17
Keskiviikko kesäkuun 17. 2015
OMAVARAINEN PUNKALAIDUN
Biokaasulaitos ja
bioliikenneasema
hahmottuvat
S
”Lannan levitys rajoittaa eläintilojen laajentumista.
Ravinteet huuhtoutuvat vesistöön ja
lopulta Itämereen.”
•
Jaana Grankvist
Punkalaitumen suunnitel-
mat kohdentua Suomen
merkittäväksi biokaasu-
väyläksi etenevät. Tavoit-
teena on rakentaa suuren
luokan biokaasulaitos val-
tatie 2:n varteen Kanteen-
maahan.
Pori-pääkaupunkiseu-
tu-valtatien raskaiden ajo-
neuvojen urakointiliiken-
teen solmukohtaa hahmo-
tellaan biokaasulaitoksen
raaka-aineiden vastaanot-
topaikaksi ja jätteen jalos-
tamisen sijoituspaikaksi.
Alueelle on aiemmin kaa-
vailtu polttoaineasemaa.
”Nykysuunnitelmissa
paikka on mitä sopivin
bioliikennekaasun jakelu-
pisteeksi. Ratkaiseva teki-
jä on sitouttaa urakoitsijat
käyttämään tietä”, katsoo
kunnanjohtaja
Lauri Inna
.
KUNNAN OMISTA-
MAN TONTIN
risteys-
alueen läheisyydessä si-
jaitsee yksi maakunnan
suurimpia sikaloiden ja
kanaloiden keskittymiä.
Punkalaitumen energia-
hankkeen esiselvityksen
loppuraportissa todetaan,
että tällä hetkellä lannan
levitys asettaa rajoituksia
eläintilojen laajentamisel-
le ja aiheuttaa ravinteiden
huuhtoumia vesistöön ja
lopulta Itämereen.
Varsinainen tuotantoon
johtava hanke on määrä
valmistella ensi vuoden
aikana.
Hanketta vauhditta-
maan ja omia näkemyk-
siään kunnantalolle vii-
me perjantaina saapui-
vat kertomaan Suomen
rikkaimpiin kuuluva
henkilö
Ilkka Herlin
ja
hänen vaimonsa
Saa-
ra Kankaanrinta
, jotka
luotsaavat Elävä Itäme-
ri -säätiötä. Tämä Baltic
Sea Action Group, BSAG,
toimii kaikilla Itämeren
valuma-altaan kielialu-
eilla.
Kankaanrinta kehui, et-
tä Punkalaidun on bio-
ene rg i ahankke idensa
kanssa kehityksen kärjes-
sä.
”Itse kokeilemme kierto-
taloutta bioenergiasta saa-
tavilla hyödyillä kahdella
omalla tilallamme.”
PUNKALAITUMEN
VALTUUSTON PUHEEN-
JOHTAJA
Outi Uusi-Kou-
vo
selvitti salintäyteiselle
yleisölle, että kunta on si-
toutunut Itämeren suoje-
luun.
”Kotimaiset vaihtoehdot
energiantuotannossa ovat
tulevaisuudessa ensisijai-
sia. Kehitttämiseen tarvit-
semme tukijoita ja yhteis-
työkumppaneita. On ol-
tava liikkeellä oikea-aikai-
sesti. Onneksi meillä on
tiivis ja toimiva organi-
saatio omalla kylällä.”
”TIETÄMÄTTÄMME
PUNKALAIDUN JA
me
BSAG:ssa olemme vään-
täneet samoja asioita. Us-
kon yhteistyön syntyvän
ja jatkuvan. Kiertotalou-
dessa ja sitä kautta Itä-
meren suojelussa joka ai-
noa viljelijä on ratkaisija.
Ratkaisuista hyötyy koko
kansantalous. Vielä, kun
muistamme, kuinka riip-
puvaisia energiantuotan-
nossa olemme Venäjästä.
Sieltä tulee Suomeen kaik-
ki typpiraaka-aine, vaikka
voisimme tuottaa sitä it-
se omien maatilojemme
kautta”, huomautti Herlin.
•
Jaana Grankvist
Kiertotalouden idea on
säilyttää voimavarat talo-
udessa silloinkin, kun tuo-
te on saavuttanut käyttö-
ikänsä lopun. Tämä vä-
hentää jätteitä ja pienen-
tää riippuvuutta raaka-ai-
neiden epävarmoista toi-
mituksista ja parantaa
yritysten ja yhteiskuntien
sopeutumista ympäristö-
muutoksiin.
Tiivistettynä ja hie-
man suomennettuna
noin sanoo ympäristö-
ministeriö.
Yksilötasolla käytännös-
sä siis saa ihan kehotuk-
sesta arkipäivässä palau-
tua mummoaikaan? Ei ole
vanhanaikaista pitkittää
kumilenksujen ihmeellis-
tä laatikonpohjaelämää,
kerätä kahvipusseja kaup-
pakassin aineksiksi, sui-
kertaa vaatteita maton-
kuteiksi tai viedä tölkke-
jä palautusautomaattiin.
Saa muistaa senkin, että
sopparuoka vaan paranee,
kun sitä lämmittää.
Toisaalta, vesivessois-
ta ei päästä enää eroon.
Kesämökkien huusseissa
kiertoajatus valkenee kaik-
kein selvimmin.
Toisaalta meitä poloja
yllytetään kuluttamaan,
että talous kasvaisi. Kyllä
tässä joka ikinen saa luo-
va olla, uusiokäyttövalmis
kierrättämisineen.
Tähteistä kaasua
■
Termi bioenergia kuvaa uusiutuvaa energiaa, joka
syntyy eloperäisestä materiaalista. Sitä ovat puu,
biomassat, lanta, orgaanisesta aineesta tehdyt ja-
losteet ja jätteet, kuten ruoka.
■
Punkalaitumella hyödynnettävissä olevia uusiu-
tuvia energianlähteitä bioenergialähteiden lisäksi
ovat tuulienergia ja aurinkoenergia, sekä pienem-
mässä mittakaavassa vesivoima.
■
Biokaasua syntyy, kun mikrobit hajottavat orgaa-
nista ainetta hapettomissa olosuhteissa. Biokaa-
sun tuotannon raaka-aineena voidaan käyttää mi-
tä tahansa orgaanisia aineita, kuten yhdyskunta-
jätettä, ruuan tähteitä, peltobiomassoja ja eläin-
ten lantaa.
■
Kun biokaasua käytetään liikenteen polttoainee-
na, siitä on poistettava hiilidioksidi. Puhdistettu
biokaasu on 95-prosenttista metaania, joka vas-
taa Suomen maakaasuverkossa olevan metaanin
koostumusta. Puhdistettua biokaasua voi syöttää
suoraan maakaasuverkkoon.
(Lähde: Punkalaitumen energiahankkeen esiselvitys-
työ, loppuraportti 2014)
Punkalaitumen kunnantalolla esiteltiin erilai-
sia menetelmiä tuottaa jätteestä energiaa. Ti-
laisuuden isäntänä oli kunnanjohtaja Lauri
Inna (vas.) ja asiantuntijavieraana Ilkka Her-
lin.
▶
TOIMITTAJAN KOMMENTTI
Kiertotalous, parasta ennen?
Otsikoiden takaa
•
Laura Haavisto
Täydellinen
luuseri
L
ukion psykologian tunnilla
opettaja kysyi, minkä ikäisenä
uskon ihmisen olevan onnelli-
simmillaan. Muistan vieläkin, miten
kirkkaalla äänellä ja täysin varma-
na vastasin; kolmekymppisenä. Pe-
rustelut olivat selvät, silloin elämä
on valmis, eikä tarvitse enää miet-
tiä mihin on matkalla.
Epäilen vahvasti, että tämä ajatus on
aiheuttanut kevään aikana minussa
velloneen kolmenkympin kriisin. En
ole saavuttanut itselleni asettamiani
tavoitteita. Kolmenkympin rajapyy-
kin ylitettyäni minulla piti olla per-
he, johon kuuluu aviomies ja kolme
lasta. Minun piti asua omakotitalos-
sa ja ajaa farmariautolla. Minun pi-
ti tehdä tiukkoja reportaaseja maa-
ilman sotatantereilta tai tuottaa me-
nestyneitä draamasarjoja. Palasten
piti olla kohdallaan.
Mitä olen saavuttanut? En mitään.
En ole viivannut yli yhtään kohtaa
tehtävien asioiden listalla. Vaikka
minulla on hyvä parisuhde, kaunis
koti, rakastan työtäni ja olen saanut
matkustella, tunsin silti olevani epä-
onnistunut. Täydellinen luuseri. Hul-
lua! Elän juuri sellaista elämää kuin
haluan, mutta olen tyytymätön.
Olen myös vähän hätääntynyt. Tie-
dostan ajan kulumisen. Miten ehdin
tehdä kaiken, mistä olen haaveillut?
Alkavatko vanhempieni hiukset har-
maantua? Missä välissä mummula-
ni katosi? Voinko vielä käyttää ten-
nareita ja miksen enää jaksa hillua
ulkona aamuyöhön? Minua kutsu-
taan tädiksi, eikä tytöksi. Paluuta
entiseen ei ole.
Syntymäpäiväni aamuna heräsin.
Oikeastaan mikään ei ollut muuttu-
nut. Ongelmat olivat täsmälleen sa-
mat kuin kymmenen vuotta sitten;
mikä minusta tulee isona, tykkääkö
kukaan minusta, olen liian lihava.
Oloni oli helpottunut. Kolmekymp-
piä oli tullut täyteen, sain lopettaa
stressaamisen. En ollut saavuttanut
tavoitteitani, mutta mitä sitten? Jos
olisin toteuttanut kaikki unelmani,
niin mitä ihmettä tekisin seuraavil-
la 30 vuodella?
Kun ystäväni lotraavat ryppyvoitei-
ta, itse odotan ryppyjen ilmestyvän
silmäkulmiini. - Ne osoittavat että
hymy on hehkunut kasvoillani. Sitä
olen toivonut elämältäni.
”Tällaiseksi luullut en arkipäivää ai-
kuisen”, laulaa PMMP.
En luullut minäkään. Mutta saanpa
ainakin pitää karkkipäivän jo keski-
viikkona, jos haluan.
