄ
Vuorenmaan ru-
koushuoneyhdistys, Vuo-
renmaan kyläyhdistys ja
Missio Iltalamppu.
