Page 15 - Alueviesti 6-2015

Basic HTML Version

Keskiviikko helmikuun 4. 2015

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Poliisitkin piipahtivat

kerran Kiikoisten

valtuustosalissa

ässä joku päivä muistelin mennei-

tä. Lähinnä kuntapolitiikan huip-

puhetkiä, joita eri kunnissa on

kehkeytynyt vuosien varrella. Yksi muis-

to nousi ylitse muiden.

Elettiin huhtikuuta 2012. Silloinen Kiikois-

ten kunnanvaltuusto piti kokousta, jossa

oli määrä äänestää siitä, yhdistyykö kun-

ta Sastamalaan. Jo ennakolta oli tiedos-

sa kiihkeitä puheenvuoroja etenkin kun-

taliitosta vastustavien keskustan valtuu-

tettujen taholta. Liitosta kannattavien ko-

koomuslaisten ounasteltiin kuuntelevan

enempi rauhassa tilannetta. Oli nimittäin

tiedossa, että niukka enemmistö on suo-

pea Sastamalan suunnalle.

Ennen kokousta kunnantalon pihalla oli

paljon väkeä. Pääosin puolustettiin erilai-

sin kyltein ja puhein itsenäistä Kiikoisten

kuntaa. Talolle tulevat valtuutetut saivat

tepastella sisälle kunniakujaa pitkin. Ter-

veystalon pihamaalla päivysti yksi polii-

siauto, jossa kaksi lainvalvojaa silmitte-

livät tilannetta. Se oli rauhallinen, joten

auto poistui takavasemmalle.

Kun valtuuston kokous sitten alkoi, tup-

pautui saliin valtuutettujen lisäksi kym-

meniä kiikoislaisia. Ihmisiä oli myös

eteisessä ja osa taisi jäädä ulkopuolelle-

kin. Valtuuston puheenjohtaja Matti Huh-

danmäki (kok) oli heti alkuun helisemäs-

sä. Ääntä ei saanut kunnolla kuuluville,

sillä yleisö otti tukevasti kantaa tulevaan

äänestykseen. Puheenjohtaja työlääntyi,

keskeytti kokouksen ja tyhjensi salin. Sa-

malla lähtivät keskustan valtuutetut.

Tilanne koettiin sen verran uhkaavaksi,

että kokoomuksen Kirsi Koskinen kilautti

poliisin hätiin. Paikalle tulikin kaksi au-

toa ja pari poliisia sisälle. Tilanne selvisi

puhumalla.

Kokous oli kuitenkin keskeytetty. Joku jo-

pa epäili, että keskustan ulosmarssi joh-

taa rikosilmoitukseen, jos kunnanhallitus

niin päättää. Ei päättänyt, kaikeksi on-

neksi. Seuraava yritys valtuuston koko-

ukseksi viikon kuluttua sitten onnistui. Ja

päätös on tiedossa. Kiikoinen on osa Sas-

tamalaa, vaikkakin lievästi poliisivoimin.

Tällaista tällä erää. Muistelin myös edes-

mennyttä Äetsän kuntaa, etenkin purku-

uhan alla lepäävää Äetsä-taloa. Kun ra-

kennus oli Äetsän kunnanvirastona, jos-

sa oli myös valtuustosali, niin muistiku-

via syntyi paljolti. Niin mukavia kuin vä-

hemmän mukaviakin. Pääosin kuitenkin

mukavia, sillä puheet valtuustossa oli-

vat ajoittain rapsakoita. Erityisesti kah-

deksankymmentä- ja yhdeksänkymmen-

täluvuilla, jolloin Kiikan ja Keikyän köy-

denveto oli pahimmillaan.

Sitä sitten ensi viikolla.

SAKSI

TUT

Eläkkeiden leikkaaminen ei hyödytä

valtiontaloutta

Tällä hallituskaudella saa-

tiin kansaneläke- ja työ-

eläkkeisiin oikein 0,4 pro-

sentin laskennallinen in-

deksikorotus luvatun 1,4

tilalle. Tässä ei ole hurraa-

mista, varsinkin kun elä-

keindeksi on ollut jo het-

ken jäädytettynä.

Eläkeläisiä kaikenmaa-

ilman kehyspäätökset ro-

kottavat jo muutenkin.

Sähkön hinta ja kiinteis-

töverot nousevat ja li-

säksi esimerkiksi liikku-

minen ja sairauden hoi-

to kallistuvat korvauksi-

en leikkaamisen ja oma-

vastuiden korottamisen

vuoksi. Vaikka indeksi-

korotus olisi oikeuden-

mukaisesti ja täysimää-

räisesti tehty, osallistu-

vat eläkeläiset valtionta-

louden sopeuttamiseen

muita tuloryhmiä enem-

män. Heiltä puuttuu vä-

hennysoikeuksia muun

muassa työtulovähen-

nys. Myöhemmin, kun

palataan täysimääräisiin

indeksitarkistuksiin, on

eläkkeen euromääräinen

summa tietenkin pie-

nempi kuin se, jolle in-

deksitarkistus nyt laske-

taan. Näin vaikutukset

jäävät pysyviksi.

Eläkkeiden indeksiko-

rotuksen leikkaus on tar-

peeton, kohtuuton ja tur-

ha, eikä se hyödytä val-

tiontaloutta. Hallituksen

kehysriihessä tehty pää-

tös leikata eläkkeiden in-

deksitarkistus 0,4 pro-

senttiin on pienitulois-

ten eläkeläisten kiusaa-

mista. Valtiontalouden

kannalta, vain kansan-

eläkkeiden indeksin leik-

kauksella on pientä mer-

kitystä. Eläkkeistä suurin

osa, noin 90 prosenttia,

on työsuhteessa karttu-

neita työeläkkeitä. Niistä

suurimman osan maksa-

vat yksityiset työeläkeyh-

tiöt. Näihin liittyvät in-

deksikorotukset maksaa

samat eläkeyhtiöt. Tältä

osin indeksin leikkaami-

sella ei ole valtiontalou-

den kannalta mitään mer-

kitystä. Leikkaamisen ta-

loudellinen hyöty menee

eläkeyhtiöille, jotka mak-

savat valtavia etuja johta-

jilleen. Kuka on työllään

maksanut nämä eläkera-

hat, sitä sopii miettiä.

Eläketurvakeskuksen

mukaan vuonna 2013

Suomessa oli työeläkeläi-

siä yli 1,4 miljoonaa, eli

noin 25 prosenttia koko

väestöstä. Keskimääräinen

eläke oli 1549 euroa kuu-

kaudessa. Meillä on noin 1

milj. ihmistä, joiden tulot

ovat alle 1000 euroa/kuu-

kaudessa. Tähän mahtuu

eläkeläisiäkin.

Suurin osa eläkeläisis-

tä on työeläkeläisiä, jotka

saavat eläkkeensä työelä-

keyhtiöiden kautta niin,

että osa tulee suoraan pal-

koista maksettavista eläke-

maksuista ja osa eläkera-

hastojen tuotoista. Eläke-

varallisuus eläkeyhtiöissä

on nyt noin 163 miljardia

euroa eli noin kolme ker-

taa valtion budjetin ver-

ran.

Työeläkkeet eivät mil-

tään osalta tule valtion

budjetista, joten on suo-

rastaan kummallista, että

hallitus oli leikkaamassa

eläkeindeksistä. Käytössä

oleva 20/80-indeksi on jo

lähes 20 vuotta aiheutta-

nut sen, että eläkkeet ovat

jääneet jopa 40 prosenttia

palkkakehityksestä.

Työeläkkeen piti al-

kujaan olla 60 prosent-

tia kulloisestakin palkas-

ta. Nykyinen indeksi on

kuitenkin vuosien kulues-

sa sen, että eläke on enää

noin 38 prosenttia palkas-

ta. Mitä kauemmin eläke-

läinen on ollut eläkkeel-

lä, sen pienemmäksi eläk-

keen prosenttiosuus pal-

koista ja todellinen os-

tovoima on laskenut. Sa-

malla pienenevät kuntien

verotulot.

Maarit Markkula

agronomi, opettaja

Köyliö (ps)

eduskunta-

vaaliehdokas

Sote-palveluiden suunnitteluun

kaivataan jämäkkyyttä

Pitkään valmisteltu sote-

uudistus on nyt loppu-

suoralla eduskunnan hy-

väksyttävänä. Kaikki edus-

kunnan puolueet olivat

keväällä 2013 sopimassa

uudistuksen sisällöstä ja

aikatauluista, joten peri-

aatteessa valmiudet lain

hyväksynnälle ovat ole-

massa. Tosin aikataulu la-

kiesitysten vahvistamisel-

le on kireä ja perustuslaki-

valiokuntakaan ei ole vie-

lä varmasti ilmaissut kan-

taansa lakien perustuslail-

lisuudesta.

Jos lakiesitykset tulevat

hyväksytyksi, Suomeen

muodostuu 5 isoa sote-

järjestämisaluetta. Pirkan-

maa kuuluu yhteen tällai-

seen järjestämisalueeseen

ja sen mukana luonnolli-

sesti esimerkiksi Sastama-

la ja Punkalaidun.

Uusien järjestämisaluei-

den on aloitettava toimin-

tansa viimeistään tammi-

kuussa 2016. Tätä ennen

kunkin järjestämisalueen

organisaation muoto hy-

väksytään vielä kuntien

edustajainkokouksessa,

jonne kaikki alueen kun-

nat saavat edustajansa vä-

estömäärien mukaises-

sa suhteessa. Järjestämis-

aluemalli tuntuu pääpiir-

teiltään kohtuullisen sel-

keältä ja myös toimival-

takin.

Jos tilanne järjestämis-

alueiden osalta on selkeä,

toisin on asia tarkastelta-

essa varsinaista terveys-

palveluiden tuottamis-

ta. Tämä meitäkin tääl-

lä Lounais- Pirkanmaalla

kiinnostaa tietysti eniten.

Ketkä vastaavat sitten

palveluiden tuottamises-

ta käytännössä? Minun

toiveeni oli alun perin,

että Pirkanmaalle voitai-

siin muodostaa 3 - 4 so-

siaali- ja terveyspalvelui-

den tuotantoaluetta. Täl-

löin päätösvalta olisi voi-

nut olla lähempänä pal-

veluiden käyttäjiä ja tuo-

tantoalueet olisivat olleet

paremmin hallittavia ko-

konaisuuksia. Näin ei nyt

kuitenkaan näytä tapah-

tuvan, vaan Pirkanmaalle

muodostuu vain yksi iso

tuottajaorganisaatio.

Sote-tuottamispalvelui-

den tarkemmassa suun-

nittelussa Pirkanmaalla ol-

laan vielä täysin lähtökuo-

pissa. Olen huolissani sii-

tä, että Pirkanmaan kun-

nat eivät vielä ole päässeet

yhteisymmärrykseen edes

tuotannon järjestämis-

tä suunnittelevasta selvi-

tysmiehestä. Yksi vaihto-

ehto olisi, että suunnitte-

luvastuu siirrettäisiin Pir-

kanmaan liitolle. Mikä-

li kunnat suostuisivat tä-

hän, selvitystyö etenisi

varmasti huomattavasti

joutuisammin.

Sastamalassa ja lähialu-

eilla suurin huoli on pal-

veluiden kattavuus ja työ-

paikat. Toistaiseksi Sasta-

malassa tarjotaan laaduk-

kaita sote-palveluita, josta

on myös jatkossa pidettä-

vä kiinni. Yksikin mene-

tetty työpaikka erikois-

sairaanhoidosta, peruster-

veydenhuollosta tai sosi-

aalitoimesta näkyy heti

menetettyinä verotuloina

kunnan taloudessa.

Tampere tietysti suu-

rimpana kuntana on kes-

keisessä asemassa järjes-

tettäessä koko tuotanto-

alueen palveluita Pirkan-

maalle, mutta kyllä muil-

lakin kunnilla pitää ol-

la sananvaltaa päätöksiä

tehtäessä.

Tuleviin neuvotteluihin

osallistuvien virkamies-

ten ja luottamushenkilöi-

den täytyy paneutua näi-

hin sote-asioihin todella

huolellisesti, jotta voim-

me valvoa omaa etuam-

me parhaalla mahdolli-

sella tavalla.

Sastamalan ja lähikun-

tien neuvottelijat valitaan

myöhemmin tänä vuon-

na, mutta olivatpa neu-

vottelijat keitä tahansa,

heillä ei voi olla kuin yksi

tavoite: laadukkaiden pal-

veluiden turvaaminen lä-

hellä käyttäjiä myös jat-

kossa. Tämän tavoitteen

täytyy kattaa koko sote-

sektori perusterveyden-

hoidosta ja sosiaalitoi-

mesta erikoissairaanhoi-

toon asti.

Pertti Hakanen (KESK)

Sastamala

Vero-oppia metsänomistajille Sastamalassa

Kuinka metsävähennys

lasketaan? Kannattaako

tehdä menovaraus?

Muun muassa näihin

kysymyksiin etsii vasta-

usta moni metsänomista-

ja, kun on aika käydä läpi

viimevuotiset puukauppa-

tulot sekä metsänhoidon

menot ja täyttää metsäve-

roilmoitus.

Vastauksia metsäveroky-

symyksiin on tarjolla met-

säveroillassa Sastamalassa

Vammalan ammattikoulul-

la ti 17.2. klo 17.30 alkaen.

Metsäveroilloissa käy-

dään läpi metsäveroil-

moituksen 2C-lomak-

keen täyttö kohta koh-

dalta sekä puunmyynti-

ja arvonlisäverotus. Li-

säksi paikalla on verotta-

jan edustaja vastaamassa

kysymyksiin.

Kouluttajana metsäneu-

voja Matti Äijö Metsäkes-

kuksesta. Metsäveroillat

järjestää Pirkanmaan ver-

taismetsä -hanke yhteis-

työssä Osuuspankkien

kanssa.

Ilmoittautumiset säh-

köpostilla vammalan.seu-

dun@op.fi

tai puhelimitse

010 257 5202.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32