Keskiviikko kesäkuun 3. 2015
5
Toukokuussa rekisteröitiin
9 114 uutta henkilöautoa
•
Alueviesti
Toukokuussa rekisteröitiin
9 114 uutta henkilöautoa,
mikä on 9,9 prosenttia vä-
hemmän kuin viime vuo-
den toukokuussa. Vuo-
den alusta lukien henki-
löautoja on ensirekiste-
röity 48 106 kappaletta ja
viime vuoden vastaavaan
aikaan verrattuna rekiste-
röintimäärä on 3,7 pro-
senttia miinuksella.
TOUKOKUUN ENSI-
REKISTERÖINTIMÄÄ-
RIIN
viime keskiviikko-
na julkaistun hallitusoh-
jelman autoverokirjaus ei
vielä vaikuta, sillä uusien
autojen toimitusajat ovat
usein muutaman kuukau-
den mittaisia. Autoala pi-
tää kuitenkin tärkeänä, et-
tä hallitusohjelmaan teh-
ty autoverolinjaus johtaa
mahdollisimman nopeas-
ti konkreettiseen lakiesi-
tykseen.
ALA USKOO, ETTÄ
heinäkuun alussa alkava
romutuspalkkiokokeilu
yhdessä autoverouudis-
tuksen kanssa piristää au-
tokauppaa ja antaa mer-
kittävän sysäyksen auto-
kannan uudistumiselle tu-
levina vuosina.
UUSIA PAKETTIAU-
TOJA REKISTERÖITIIN
toukokuussa 926 kappa-
letta, mikä on 5,1 prosent-
tia enemmän kuin viime
vuonna vastaavana aika-
na. Tammi-toukokuussa
pakettiautoja on ensire-
kisteröity 4 832 kappalet-
ta ja viime vuoden vastaa-
vaan aikaan verrattuna re-
kisteröintimäärä on kasva-
nut 8,1 prosenttia.
KUORMA-AUTOJA
ENSIREKISTERÖITIIN
TOUKOKUUSSA
245
kappaletta ja viime vuo-
den toukokuuhun verrat-
tuna määrä laski 3,9 pro-
senttia. Vuoden alusta lu-
kien uusia kuorma-autoja
on rekisteröity 1 084 kap-
paletta, mikä on 3,6 pro-
senttia vähemmän kuin
viime vuonna vastaavana
aikana.
UUSIA LINJA-AUTO-
JA ON
rekisteröity kulu-
vana vuonna 152 kappa-
letta, mikä on 6,7 prosent-
tia vähemmän kuin vii-
me vuoden tammi – tou-
kokuussa.
20. KERTA
”Autot vaihtuu,
mutta äijät pysyy”
▶
Maisematie Cruising ajetaan
lauantaina Eurasta Huittisiin.
•
Laura Haavisto
Yksi varmoista kesän mer-
keistä on vanhojen auto-
jen ilmestyminen katuku-
vaan.
Ensi lauantaina van-
hoja jenkkejä on liikkeel-
lä letkaksi asti, kun Mai-
sematie Cruising kokoaa
autoharrastajat yhteen.
”Perinteiseen tapaan ko-
koonnutaan Euraan, josta
ajellaan kaikessa rauhassa
Huittisiin”, järjestelyis-
tä vastaava
Teemu Rekikos-
ki
kertoo.
Yleisö voi ihastella
amerikkalaisia Huittisten
ABC:n pihassa iltakahdek-
san jälkeen.
”ABC on loistava ko-
koontumispaikka suuren
pihansa ansiosta. Sekä au-
tot että ihmiset mahtuvat
turvallisesti alueelle”, Re-
kikoski tietää.
Cruisingin jatkobileet
pidetään ensimmäistä
kertaa Huittisten Seura-
huoneella.
”Tapahtuma on aina ol-
lut suunnattu koko per-
heelle ja olen ylpeä siitä,
miten siistinä se on py-
synyt. Lapset voivat hy-
vin tulla mukaan autoi-
hin, mutta jatkot ovat sit-
ten aikuisille”, Rekikoski
naurahtaa.
EURASTA SÄKYLÄN
KAUTTA
Huittisiin ajet-
tava cruising on yksi Suo-
men suosituimmista.
”Tavallisesti tapahtu-
miin osallistuu noin sa-
ta autoa. Meillä määrä
on ollut yleensä tuplas-
ti enemmän”, Rekikoski
tietää.
Alusta asti järjestelyissä
mukana ollut mies uskoo
suosion salaisuuden ole-
van reitissä.
”Lähes kaikissa muis-
sa paikoissa ajetaan jo-
ku lenkki päätyen takai-
sin lähtöpisteeseen. Tämä
on kaikkien mielestä mu-
kavaa vaihtelua, että läh-
detään yhdestä paikasta ja
saavutaan toiseen.”
Vaikka autot vaihtuvat,
ihmiset palaavat tapahtu-
maan kerta toisensa jäl-
keen.
”Yli puolet osallistujis-
ta on ollut mukana en-
simmäisestä kerrasta läh-
tien. Satunnaisesti tulee
uusia ja jotkut ovat mu-
kana vain kerran, mutta
pääsääntöisesti väki py-
syy samana. Autot vaih-
tuvat, mutta äijät pysy-
vät”, Rekikoski hymähtää.
VAIN PIENI OSA
crui-
singiin osallistuvasta väes-
tä on Eurasta tai Huittisis-
ta. Harrastajat osallistu-
vat kokoontumisiin kau-
kaakin. ”Ainakin Järven-
päästä on tulossa cruisai-
lijoita”, Rekikoski tietää.
Harrastajat ovat Huit-
tisten suunnalla vähis-
sä, mutta trendi on sama
kaikkialla. ”Amerikan au-
tojen harrastajat ovat ka-
toamassa, kun nuorisoa
kiinnostavat enemmän te-
hokkaat ja tuunatut autot.
Harrastuksen hiipuminen
on ihan selvästi huomat-
tavissa”, Rekikoski harmit-
telee.
Tapahtumat ja näytte-
lyt ovatkin hyvä tapa et-
siä uusia harrastajia jenk-
kiautojen pariin. ”Nämä
herättävät yhä huomiota
ja autojen ympärillä riit-
tää aina säpinää. Parasta
tietenkin olisi, että joku
katsoja innostuisi hankki-
maan auton itsekin”, Re-
kikoski toteaa.
MAISEMATIE CRUI-
SING AJETAAN
tänä
vuonna poikkeuksellises-
ti vain kerran. Tavallises-
ti matka on taitettu myös
syksyllä. ”Kevään tapah-
tuma on selvästi suosi-
tumpi, joten halusin lait-
taa paukut siihen. Osasyy-
nä on myös se, että syk-
syllä Eenokki Cruise ja
Maisematie Cruising oli-
si ajettu peräkkäisenä vii-
konloppuna, eikä ole mi-
tään järkeä järjestää kah-
ta samanlaista tapahtu-
maa niin lähekkäin naa-
puripaikkakunnilla”, Re-
kikoski perustelee.
Ensimmäinen Maisematie Cruising Eurasta Huittisiin ajettiin syksyllä
2005. Ensi lauantaina cruisailaan jo 20. kertaa. Kuva Jari Laiho.
Kolumni
•
Jouni Isotalo
Eikö
ilmastoinnista
tule kylmää?
A
utoilevan kansan sietokyky on ko-
villa, kun kesähelteet saapuvat ja il-
mastointilaitteesta ei tulekaan kyl-
mää. Ensimmäinen ajatus on, että nyt se
on rikki. Joskus saattaa näinkin olla, mutta
usein kyseessä on vain huollon puute.
Nykyautojen ilmastointilaitteissa on käy-
tetty ja käytetään edelleen yleisesti kylmä-
aineena tetrafluorieteeni-kaasua tyyppi-
merkinnältään R123A. Kaasu puristetaan
kompressorissa nesteeksi ja kun se johde-
taan auton lämmityslaitteen yhteydessä ole-
vaan kennoon, kylmäaine imee ympäriltään
energiaa eli lämmintä ilmaa kaasuuntuak-
seen ja syntyvä kylmyys johdetaan auton oh-
jaamoon. Tätä fysikaalista ilmiötä hyödyn-
netään siis meidän matkustajien mukavuu-
den, ja miksei myös turvallisuuden hyväksi.
Hellekesän kuumuus aiheuttaa vaaratilan-
teita, kun tarkkaavaisuutemme saattaa her-
paantua hikeä otsalta pyyhkiessä.
Ongelma autojen ilmastointilaitteissa on
varsin pieni. Se on nimittäin kaasumolekyy-
li. Se niin pieni, että se ei oikein tahdo py-
syä ilmastointijärjestelmässä. Kaasua hävi-
ää järjestelmästä tiivistepintojen kautta noin
10 – 15 prosenttia vuodessa. Henkilöauto-
jen ilmastointijärjestelmässä kylmäainetta
on noin 800 grammaa ja edellä mainitulla
hävikillä sen määrä putoaa puoleen neljässä
vuodessa. Tuolloin auton kylmäkoneisto ei
enää pysty tuottamaan kylmää, vaan suut-
timista tulee lämmintä ilmaa.
Ilmastointilaitteiden huoltoa suunnitellaan
kahden vuoden välein, jolloin järjestelmä
alipaineistetaan mahdollisten vuotojen pal-
jastamiseksi ja mikäli kaikki on kunnossa,
täytetään järjestelmään kylmäainetta jälleen
oikeaan määrään. Samalla järjestelmään li-
sätään kompressorille elintärkeää voiteluöl-
jyä ja väriainetta vuotojen helpompaa sel-
vittämistä varten. Ja huollon jälkeen kaik-
ki toimii jälleen.
Huollon yhteydessä olisi hyvä tehdä myös
järjestelmän desinfiointi. Kylmä ja kuuman
vaihtelussa syntyy aina myös kondenssi-vet-
tä. Kosteissa olosuhteissa pieneliöt saattavat
saada elintilaa ja riittävän kauan muhittu-
aan ne tuottavat pahanhajuista ilmaa. Mut-
ta tästäkin pääsee suhteellisen pienellä vai-
valla eroon, kunhan on käytössä oikeat ai-
neet ja välineet.
Hyvää kesää kaikille!
Kirjoittaja on Huittisten Laatuauto Oy:n jäl-
kimarkkinointipäällikkö.
